Loistava päivä Kokoomukselle! Sauli Niinistö vahvisti asettuvansa ehdolle presidentinvaaleissa. Hän sanoi tavoittelevansa paikkaa ”innostuneena ja halulla”. Juttelin monen puoluevaikuttajan kanssa päivän mittaan. Kaikki ovat innoissaan, eikä syyttä.

En tiedä olenko vielä ilmoituksen hurmoksessa, mutta olen varma, että Niinistö pääsee toiselle kierrokselle. Sen jälkeen kaikki on mahdollista. Vaalit voitetaan tai hävitään vain muutaman prosenttiyksikön erolla. Mitkä kertoimet saan jos veikkaan, että toisella kierroksella Niinistö voittaa Halosen 52,1%-47,9% ?

Itse aion tehdä hartiavoimin töitä Saulin puolesta. Perjantaisten meppikiertueiden painopiste siirtyy varmasti hiljalleen Saulin suuntaan. Kampanjasuunnittelu on jo alkanut ja toivon, että meidän valtakunnallisesta EU-vaalikampanjasta on hyötyä myös Saulille. Vaihdoin asiasta jo muutaman sanan Jyrkin ja Benin kanssa.

Koko presidenttikilpa sai nyt varsinaisen lähtölaukauksensa. Niinistö pakottaa myös muut ulos kaapista. Pääministeri Vanhanen ilmoittaa ehdokkuudestaan huhtikuun lopulla. Uutisten mukaan Halonen aikaistaa myös ilmoitustaan ja tullee ulos kaapista ennen kesää.

Olin tänään Suomessa. Varsinaista meppikiertuetta ei pidetty. Minulla oli muutama palaveri ja illallinen. Päivän kohokohta oli veljeni Nixun ja hänen vaimonsa Karinin kaksoistyttöjen tapaaminen. Sitä tahtoo unohtaa miten pieniä vastasyntyneet vauvat ovat, vaikka painaisivatkin kolme kiloa.

Illalla sain käsiini ensi viikon torstaina julkaistavan kirjani: Hymyile, olet EU:ssa! Europarlamentaarikon päiväkirja. Se perustuu pitkälti tämän nettipäiväkirjan materiaaliin. On aina hieno tunne saada tuore kirja käteen. Olen selaillut ja hiplaillut kirjaa koko illan. Taidan olla ikuinen pikkupoika, vaikka täytänkin huomenna vuosia…

Tänään töissä tuntui jo ihan normaalilta, tai no niin normaalilta kuin tämä työ nyt voi tuntua…

Aamu meni ulkoasiainvaliokunnan äänestyksissä. Äänestyksien aiheita oli neljä: Bulgaria, Romania, terrorismi ja ihmisoikeudet. Bulgarian ja Romanian mietinnöissä valiokunta arvioi maiden etenemistä kohti EU-jäsenyyttä. Neuvottelut on saatettu päätöksen ja maiden on määrä liittyä unioniin tammikuussa 2007. Euroopan parlamentin näkemykset näissä kysymyksissä ovat siinä mielessä tärkeitä, että parlamentilla on valta hyväksyä ja hylätä uudet maat.

Poliittisesti jäsenyydestä päätettiin viime joulukuun huippukokouksessa. Komissio näytti jäsenyydelle vihreää valoa – toki tiukoin reunaehdoin (näistä Suomen hallitus ansaitsee kiitoksen) – helmikuussa. Euroopan parlamentti äänestää jäsenyyksistä 13. huhtikuuta ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaisesti niin jäsenyyssopimukset allekirjoitetaan Luxembourgissa 25. huhtikuuta.

Reunaehtojen mukaan Romanian ja Bulgarian jäsenyydet voidaan siirtää vuoteen 2008, jos maat eivät hoida sovittuja uudistuksia ajoissa. Romanialla on tiukempi paikka kuin Bulgarialla. Joulukuun huipparissa sovittiin, että jos Romaniassa homma ei ole kunnossa esimerkiksi korruption suhteen, niin EU-maat voivat päättää lykkäämisestä määräenemmistöllä. Bulgarian kohdalla vaaditaan jo yksimielisyyttä, eli käytännössä jäsenyyttä ei voida lykätä.

