Kahden viikon sisään on iskenyt harvinaisen vilkas ja kirjava kolumnisuma. Viime viikolla julkaistiin Hesarin vieraskynä palveludirektiivistä ja Nykypäivän pakina työntekijöiden vapaasta liikkumisesta.
 
Sain myös väännettyä Blue Wings englanninkielisen kolumnin protektionismista ja formulajutun maaliskuun alussa julkaistavaan Turun Sanomien formulaliitteeseen.
 
Viikonloppuna kirjoitin englanninkielisen jutun Suomen taipaleesta marginaalista Europan ytimeen. Se julkaistaan Business Finland lehdessä maaliskuussa.
 
Tällä viikolla on vielä menossa Lehtiyhtymän vakiokolumni ja ensi viikon Ilta-Sanomat. Lehtiyhtymän kolumnissa ajattelin jatkaa protektionismiteemalla ja Ilta-Sanomissa pohdiskelen muukalaisvihaa laajemmin.
 
Yritän saada kaikki kolumnit hoidettua ennen ensi viikon lomaa.
 
Nautin kolumnien kirjoittamisesta. Mitä enemmän niitä kirjoittaa, sen vauhdikkaammin ne syntyvät. Otan oppia isä-papalta, joka vääntää jääkiekkokolumneja solkenaan.
 
Kirjoitan aika tasavahvasti suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Ehkä ruotsi on silti näistä kolmesta heikon. Kun työskentelee muilla kielillä, niin prepositiot pruukaa mennä vähän sekaisin.
 
Ranskaksi ja saksaksi läppä kyllä lentää, mutta kirjoittaminen takkuaa. Onneksi käännösapua löytyy aina.
 
Yhtäkaikki kolumnointi on antoisaa puuhaa.
 
 

Rauhallinen viikonloppu tuli tarpeeseen. Täysistunto oli vienyt mehut.

Perjantaina luennoin ulkoasiainministeriön Kavakulle, eli nuorille diplomaateille. Aina yhtä antoisa kokemus. Erinomainen porukka.

Launtaina vuorossa oli perusrutiinit: lasten tanssi- ja jumppatunteja. Illalla kävimme parissa tupaantuliaisessa. Emilie ja Oliver olivat mukana. Ei ollut vauhdista puutetta. Ei ihme, että nukahtivat kotimatkalla.

Tänään olemme touhunneet puutarhassa ja siivoilleet autotallia. Tarpeeseen tuli.

Ensi viikko on sen verran vauhdikas, että päätimme myös pakkailla vähän kamppeita ennen hiihtolomamatkaa. Lauantaina lähdemme neljän kaveriperheen voimin Ranskan alpeille Samoensiin. Sitä ennen pitäisi hoitaa valiokuntaviikko ja käydä meppikiertueella Kajaanissa.

Suzannellakin on torstaina työmatka Lontooseen. Ei tässä pahemmin pakkailemaan kerkeä.

Olen yrittänyt seurata olympialaisia mahdollisimman tiiviisti. Vähän takkuiselta näyttää. Toivotaan, että viimeinen viikko tuo mukanaan kultaa.

Olen erityisen pahoillani Janne Ahosen, Virpi Kuitusen ja Hannu Mannisen puolesta. Loistotyyppejä kaikki: ansaitsevat kultaa. No, Mannisella on vielä sauma sprintissä, jahka hän flunssastaan toipuu. Ahosella on vielä joukkumäki.

Lätkässä menee paremmin, ja curlingissakin päästiin välieriin. Katsomme Suzannen kanssa Britannian ja Suomen välisen curling ottelun tänään illalla. En usko, että lopputulos johtaa perheriitaan…

Palveludirektiivi hyväksyttiin juuri parlamentin täysistunnossa äänin 394 puolesta, 215 vastaan ja 33 tyhjää. Äänestys kesti kaksi tuntia. Äänestyslistani oli 16-sivuinen.

Suurten ryhmien etukäteen hieroma kompromissi toteutui pääpiirteissään. Analysoin tuloksen myöhemmin tarkemmin, mutta tässä muutama keskeinen huomio.

