33 päivää vaaleihin ja 22 päivää ennakkoäänestykseen. Tänään oli hieno päivä. Lähdimme Minna Karttusen kanssa ajamaan kohti Kokemäkeä heti aamutuimaan. Saavuimme Mari ja Mika Nurmon maatilalle hyvissä ajoin klo. 9.30. Ohjelmassa oli tutustuminen tilaan ja lehtihaastattelu.

Juttelimme Marin ja Mikan kanssa vähän kaikesta: lapsiperheen arjesta, EU:n maatalouspolitiikasta, Suomen EU-jäsenyyden merkityksestä ja yleisesti satakuntalaisen maatilan hoitamisesta. Totesimme heti kättelyssä, että lapsiperheen arki taitaa olla länsimaissa aikalailla samanlainen.

Vaikka Suzannen enot ja minun tätini ovat maanviljelijöitä, niin ei sitä aina ymmärrä miten kovasta ja samalla arvokkaasta työstä on kyse. Kun on sukuloimassa, niin ei kehtaa joulupöydän ääressä aina kysellä töistä. Olikin mielenkiintoista kuulla Marin ja Mikan näkemyksiä esimerkiksi maatalouspolitiikan kehittämisestä. Opin paljon investointituista, sikojen ja kanojen tuottamisesta, peltoalan vaikutuksesta suoriin tukiin ja maatilan taloudenhoidosta.

Kun perustuslakiasiantuntijana näkee maatilan arjen, niin tuntuu jotenkin hupaisalta kuvitella ulkoministereitä neuvottelemassa siitä pitäisikö maatalouspolitiikassa siirtyä yhteispäätösmenettelyyn EU-parlamentissa. Marin mielestä ei. Hän taitaa olla oikeassa. Meillä juttu luisti niin hyvin, että lähdimme paluumatkalle vasta puoliltapäivin. Toivottavasti tapaamme uudestaan.

Iltapäivällä luennoin Suomen ja EU:n tulevaisuudesta Vantaalla. Sen jälkeen vuorossa oli KY:n paneeli Alpo Rusin, Irina Krohnin ja Bjarne Kalliksen kanssa. Meillä oli erittäin vilkas keskustelu ja naurussa oli välillä pitelemistä. Paneelin jälkeen tarjosin opiskelijoille saunaillan.

Illalla juttelin Kirsin kanssa. Hän oli tänään päähaastattelija Helsingissä Espan kirjatapahtumassa, jossa hän haastatteli 14 kirjailijaa. Haastatteluja varten hän oli lukenut kaikkien viimeisimmän kirjan. Ei mikään pieni urakka sekään. Aamun kylmyydestä huolimatta päivä oli ollut onnistunut.

Nyt pitäisi vielä jaksaa vääntää kolme viimeistä vaalikonetta. Sen jälkeen on mentävä nukkumaan. Toimin huonosti kuuden tunnin yöunilla.

34 päivää vaaleihin ja 23 päivää ennakkoäänestykseen. Tänään oli pitkä päivä. Lähdin Saloon klo. 6.15 aamulla ja illalla vastailin taas vaalikoneisiin aina keskiyöhön saakka. Muutaman tunnin päästä pitäisi suunnata kohti Köyliötä, jossa käyn paikallisella sikafarmilla.

Salossa annoin pienelle porukalle EU-tilannekatsauksen. Sen jälkeen suuntasimme Jani Johanssonin kanssa Kauppikseen, jossa jaoimme lounasaikaan esitteitä.

Kauppiksen jälkeen olin mukana ”Svenska synskadade i Mellersta Nyland”- järjestön paneelissa. Puhuimme mm. vammaisten asemasta EU-lainsäädännössä.

Paneeli oli muuten hyvä, mutta siellä oli taas yksi populisti, joka puhui täysin asian sivusta. Ensin hän haukkui kaikki etelä-eurooppalaiset maat. Sen jälkeen hän totesi laajentumisesta, että esimerkiksi Liettuassa ”kaikki EU varat menevät nuorille Mersuilla ajeleville miehille”. Tällainen käyttäytyminen on mielestäni vastuutonta. Ehdokkaan tulisi keskustella EU-asioista rehellisesti. Pelkokuvien ja väärän informaation levittäminen ei hyödytä ketään.

Illalla luennoin vielä englanniksi IMD alumnitilaisuudessa asiantuntijaominaisuudessa. Olin jo aika väsynyt, kun aloitin vaalikoneiden työstämisen. Onneksi en tällä kertaa menettänyt mitään informaatiota, vaan kaikki tuntui tallentuvan…

35 päivää vaaleihin ja 24 ennakkoäänestyksen alkuun. Hyvää äitienpäivää ja hyvää Eurooppa-päivää.