Äänestimme myös kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle menevästä lausunnosta. Siinä käsitellään terrorismirikoksiin liittyvää tietojenvaihtoa ja yhteistyötä. Ulkoasiainvaliokunta esittää tukun muutosehdotuksia varsinaiseen mietintöön. Lausunnossamme tasapainoillaan jälleen kerran turvallisuuden ja vapauden välillä. Tavoitteena on myös vahvistaa tietojenvaihtoa EU:n viranomaisten, Europolin, Eurojustin ja jäsenmaiden viranomaisten välillä.

Valiokuntakokouksen lopuksi äänestimme vielä irlantilaisen kaverini Simon Coveneyn ihmisoikeusraportista. Muutosehdotuksia oli lähes 400. Raportti ei tietenkään ole kaikenkattava, mutta kyllä siinä lähes kaikki maailman kolkat – EU:n itäiset naapurialueet, Venäjä EU:n naapurimaana, EU:n eteläiset ja kaakkoiset naapurialueet, Aasia, Afrikka ja Amerikat – käydään läpi. Aihepiireistä keskeisimmät käsittelevät terrorismin torjuntaa ja ihmisoikeuksia, lasten oikeuksia, konfliktien vaikutusta naisiin ja lapsiin, kuolemanrangaistuksen poistamista, seksiteollisuutta ja lapsityövoimaa, ihmisten ja ihmisen elinten kauppaa, kansainvälisen kaupan merkitystä ihmisoikeuksille sekä kansainvälisen rikostuomioistuimen roolia.

Iltapäivällä tapasin Tuula Turusen Suomen EU-edustustosta. Hän on seuraajani EUE:ssä. Juttelimme lähinnä rekrytoinneista, eli siitä miten saataisiin enemmän hyviä suomalaisia hyville EU-paikoille. Viisasten kiveä emme löytäneet, mutta Suomen aktiivisuus näissä asioissa on mielestäni paranemaan päin. Euroopan parlamentti on ollut meille jo kauan akilleen kantapää. Meillä on vain 10 A-virkamiestä parlamentin leivissä. Poliittisissa ryhmissä on muutama lisää. Molemmilla saroilla on parannettavaa. Onneksi menossa on kilpailu, jonka kautta rekrytoidaan 36 suomenkielistä virkamiestä. Lisää on kuulemma luvassa.

Loppupäivästä pidimme vielä pienen aivoriihen Lauri Tieralan, Jani Johanssonin, Tuomas Rautasen ja Kai Mykkäsen kanssa. Aiheena kotisivujen uudistaminen. Tulokset nähdään viimeistään toukokuussa.

Bongasin Ilta-Sanomista jutun, jossa käsiteltiin blogeja. Mielenkiintoista nähdä, miten blogien merkitys kasvaa. Omalta osaltani tämä on tapa tuoda EU-asioita tutuksi. Samalla siitä on tullut ainakin itselleni mukava tapa dokumentoida päivän ja viikon tapahtumia. Eihän näitä muuten millään muistaisi.

Ensi viikolla julkaistaan kirja, joka perustuu tähän blogiin. Se tulee kuulemma painosta huomenna. Södikkä lupasi ennakkokappaleen. Aina jännää nähdä miltä lopullinen kirja näyttää.

Tämä päivä meni töihin totutellessa. Kaikki varmaan tietävät tunteen. Loman jälkeen on vaikea orientoitua. Teksi mieli vain surffailla.

Sain kuitenkin luettua muutaman paperin, kirjoitettua kolumnin Ilta-Sanomiin ja piipahdettua ulkoasiainvaliokunnassa kuuntelemassa komissaari Olli Rehnin raporttia Bulgariasta ja Romaniasta. Sähköposti tuli myös siivottua, mutta siihen ei paljoa tarvittu, koska Kai Mykkänen ja Lauri Tierala olivat jo hoitaneet suurimman osan.

Päivän kohokohta oli perhelounas niin kutsutussa ”meppiravintolassa”. Parlamentissa on ravintola, jonne mepit voivat viedä vieraitaan. Paikka on sinänsä ihan tyylikäs ja ruokaa hyvää. Eilen se oli aika tyhjä.

Oli kuitenkin hauska katsoa ympärilleen. Viereisissä pöydissä oli Liettuan entinen presidentti ja itsenäisyystaistelija Vytautas Landsbergis, Belgian entinen pääministeri Jean-Luc Dehaene, Ranskan entinen Eurooppa-ministeri Pierre Moscovici ja komissaari Olli Rehn. Meidän pöydässä oli Suzanne, Emilie (3v) ja Oliver (1v.).