Soveltamisalasta käytiin pitkä sarja äänestyksiä. Valiokunnassa siitä oli poistettu jo yleishyödylliset palvelut, terveyspalvelut, uhkapelit, audiovisuaaliset palvelut, oikeudelliset palvelut, notaarit ja verotus. Nyt poistimme lisäksi sosiaalipalvelut, vuokratyöfirmat ja turvapalvelut. Itse en olisi halunnut tehdä enää uusia rajoituksia.

Saimme torjuttua kuitenkin ison joukon vielä pidemmälle meneviä rajauksia. Yksityiset terveyspalvelut saimme iloisena yllätyksenä sisään, mutta tulokset ovat niiden kohdalta osin ristiriitaisia – asiaa saadaan vielä selvitellä.

”Alkuperämaaperiaatteen” osalta äänestyksestä meinasi tulla suuri sählinki menettelytapaongelmien takia. Lopulta hyväksyimme oman EPP-ED -ryhmämme ja sosialistien hieroman kompromissin.

Äänestin itsekin sen puolesta. Teksti ei ole täydellinen, kompromissit harvoin ovat. Juristiarvioiden mukaan kompromissi ei kuitenkaan pilaa periaatetta liiaksi.

Raportööri Evelyne Gebhardtilla oli vientiä äänestyksen jälkeen.

Lähetettyjen työntekijöiden asemia koskevat määräykset jäivät valitettavasti direktiivin ulkopuolelle äänin 244-383. Tämä oli uusille jäsenmaille todella ikävä juttu.

Kokonaisuudessaan tulokseen voi olla kohtuullisen tyytyväinen. Palvelujen vapauttaminen saadaan nyt eteenpäin. Seuraavaksi edessä on käsittely kevään Eurooppa-neuvostossa ja komission uusi esitys huhti-toukokuussa. Paljon jää Suomen puheenjohtajuuskauden varaan. Uskon, että direktiivi on lopullisessa muodossaan kunnianhimoisempi kuin tänään parlamentin hyväksymä versio.

Tänään oli huomattavasti rauhallisempi päivä. Aamulla palaveerasin suomalaisten virkamiesten kanssa palveludirektiivistä. Pasi Korhonen, Satu Mäkynen ja Paula Pohja ovat rautaisia ammattilaisia.

Toivon, että palveludirektiivi saadaan pakettiin nimenomaan Suomen puheenjohtajuuskauden aikana. Direktiivi olisi turvallisissa käsisä.

Päivän äänestys oli historiallisen lyhyt. Äänestimme vain kolmesta asiasta: Bosniasta, Iranista ja lentolupakirjoista.  

Äänestysten jälkeen suomalaismepit onnittelivat Esko Seppästä 60-vuotispäivien johdosta. Leppoisa ilmapiiri.

Päivän mittaan annoin myös haastattelut Puolan ja Ranskan TV:lle. Puheluita tuli päivän mittaan paljon.

Onneksi Puolan tv:lle ei tarvinnut puhua puolaa.

Neuvotteluja palveludirektiivistä käydään edelleen. Käytävillä liikkuu erilaisia huhuja. Välillä pelätään, että koko homma kaatuu huomenna. Kannattaisi pistää jäitä hattuun. Paketti on nyt hyvä. Muutama viilaus ja se on siinä.

Uusissa maissa on paljon tyytymättömyyttä. Osallistuin pariin kokoukseen uusien maiden kanssa. Tyytymättömyys on osittain ymmärrettävissä: muutamalla vanhalla maalla on tapana käsitellä uusia maita ylimielisesti. Ei kannattaisi ärsyttää, varsinkaan puolalaisia.

Pohdimme strategiaa ryhmämme sisäisessä pohjoismaiden ja uusien jäsenmaiden palaverissa.

Kyllä tässä itsekin taitaa vähän jännittää huomista äänestystä. No, eiköhän se siitä.

Seuraavassa Strasburgin tiistai sanoin ja kuvin:
 
6.15. Herätys. En suosittele kuvaa…
 
6.40. Hotellilta parlamenttin. Mielenosoittajat eivät ole vielä heränneet.
 
7.00. Pikainen sähköpostikatsaus. Ei mitään liian kiirellistä.
 
7.15. Ystävänpäivä alkaa radiostudiossa yhdessä Esko Seppäsen kanssa. Vilkas keskustelu palveludirektiivistä. Voiko aamu enää paremmin alkaa?
 