Jos sanoisin, että juuri nyt ei ota päähän niin valehtelisin. Työstin äsken vaalikoneita. Kalevan vaalikoneen laatimiseen meni vajaa tunti. Kun lähetin sen niin sain vastaukseksi, että palvelimessa on jotain vikaa. Soitin vaalikoneen vastaavalle, joka soitti neljä kertaa takaisin ja pahoitteli, että asiaa ei saada korjattua. Viidennellä kerralla oli parempia uutisia. Kaikki paitsi kolme viimeistä kysymystä olivat tallentuneet heidän palvelimelle. Sanelin loput. Koko projekti kesti kaksi tuntia.

Sen jälkeen hyökkäsin Ylen vaalikoneen kimppuun. Vastasin 25:een kysymykseen ja kommentoin jokaista suomeksi ja ruotsiksi. Aikaa meni 1,5 tuntia. Lähetin tekstin ohjeiden mukaisesti ja kävin vielä varmistamassa, että se oli tallentunut. Eipä ollut. Soitin tällä kertaa Ylen vaalikonevastaavalle. Hän soitti myöhemmin takaisin ja pahoitteli tapahtunutta. Vastaukset eivät olleet tallentuneet palvelimelle.

Minun pitäisi vielä vastata viiteen vaalikoneeseen tänään, mutta taidan jättää väliin. Vastaukset olisivat ehkä vähän liian negatiivisia. Äänestäjänä en oikein tainnut ymmärtää miten paljon aikaa ehdokas käyttää pelkästään kyselyihin vastaamiseen. Vaalikoneet ovat yleensä onneksi ”käyttäjäystävällisiä”, mutta monet muut kyselyt ovat lähestulkoon mahdottomia. Huvittavinta oli, että sain eräältä kuluttajajärjestöltä 13. kysymyksen kyselyn, johon piti vastata lähinnä essee-muodossa. Olisivat ehkä voineet ajatella vähän kuluttajaa, eli vastaajaa.

Vaalikoneita lukuun ottamatta oli taas hieno vaalipäivä. Vastailin aamulla sähköposteihin ja sain jopa inboxin tyhjennettyä. Kiireellisten kansio on kuitenkin vielä vähän liian täynnä…

Aamulenkin jälkeen suuntasin Esplanadille, jossa Eurooppalainen Suomi oli järjestänyt hienot Eurooppa-päivä juhlat. Paikalla oli uusien EU-maiden edustajia ja EU-vaaliehdokkaita. Meiltä oli kuusi tiimiläistä jakamassa materiaalia. Myös Kirsi oli remmissä. Oli oikeastaan aika hauska jakaa esitteitä yhdessä. Muutamat tosin ilmoittivat äänestävänsä Kirsiä ja olivat vähän hämmentyneitä kun kerroimme, että minä olen ehdolla…

Vastailin kymmeniin kysymyksiin päivän aikana. Kuka väittää, että EU asiat eivät kiinnosta? Oli myös mukavaa saada positiivista palautetta. Jälleen kerran monet myös sanoivat suoraan äänestävänsä minua. Oli myös niitä, jotka sanoivat, että minua ei tarvitse äänestää, koska menen varmasti läpi. Apua! Tuollainen ajattelu kuulostaa vaaralliselta. Jokainen ääni on varmasti tarpeen.

Helsingin Sanomien mukaan Taloustutkimuksen teettämässä tutkimuksessa 43% vastanneista pitää asiantuntemusta tärkeimpänä valintakriteerinä EU-vaaleissa. Toivottavasti tuo luku pitää paikkansa.

36 päivää vaaleihin. 25 päivää ennakkoäänestykseen. Tahti vain kiihtyy. Aamulla jaoimme ilmapalloja, esitteitä ja suklaata Kuopion torilla. Siellä vietettiin Eurooppa-päivää. Pidin torilla myös puheen.

Torilla on mukava olla, kun aurinko paistaa ja lämpöasteita on 25. Monet tulivat spontaanisti juttelemaan. Muutamat jopa kertoivat suoraan äänestävänsä minua. Kriteerinä oli poikkeuksetta asiantuntevuus. Positiivinen palaute antaa aina lisäpontta.

Kuopion jälkeen lähdimme Jerkko Eskelisen ja Janne Mertasen kanssa kohti Jyväskylää. Ehdin juuri ja juuri puhumaan kävelykadulle. Hyvä sää oli sielläkin houkutellut paikalle roppakaupalla porukkaa.