Kävimme moikkaamassa Ollia ja Jean-Lucia. Jälkimmäinen oli tyytyväinen, kun kerroin, että Emilie ja Oliver ovat syntyneet Belgiassa… En ole varma, miten tarjoilijat suhtautuvat lastentarhavallankumoukseen, mutta kai tässäkin talossa kaikkeen tottuu. Hauskaa meillä ainakin oli. Vaihdoin Oliverin vaipan ravintolan miestenvessassa. Montakohan vaippaa siellä on tähän mennessä vaihdettu…?

Hiihtoloma Sveitsin Verbierissä on takanapäin. Ensimmäistä päivää päätteen äärellä. Sormet totuttelevat vielä näppäimistöön. Uutispimento on ollut melkein täydellinen.

Viikon tärkein ja samalla hienoin tapahtuma oli Nicolas-veljeni ja hänen vaimonsa Karinin kaksoistyttöjen syntymä. Tytöt syntyivät 22. maaliskuuta. Molemmat painoivat yli kolme kiloa! Kaikki voivat olosuhteisiin nähden hyvin.

Karin ja tytöt pääsivät kotiin sairaalasta eilen. Voin vain kuvitella, miten heidän perhedynamiikkansa muuttuu. Kahdella vilkkalla pojalla (Thomas 5v. ja Sebastian 3v.) ja yhdellä jo rauhoittuneella kultaisella noutajalla (Lukas 9v.) on vähän ihmettelemistä, kun perheeseen liittyy kaksi pientä tyttövauvaa. Vauhtia piisaa.

Hiihtoreissumme oli kaikin puolin mainio. Ryhmä oli loistava. Ei tuollaista matkaa voisikaan tehdä muutakuin relan porukan kanssa. Yhdeksän aikuisen ja kuuden lapsen uusioperhekonsepti toimi erinomaisesti ja kolhoosihenki oli hyvä. Kokkailut ja lastenhoidot hoituivat joustavasti. Kaikki ehtivät myös hiihtää, telluilla ja snoukkailla. Emieliekin oli ensimmäistä kertaa suksilla. Hänen uusi kaverinsa, Luna (4v.), näytti hienosti esimerkkiä.

Rauhallista aikaa ei pahemmin ollut, pitkistä yöunista puhumattakaan. Tämä ei kuitenkaan menoa haitannut. Tai no kaikkihan riippuu siitä, miten ”menon” määrittelee. ”Villeimpänäkin” iltana menimme nukkumaan jo klo. 23.00. Niin ne ajat vain muuttuvat…

Lasten nukkumaanmenon jälkeen juttelimme niitä ja näitä lapsiperheiden arjesta ja maailmanmenosta. Meitä kaikkia yhdisti myös se, että tasapainoilemme jatkuvasti työn ja perheen välillä.

Kaiken kiireen keskellä ystävien tapaaminen tahtoo aina jäädä vähemmälle. Tämäntyyppiset matkat ovat omiaan korjaamaan tilannetta. Kun pääsee Alpeille rauhoittumaan hyvien ystävien seurassa, niin jaksaa taas loman jälkeen puuhastella töiden parissa.

Pääsiäisen jälkeinen viikko on rauhallinen. Meillä on ainoastaan ulkoasiainvaliokunnan kokouksia. Niiden ohessa yritän kirjoittaa pari rästijuttua ja Ilta-Sanomien kolumnin. Kolumnissa tulen keskittymään viime viikon huippariin ja Ranskan ongelmiin.

Lähes täydellinen meppikiertuepäivä. Kai Mykkänen (kotimaan avustajani ja Espoon kaupunginhallituksen jäsen), oli laatinut loistavan ohjelman. Aamun perinteisen eduskuntapalaverin jälkeen meillä oli Piitun kanssa kolme lukiokäyntiä, kaksi lehtihaastattelua ja yksi yleisötilaisuus Espoossa.

Etelä-Tapiolan lukiossa oli 110 kuulijaa, Olarin lukiossa 160 ja Pohjois-Tapiolan lukiossa 80. Kaikki loistavia tilaisuuksia. Olemme Piitun kanssa kehitelleet keskustelumallin, joka tuntuu toimivan. Kumpikin pitää viiden minuutin puheenvuoron, toinen europarlamentaarikon työstä ja toinen EU:n keskeisistä haasteista. Sen jälkeen siirrymme ”kysymys ja vastaus” sessioon.