7.30. No kyllä voi, koska haastattelun jälkeen mennään Eskon kanssa kahville. Esko täyttää huomenna 60 vuotta. Ennenaikaiset onnittelut!
 
Tuttu taistelupari.
 
8.00. Palaan toimistoon. Pikapalaveri Laurin kanssa. Valmistelen pressiaamiaista – siis sanomaa, en syötävää.
 
8.30. Pressiaamiainen alkaa. Annan tilannekatsauksen palveludirektiivista. Veikkaan, että tulos syntyy, joskin vesitettynä. Kaksi keskeistä kysymystä: alkuperämääperiaate ja soveltamisala. Hyvä keskustelu.
 
Vasemmalta STT:n Jouni Kela, Maaseudun Tulevaisuuden Jouko Rönkkö, Turun Sanomien Maija Lapola ja YLEn Jonas Jungar.
 
9.15. Annan haastattelut ruotsinkieliselle TV:lle ja radiolle.
 
9.30. Takaisin toimistolle. Nopea tilannekatsaus. Hyviä uutisia. Ryhmämme vetäytyy sosialistien kanssa tehdystä kompromissista, tai no ainakin muutamista sanamuodoista. Nyt on liikettä. Hyvä.
 
10.00. Annan haastattelut Neloselle ja Ranskan TV:lle.
 
Hienoa, että Nelonen oli paikanpäällä seuraamassa palveludirektiivihässäkkää.
 
10.30. Ryhmämme sisämarkkinaporukan kokous alkaa. Keskitymme alkuperämaaperiaatteeseen.
 
10.45. Esittelen neljä vaihtoehtoa parhaasta huonoimpaan: 1. sisämarkkinavaliokunta, 2. EPP-ryhmä, 3. 16-artikla ilman 3-kohtaa ja 4. sosialistiryhmä. Saan tukea.
 
11.30. Lisää hyviä uutisia. Lasken eri delegaatioiden kannat ryhmän sisällä. Näyttää olevan kolme ryhmää: 1. Markkinoiden vapauttajat: Espanja, Puola, Unkari, Tsekki, Slovakia, Slovenia, Viro, Liettua, Latvia, Suomi, Ruotsi, Tanska, Luxemburg, Irlanti, Britannia ja Hollanti. 2. Epävarmat: Portugali, Italia, Saksa, Malta, Kypros ja Kreikka. 3. Protektionistit: Ranska, Belgia ja Itävalta. Jännitän illan ryhmäkokousta jo nyt.
 
12.00. Päivän äänestykset alkavat. Äänestämme mm. broilereiden suojelusta (tässä siis kyseessä kana, ei poliittinen broileri), valtiontukien uudistamisesta, autojen takavarikoimisesta Kreikassa, globalisaation vaikutuksista sisämarkkinoihin, rajaliikenneluvista, ihmisoikeuksista ja energiasta.
 
12.45. Äänestykset loppuvat. Käyn toimistolla. Luen läpi kansainväliset lehdistökatsaukset. Palveludirektiiviä kaikkialla. Puhelimet soivat jatkuvasti.
 
Strasburgiinkin on nyt saatu litteät näytöt. Yksi päänsäryn aihe vähemmän.
 
13.30. Nappaan nopean lounaan ja yritän samalla kirjoittaa kolumnia Turun Sanomien formulaliitteeseen. Olen luvannut tekstin huomiseksi. Viereisessä pöydässä istuu brittimeppi. Hänen nelivuotias tyttärensä on mukana matkassa. Sydäntä kirpaisee. Tulee koti-ikävä. Miksi meidän pitää reissata tänne Strasburgiin?
 
14.00. Tapaan brittiministerin. Vaihdamme ajatuksia palveludirektiivin viimeisimmistä käänteistä. Aaltoliike jatkuu. Kukaan ei tiedä lopputulosta.
 
14.30. Takaisin toimistolla. STT kertoo ilouutisen: Aino-Kaisa Saarinen ja Virpi Kuitunen ovat voittaneet pronssia sprinttiviestissä.
 
15.00. Salikeskeskustelu alkaa. Raportin laatija Evelyne Gebhardt avaa pelin. Seuraa puheenvuorojen tulva: Barroso, McCreevy, Pöttering, Schulz, jne. Salikeskustelussa on aina ripaus teatteria. Yksityiskohtia ruoditaan käytävillä.
 
Barroso on korostanut tarvetta kompromisseihin, jotta palveludirektiivi saisi myös vasemmiston tuen.
 
16.00. Sukkuloin täysistuntosalin ulkopuolella. eri nurkissa haetaan koalitioita. Mahdollisia sanamuotoja sinkoilee joka puolella.
 
16.30. Taas uutinen. Pöydällä on uusi kompromissi. Sosialistien neuvottelijat ovat hyväksyneet, että ”sosiaalipolitiikka” ja ”kuluttajansuoja” poistetaan 16 artiklan 3-kohdasta. En ole ihan varma, että tämä on vielä tarpeeksi iso vastaantulo.
 
17.00. Täysistunnossa vaihtuu aihe. Palveludirektiivin käsittely jatkuu kello 21.00. Pakenen punttisalille. Tarvitsen energiaa illan koitoksia varten. Katson ulos ikkunasta. Mielenosoittajia ei näy missään. Taitaa olla tiukemmat turvajärjestelyt kuin viime kerralla.
 
18.00. Viime hetken neuvotteluja ennen ryhmäkokousta. Porukkaa lappaa sisään ja ulos toimistostani. Toimiston molemmat puhelimet, kännykkäni ja Laurin kännykkä soivat taukoamatta.
 
Äänestyslistan laadinta vauhdissa.
 
18.45. Käyn hakemassa omenan ja kaksi laitticokista. Kaikki on valmista ryhmäkokousta varten.
 
19.00. Ilmapiiri on jännittynyt. Sali on täynnä. Puheenjohtaja Pöttering avaa pelin. Vetoaa kompromissin puolesta. Pääneuvottelijamme Harbour ja Thyssen tekevät samoin. Ville Itälä puhuu seuraavana. Hän tukee myös kompromissia, koska kaksi vaatimustamme (kts. klo. 16.15) on saavutettu.
 
19.15. Saan pitää ensimmäisen puheenvuoron ”lattialta”. Yritän pedata tilanteen mahdollisimman selkeästi. Nostan esille alkuperämaaperiaatteen, direktiivin soveltamisalan ja ryhmämme strategian.
 
19.30. Keskustelu aaltoilee. Kymmenestä ensimmäisestä puheenvuorosta viisi vastustaa ja viisi kannattaa kompromissia.
 
20.15. Saamme uutisen sosialistien ryhmäkokouksesta. He ovat hyväksyneet uuden kompromissin. Paine, että meidän pitäisi tehdä samoin, alkaa olla voimakas.
 

20.30. Liberaaliryhmästä tulee uutisia. Myös he ovat hyväksyneet kompromissin.

20.45. Jännitys kasvaa. Yleensä ryhmähuone on tässä vaiheessa tyhjillään. Ei tänään. Kaikki jäävät loppuun saakka, koska kohta äänestetään ryhmän linjasta.

21.00. Mitä lähemmäs äänestystä päästään, sen kuumemmaksi ilmapiiri muuttuu.

21.30. Ryhmämme puheenjohtaja pitää lopuksi tunteikkaan puheen. Vetoaa ryhmän yhtenäisyyteen. Taputuksia. Ei äänestetä. Kompromissi on syntynyt. Hm…Mitenköhän ryhmä reagoi siihen, että ei äänestetty?

21.40. Lähden täysistuntoon. Puheenvuoroni on noin puolen tunnin päästä. Raaputan paperille muutaman ranskalaisen viivan.

22.15. Pidän puheenvuoroni. Käyn läpi hyvät (päästään ainakin eteenpäin) ja huonot uutiset (protektionistinen ja nationalistinen ilmapiiri). Tuen kompromissia ja toivon, että terveyspalvelut saadaan takaisin direktiiviin.

22.30. Päivän viimeinen käynti toimistolla. Pistän päivän mittaan Commarilla nakutetun nettipäiväkirjan sisään. Lauri oli jo sisällyttänyt kuvat.

23.00. Nyt lähden hotellille. Iltapalan ja nukkumatin aika. Olihan tämä jännä päivä, mutta olisihan ystävänpäivän voinut toisinkin viettää…esimerkiksi Suzannen kainalossa.