Tälläkin kertaa kysymykset olivat ”valioliigakamaa”. Nuoret osaavat asiansa ja uskaltavat haastaa. Keskusteluissa on aina sähköä. Oli myös mahtava fiilis astua Piitun kanssa Olarin lukion juhlasaliin. Kaikki 160 oppilasta rupesivat spontaanisti taputtamaan. Jännä tunne. Onneksi saimme myös taputukset lähtiessämme…

Nyt istun paluulennolla Brysseliin. Olen lomatunnelmissa. En tiedä onko ansaittu, mutta loma tulee tarpeeseen. Lähdemme huomenna aamutuimaan ajamaan kohti Sveitsiä. Tavoitteena on pakata lapset pyjamassa takapenkille ja nostaa kytkintä jo neljän maissa. Edessä on viikon hiihtoloma Verbierissä.

Olemme neljän perheen porukalla liikkeellä. ”Uusioperheeseemme” kuuluvat Roope, Raisu ja Miro Lehtinen; Pasi, Lisa ja Nils Rinne; Hannu, Josefin, Luna ja Lukas Hoviniemi; ja koko meidän perhe, mukaan lukien au pairimme Darja.

Vuokrasimme kämpän koko porukalle. Yhdeksän aikuisen ja kuuden lapsen kanssa ei ainakaan tule aika pitkäksi. Ennen hiihtoreissuilla vain hiihdettiin ja bailattiin. Nyt taitaa jäädä telemarkkailut vähemmälle, bilettämisestä puhumattakaan. Onhan Sveitsissä hyviä pulkkamäkiä…

Tuntuu siltä, että vuosi on lähtenyt hyvin liikkeelle. Kokoomusmeppien kesken on todella hyvä henki. Työ maistuu. Yhteydet eduskuntaryhmään ja puolueen johtoon ovat erinomaiset. Yhteistyö pelaa. Avustajatiimi on suoraan sanoen loistava – todellinen tehopakkaus, josta voi olla ylpeä ja kiitollinen.

Nyt yritän pitää oikein kunnon loman ja olla ajattelematta EU-politiikkaa. Sovimme Laurin, Janin, Kain ja Juhon kanssa, että koodailemme vain hätätapauksissa. Pitäähän avustajillekin antaa rauha, muuten ne ei meikäläistä kestä… Taitaa päiväkirjamerkinnätkin jäädä ensi viikolla vähiin.

PS. Kannattaa muuten käydä vilkaisemassa Eija-Riitta Korholan uudistettuja kotisivuja (www.korhola.com). Ne ovat todella tyylikkäät.

Kvasihistoriallinen päivä ensimmäisen kauden mepille. Budjetinvalvontavaliokunnassa hyväksyttiin kauden toinen mietintöni. Tällä kertaa kyse oli ”muiden instituutioiden” vastuuvapaudesta. Puolesta 20, vastaan 3 ja tyhjää 1. Ei mietintö varmaankaan maailmaa mullista, mutta toivon mukaan se parantaa EU:n toimielinten valvontaa.

Muutama EU-vastainen meppi yritti lopussa vielä nostaa esille erään alueiden komiteaan liittyvän henkilöstökysymyksen. Torjuimme yrityksen, koska emme halunneet, että henkilöstöasioilla tehdään politiikkaa.

Äänestysten jälkeen menin sisämarkkinavaliokuntaan, jossa puhuimme jälleen kerran palveludirektiivistä. On sinänsä hyvä, että keskustellaan, mutta nyt olisi jo aika pistää paperia pöytään. Parlamentti on jäänyt auttamattomasti jälkeen komission ja neuvoston tahdista asiassa. On jo aika aloittaa yksityiskohtaisten muutosehdotusten käsittely.

Viikon loma lähenee. Huomenna vielä tiukka meppikiertuepäivä Espoossa. Ohjelmaan kuuluu kolme lukiovierailua, kaksi haastattelua, kaksi palaveria ja yleisötilaisuus Isossa Omenassa…ja sitten 10 päivän lomalle.

Huonosti nukuttu yö ei paljoa painanut, koska tänään oli Brysselin ensimmäinen kunnon kevätpäivä. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja lämpöasteitakin oli lähes kaksikymmentä. Ei ihme, että sisämarkkinavaliokunnassa oli tyhjän puoleista, kun esittelin lausuntoesitykseni vitamiineista ja mineraaleista sekä terveysväittämistä.

Esittelyn aluksi totesin, että molempien asetusten tavoitteena on edistää kuluttajansuojaa, tavaroiden vapaata liikkumista, reilua kilpailua, oikeudellista selkeyttä ja innovaatioita. Lausunto vitamiineista ja mineraaleista ei herättäne ristiriitoja. Kyse on lähinnä siitä, millä perusteella johonkin elintarvikkeeseen voidaan lisätä vitamiineja ja mineraaleja.

Terveysväittämät on kinkkisempi juttu. Pahimmillaan asetus voi johtaa siihen, että jo vakiintuneita terveysväittämiä joudutaan poistamaan. Jos komission ehdotus menisi sellaisenaan läpi, niin esimerkiksi Benecol ja Ksylitol joutuisivat ikään kuin uudestaan syyniin, tai ainakin hakemaan luvan terveysväittämään. En usko, että näin käy, mutta varoituksen lippu on kuitenkin nostettava.

Peruslähtökohtani on, että ei ole hallinnon asia – oli se sitten paikallinen, kansallinen tai ylikansallinen – kertoa meille mikä ruoka on hyväksi tai pahaksi. Paljonhan riippuu kyseisen henkilön tarpeista, iästä tai jopa sukupuolesta. Voimme siis väittää, että on olemassa hyviä ja huonoja ruokavalioita, mutta ei välttämättä hyviä ja huonoja ruokia. Tärkeintä on, että väittämät perustuvat tieteelliseen tutkimukseen.

Mainonnassakin pitää käyttää tervettä järkeä. Vaikka tuotteessa väitetään, että se tekee onnelliseksi ja seksikkääksi, niin sitä ei tarvitse ottaa kirjaimellisesti. Sisämarkkinavaliokunnan keskustelu oli vilkasta. Sosialistit ja vihreät eivät oikein pitäneet raportistani. He haluavat rajoittaa elintarvikkeiden terveysväittämiä, kun taas me haluamme vapaamman linjan.

Seuraavan kahden viikon aikana odotellaan muutosesityksiä, minkä jälkeen äänestämme raportista 18.-19. huhtikuuta. Valiokuntamme äänestyksen jälkeen varsinainen vastuuvaliokunta, eli ympäristövaliokunta, viimeistelee raporttinsa täysistuntoa varten. Menossa on vasta ensimmäinen lukeminen, joten parlamentin kanta lähetetään kesällä taas neuvostolle pohdittavaksi.

Lounasaikaan eräs tutkija kävi haastattelemassa unionin perustuslaista. Hän valmistelee aiheesta väitöskirjaa. Toivotin onnea ja menestystä. En kertonut omista, ei ehkä välttämättä niin mukavista, väikkärikokemuksista. Olen edelleen sitä mieltä, että väikkärin kirjoittaminen on hullun puuhaa…

Iltapäivällä äänestimme budjetinvalvonta- ja sisämarkkinavaliokunnissa. Nyt kotiin valmistautumaan huomiseen äänestykseen ”muiden instituutioiden” vastuuvapaudesta. Voi tulla vähän myrskyisä äänestys, koska muutamat ns. EU-vastustajat haluaisivat evätä alueiden komitealta vastuuvapauden, koska heidän mielestään erästä virkamiestä on kohdeltu kaltoin. Olen tutkinut asian perin pohjin ja yrittänyt löytää sopivan kompromissin. Toivottavasti se menee läpi.

Matkalla kotiin bongasin Ari Vatasen, jolla oli mukanaan valtava kukkakimppu. Kiitin jo iloisena, mutta eiväthän ne minulle olleet, vaan Anneli Jäätteenmäelle. Ari on parlamentin todellinen gentlemanni.

Vauhtiviikko jatkuu. Aamulla tapasin vähittäiskauppaketju Carrefourin edustajia. Liputtivat kovasti palveludirektiivin puolesta. Tapasin myös väitöskirjani valvojan Lord William Wallacen. William kertoi viimeviikkoisesta Brittien ylä- ja alahuoneen kädenväännöstä, jonka keskipisteenä oli Tony Blairin liian tiukka terrorilaki. Ylähuone voitti kamppailun.

Muutoin päivä oli yhtä juoksemista valiokunnasta toiseen. Mielenkiintoisin anti oli perustuslakivaliokunnassa, jossa oli avoin kuuleminen EU:n tulevasta ulkoministeriöstä. Siitä käydään vielä kova byrokraattinen kädenvääntö komission, neuvoston ja parlamentin välillä. En tiedä tulimmeko viisaammaksi, mutta jotenkin tuntuu siltä, että uudesta ulkoministeriöstä tulee hallinnollisesti komissiosta ja neuvostosta riippumaton. En pidä ratkaisua välttämättä hyvänä. Ei kai kukaan kaipaa lisää instituutioita.