Tänään ajoimme Lauri Tieralan ja Laura Rissasen (Eija-Riitan avustaja) kanssa lumisessa maisemassa Genvallista Luxemburgin kautta Strasburgiin.

Luxemburgissa poikkesimme moikkaamaan Saulia. Lounastimme ja rupattelimme. Sauli oli hyvässä vedossa. Täysin palautunut vaaleista.

 

 Kuvassa ei ole pahvi-Sauli eikä pahvi-Alex.

Edessä on harvinaisen kova täysistuntoviikko.

Tällä viikolla päätämme palveludirektiivin lisäksi mm. ”broileridirektiivistä”. Toissaviikkoiset vieraani, broilerinkasvatusta elannokseen harjoittava Mika ja Mari Nurmo, kysyivät asiasta. Silloin en tiennyt aiheesta mitään, joten pakkohan se oli ottaa selvää.

Kyseessä on esitys kanojen suojelun vähimmäisvaatimusten tiukennuksesta. Esitys kattaa säädökset kanojen eläintiheydestä, ruokkimisesta, rakennusten lämpötilasta ja kosteudesta sekä kieltää nokan typistämisen ja kastroinnin.

Suomessa broilerien kasvatus täyttää jo suurelta osin direktiiviehdotuksen vaatimukset erityisesti kuolleisuuden ja lintujen jalkaterveyden osalta. Eläintiheyden pienentämisestä aiheutuvat kustannukset ahdistavat kuitenkin MTK:ta.

 Maanantaina parlamentin edessä oli rauhallista. Tiistaina luvassa on suuri palveludirektiivimielenosoitus.

Lisäksi listalla on mm. suhteita Iraniin ja Bosnia-Herzegovinaan, Valko-Venäjän vaaleja, työntekijöiden suojaamista optiselta säteilyltä, metsästrategiaa ja valtiontukijärjestelmän uudistamista.

Pääpaino on ilman muuta palveludirektiivissä.

Heti saapumisen jälkeen annoin haastattelun Ranskan radiolle. Aiheena palveludirektiivi. Illalla osallistuin myös tunnin mittaiseen suoraan radiokeskusteluun palveludirektiivistä. Toisella puolella pöytää istui ranskalainen kommunisti Francis Wurz.

Siinä oli ranskalaisilla radiokuuntelijoilla ihmettelemistä, kun suomalainen liberaali väänsi palveludirektiiviä ranskaksi. Ymmärsiköhän kukaan?

Osallistuin myös Aamulehden palveludirektiivihaastatteluun yhdessä Esko Seppäsen kanssa. Sama kuvio toistuu huomenna kello 8.15 Suomen aikaa. Tuolloin olen Eskon kanssa YLEn Radio ykkösen taajuuksilla. Olemme ilmeisesti toimittajien mielestä hauska taistelupari.

Meppikiertue on taas lähtenyt liikkeelle presidentinvaalien jälkeen. Eilen oli vuorossa Helsinki.

Luennoin Akavan porukoille ja Kansallisille senioreille. Hyviä tilaisuuksia molemmat. Luentojen lisäksi minulla oli kolme tapaamista ja lounas Stefan Wallinin kanssa.

”Steffi” on ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin valtiosihteeri. Olemme vanhoja tuttuja Amsterdamin neuvottelujen ajoilta (1996).

Steffi oli tuolloin Eurooppa-ministeri Ole Norrbackin erityisavustaja. Minä puolestani avustin Ingvar S. Meliniä nk. ”reflektioryhmässä”. Muistelimme vanhoja.

Puhelin kävi eilen kuumana. Huhujen mukaan Barroso olisi hyväksynyt Euroopan parlamentin ”kompromissin” palveludirektiivistä. Soitin heti Barroson kabinettiin ja ihmettelin mistä kompromissista on oikein kyse, koska mistään sovusta ei olla päätetty.

Monet virkamiehet, Suomesta ja muualta, ovat myös soitelleet ja kysyneet missä mennään.

Yhtäkaikki juuri nyt näyttää valitettavasti siltä, että poliittinen paine on viemässä meitä kohti vesitettyä palveludirektiivikompromissia. Omalta osaltani aion vielä puolustaa kunnianhimoista direktiiviä. Tuekseni saan varmasti kaikki uudet EU-maat, muut Pohjoismaat, irlantilaiset, britit ja espanjalaiset. Katsotaan miten käy.