Ennen lounasta puhuin opetushallituksen porukalle unionin tulevaisuudesta. Heitä kiinnosti myös palveludirektiivi. Vastustavat sen ulottamista koulutuspalveluihin. Yritin hälventää pelkoja. Pelkään pahoin, että en onnistunut. Lounassämpylää mutustellessa annoin haastattelun huomiseen Talous-Sanomiin terveysväittämistä.

Iltapäivä alkoi surrealistisesti. Meillä oli tapaaminen Eduskunnan suuren valiokunnan edustajien kanssa kemikaalidirektiivistä. Keskustelimme myös pohjoisesta ulottuvuudesta ja siinä samassa kokoomusmeppien Itämeri-aloitteesta. Paavo Väyrynen, Reino Paasilinna, Esko Seppänen ja Henrik Lax julkaisivat yhteistiedotteen otsakkeella ”Pohjoinen ulottuvuus on vakavasti uhattuna”. On hienoa, että tämä ”dynaaminen” nelikko antaa meidän aloitteellemme näinkin paljon painoarvoa. On sinänsä jännää, että tiedotteessa puhutaan pohjoisen ulottuvuuden ja Itämeri-strategian tahallisesta vastakkainasettelusta ja julkisuushakuisuudesta. En ehkä ihan ymmärtänyt kuka yrittää lietsoa vastakkainasettelua tai kuka yrittää hakea julkisuutta…

Iltapäivällä kävin vielä piipahtamassa ulkoasiain-, sisämarkkina- ja budjetinvalvontavaliokunnissa. Nyt pitää valmistella huomista sisämarkkinavaliokuntaa, jossa käsitellään kahta lausuntoani: vitamiinit ja mineraalit sekä terveysväittämät.

Aika ventti olo. Hyppäsin Genvallissa junaan klo. 6.30. Suuntana Bryggen Eurooppa-yliopisto. Vuorossa viisi tuntia luentoja Italian, Espanjan, Portugalin ja Kreikan EU-politiikasta ja EU-koordinaatiojärjestelmistä. Onneksi ryhmä on keskusteleva. Ei tarvitse itse öristä koko aikaa.

Iltapäivällä ja illalla olin kiinni perustuslakivaliokunnassa. Käsittelimme mm. Duffin raporttia komission hyväksymismenettelystä, sekä komission ja parlamentin välistä puitesopimusta. Huomenna on avoin kuuleminen EU:n tulevasta ulkoministeriöstä.

Jo tässä vaiheessa on selvää, että tällä viikolla ei ole välttämättä aikaa keskittyä mihinkäään oikein kunnolla. Pitää vaan yrittää pitää pää vedenpinnan yläpuolella…

Ei voi ainakaan sanoa, että viikonloppu olisi ollut rauhallinen. Ei kai sen pidäkään olla kun Kokoomuksen puoluehallitus on vierailulla Brysselissä.

Perjantaina puoluehallitus tutustui Euroopan parlamenttiin, Natoon ja komissioon. Lauantaina meillä oli seminaari unionin tulevaisuudesta. Illalla koko porukka tuli meille käymään ja paikalliseen italialaiseen ravintolaan illastamaan.

Jyrki Kataisen, Jari Koskisen, Marjo Matikainen-Kallströmin, Harri Jaskarin ja piirien puheenjohtajien lisäksi matkalla oli puoluetoimiston väkeä ja Nykypäivän päätoimittaja Margit Hara. Tunnelma oli erinomainen. Fiilis puolueen sisällä on hyvä. Töitä paiskitaan hyvässä yhteishengessä ja tulokset näkyvät.

Koko porukka oli meidän meppiryhmän vieraana. Taisi olla historiallinen visiitti. Oiva mahdollisuus käydä läpi EU-asioita ja tietenkin kohottaa yhteishenkeä ”maltillisella juhlinnalla…”

Ensi viikko tulee olemaan vauhdikas. Maanantaina luennoin viisi tuntia Bryggessä. Viikolla on paljon asioita valiokunnissa. Jaksaa kun tietää, että ensi lauantaina lähtee viikon perhelomalle alpeille.