PS. Torinon talviolympialaiset alkavat tänään. Suomella on hyvä joukkue. Odotetaan jopa kaikkien aikojen mitalisaalista. Optimistina veikkaan, että saamme yhteensä 14 mitalia. Viikonloppuna on jo hyvä saumat, ei vähintään Hannu Mannisella, Janne Ahosella ja Antti Autilla.

Puhelin käy kuumana. Eri tahoilta soitetaan palveludirektiivistä. Omien ajatusten selkeyttämiseksi on aina hyvä hahmottaa tilannetta ”mustaa valkoisella”.

Lähetin äsken aiheesta vieraskynän Helsingin Sanomiin. Se julkaistaan maanantaina. Artikkeli keskittyy substanssiin, tässä hahmottelen proseduuria.

Toisin kuin eräissä kansainvälissä lehdissä tänään väitetään, niin mitään kompromissia ei ole. Näihinkin neuvotteluihin pätee sääntö, että mistään ei ole sovittu, ennen kuin kaikesta on sovittu.

Tässä tilanne juuri nyt:

1. Pöydällä on edelleen kaksi keskeistä kysymystä: alat, jotka suljetaan direktiivin ulkopuolelle, ja niin kutsuttu alkuperämaaperiaate. Suurimmat ryhmät neuvottelevat näistä aiheista edelleen. EPP-ED ryhmä päättää linjastaan vasta ensi viikon tiistaina.

2. Sisämarkkinavaliokunnassa direktiivin soveltamisalasta poistettiin jo yleishyödylliset palvelut, terveyspalvelut, uhkapelit, audiovisuaaliset palvelut, oikeudelliset palvelut, notaarit ja verotus. Sen jälkeen käydyissä EPP-ED ryhmän ja sosialistien neuvotteluissa poistettiin lisäksi sosiaalipalvelut, vuokratyöfirmat ja turvapalvelut (eli vartijat). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että direktiivi olisi jäämässä aivan tyhjäksi. Sitä sovellettaisiin mm. konsultointiin, mainostamiseen, rakentamiseen, arkkitehteihin, vähittäiskauppaan, autonvuokraukseen sekä matkailu-, liikunta- ja vapaa-aikapalveluihin.

3. Sana ”alkuperämaaperiaate” poistui jo sisämarkkinavaliokunnan kompromissista. EPP-ED:n ja sosialistien neuvotteluissa lähestymistapaa muutettiin vielä lisää. Uusi periaate tarkoittaa sitä, että alkuperämaan lakeja ei noudateta lähtökohtaisesti, vaan ainoastaan silloin, kun kohdemaan säännöt katsotaan kohtuuttomiksi kaupan esteiksi. Periaate tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että ruotsalaiseen yritykseen sovelletaan Suomessa Ruotsin lakia, jos Suomen lain soveltaminen estää vapaakauppaa. Edellytyksenä on, että kyseinen palvelu suoritetaan ilman pysyvän toimipaikan luomista Suomeen. Jos pysyvän toimipaikan perustaa, saa tulla toimeen kohdemaan sääntöjen kanssa.

4. Palveludirektiivistä äänestetään torstaina 16. helmikuuta kello 10.00. Loppumetreillä taistellaan vielä ”alkuperämaaperiaatteesta” ja terveys- ja sosiaalipalveluiden sisällyttämisestä. Alan olla yhä epäileväisempi sen suhteen, onko näin rampautettu direktiivi enää puolustamisen arvoinen.

Odotettavissa on yksi tämän istuntokauden jännittävimmistä viikoista.

PS: Palveludirektiivi on kuin Brysselin sää tänään: Kun kaikki näyttää aurinkoiselta ja kirkkaalta, lumimyrsky yllättää…


Aurinkoinen Bryssel…


…lumimyrskyn ylipyyhäisemänä.

 


Avustajani halusivat ”15-minuuttisensa” julkisuudessa: kuvassa vasemmalta Lauri, Tero, Kai ja Heli.

Iltalehden Pekka Tiinanen kirjoitti eilen hauskan pakinan EU-neuvotteluista. Hän vertasi niitä lapsiperheen arkeen: välillä tuittuillaan, välillä huudetaan, aina ei oikein tiedetä, mistä päätetään tai mitä päätettiin.

Tänään Euroopan parlamentin käytävillä neuvoteltiin palveludirektiivistä. Tiinasen kuvaus osuu naulan kantaan. Hurja neuvotteluhässäkkä.

Tilanne on siis se, että sisämarkkinavaliokunta hyväksyi palveludirektiivipaketin muutosehdotuksineen viime marraskuussa – 25 puolesta, 5 vastaan ja 10 tyhjää. Konservatiivit ja liberaalit voittivat yhdessä melkein kaikki äänestykset.

Sen jälkeen asetettiin tavoitteeksi, että täysistunnossa saataisiin laaja enemmistö koko direktiivin taakse. Näin ollen konservatiivit ja sosialistit aloittivat neuvottelut.

Neuvottelujen tuloksena palveludirektiiviä on nyt vesitetty entisestään. Sen soveltamisalaa on karsittu. Myös alkuperämaaperiaatetta on pehmennetty. Vesitysten kanssa olisi vielä voinut elää, mutta…

Iltapäivän ryhmäkokouksessa jaettiin kompromissiesitys alkuperämaaperiaatteesta. Se oli sama, jonka olin nähnyt aamulla. Omassa puheenvuorossani tuin kompromissia.

Kokouksen aikana sain kuitenkin käsiini kompromissiehdotuksen, joka oli jaettu sosialistiryhmän kokouksessa. Se ei ollut sama kuin meidän kompromissi.

Pyysin työjärjestyspuheenvuoron. Kysyin kumpi kompromissi pätee. Kun kerroin, mitä sosialistien kompromississa ehdotettiin, niin soppa oli valmis.

Sosialistien paperissa ehdotettiin, että jäsenmaa voisi estää palveluntuonnin sosiaalipolitiikkaan ja kuluttajansuojaan vedoten. Tämä tarkoittaisi, että palvelun tuonnin estämiseksi voisi vedota melkein mihin tahansa.

Kompromissi ei tietenkään sopinut meidän ryhmälle. Sovimme, että ryhmä tekee lopullisen päätöksen kompromissipaketista ensi viikon tiistaina.

Myös liberaaliryhmä ilmoitti, että heille kompromissi ei käy.

Samaan aikaan muutamat jäsenet ilmoittivat julkisuuteen, että kompromissi konservatiivien ja sosialistien välillä on syntynyt.

Ryhmäkokouksen jälkeen käytävillä sukkuloitiin. Viimeisimmän tiedon mukaan meidän ryhmä ei hyväksy kompromissia, jossa palvelut voidaan kieltää sosiaalipolitiikkaan tai kuluttajansuojaan vedoten.

Näin kärjistäen voisi todeta, että tilanne elää… Ei tämä ainakaan tylsää ole ja ensi viikosta tulee vielä jännempi.

PS. Saanen muuten suositella Lotta Backlundin blogia http://lovelotta.blogspot.com. Mahtavaa kamaa.

Being a Member of the European Parliament entails a lot of traveling. Last year I sat on over 100 flights. Some of my colleagues travel more.

Things go smoothly, most of the time. Not so last Sunday.

I edited a book on Finnish EU policy between1989 and 2003. The book has some 40 authors and it was written in memory of my mentor Antti Satuli, who passed away in 2003. The book was published yesterday.

I was supposed to fly from Brussels to Helsinki on Sunday evening so as to make the pressconference at 11.00. There were four of us on the same flight.

When we got to the end of the runway the captain told us of a hydraulic problem. After some tests the flight got cancelled and there was no other means to get to Helsinki that evening. The first morning flight from Brussels gets to Helsinki at 13.00. Things were not looking good.

After some innovative thinking, and quick research, we came up with a solution. We took a taxi from Brussels to Frankfurt. It took four and a half hours. It could have been quicker, but the driver had to stop for a smoke five times!

We arrived in Frankfurt at 3.45 am. The flight was at 6.35. We arrived in Helsinki at 10.10 local time, just in time to enter the press room at 10.59. Piece of cake… Sometimes you get lucky.

 
Giving autographs with former Prime Minister Paavo Lipponen.
 

The book cover
 

Shaving at the airport