Puheen jälkeen osallistuin Euroopan parlamentin tiedotustoimiston paneeliin Aalto-salissa. Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Risto Pynnönen johti puhetta SITRA:n Peter Ekholmin alustuksen jälkeen.

Paneeli oli mielestäni onnistunut. Paikalla olivat mm. Henrik Lax ja Alpo Rusi. Väriä toivat myös kommunistisen puolueen ja ”köyhien puolesta” -liikkeen edustajat. Keskustelu pysyi hyvin kasassa, koska puheenjohtaja toimi jämäkästi.

Lensin iltakoneella Jyväskylästä Helsinkiin, jossa osallistuin vielä Eurooppalaisen Suomen Nuorten tilaisuuteen Vanhalla ylioppilastalolla. Paikalla oli monta tiimiläistä ja muutenkin mukavasti nuoria.

Kaiken tämän hässäkän keskellä soitan kotiin 3-4 kertaa päivässä. Olosuhteet huomioonottaen kaikki jaksavat hyvin. Onneksi Suzannen äiti ja au pairimme Darja ovat suureksi avuksi.

Hiljaisina hetkinä tuntuu kuitenkin kurjalta. Jokainen isä ja äiti tietää miltä tuntuu olla pitkiä aikoja pois perheen luota. Kaipuu ja huono omatunto ovat raskas yhdistelmä.

Näen Suzannen, Emilien ja Oliverin vasta ensi lauantaina. Vietämme äitienpäivää viikon myöhässä.

Suzanne on taas ollut suurenmoinen. Yöt ovat olleet vaikeita. Emilie ei halua mennä nukkumaan normaaliin aikaan. Sen lisäksi Emilie ja Oliver heräilevät vuorotellen. Silti Suzanne vain jaksaa kannustaa minua sanomalla, että kyllä me vielä nämä viisi viikkoa jaksetaan. Onneksi perhe tulee Suomeen kampanjan lopussa.

37 päivää vaaleihin. Aamulla sain purettua sähköpostin ja kävin lenkillä. Sen jälkeen kävin Kokoomuksen vaaliesitteiden kuvauksissa. Sain vielä haettua uuden esitteemme ennen lentoa Kajaaniin.

Kajaanissa kävin ostamaan legendaarisen Pekka Heikkisen ruisleipää ennen Kainuun Sanomien ja Kainuun Kajauksen haastatteluja. Illalla olin mukana suorassa kolmen tunnin radiopaneelikeskustelussa. Paneelissa oli ehkä vähän liikaa porukkaa. Kun on viisitoista panelistia, niin saa puheenvuoron kerran puolessa tunnissa. Muutamien panelistien populismilla ei myöskään tuntunut olevan rajoja.

Onneksi siellä oli myös asiantuntevia näkemyksiä. Oli antoisaa jutella muiden ehdokkaiden, varsinkin Piitu Kaupin, Irina Krohnin (joka on muuten sukulaiseni), Alpo Rusin ja Matti Wuoren kanssa.

Kainuun visiitin jälkeen sain Jerkko Eskeliseltä kyydin Kuopioon, jossa teen kampanjaa huomenna aamulla. Iltapäivällä on taas Jyväskylän vuoro ennen iltatilaisuutta Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä. Vauhdista ei ole ainakaan puutetta.

38 päivää vaaleihin. Tämä oli toistaiseksi kovin kampanjapäivä. Aloitimme Kauppatorilla klo. 8.00. Tarjosimme ohikulkijoille pullakahvit Pepe Lehtosen ja hänen äitinsä torikahvilassa. Sen jälkeen jaoimme kampanjamateriaalia Porthaniassa ja Strindbergin edessä.

Lounasaikaan olin Nesrin Canin kanssa Ylenaikaisen radiohaastattelussa. Meillä oli hyvä keskustelu. Nesrin on hyvä tyyppi ja osaa EU-asiansa. Outi Pukkila oli erinomainen juontaja. Hienoa, että radio pitää yllä EU-keskustelua.

Iltapäivällä meillä oli aluevastaavien tapaaminen eduskunnassa. Paikalla oli 30 aluevastaavaa ja kävimme läpi kampanjan loppurutistusta. Jos en mene läpi, niin se ei ole ainakaan tiimistä kiinni.

Illalla meillä oli kampanja-avajaiset The Club ravintolassa. Suomen katkerasta lätkätappiosta huolimatta fiilis oli mahtava. Koristelimme Clubin julisteilla, ilmapalloilla, esitteillä ja muulla rekvisiitalla. Paikalla oli yli 400 ihmistä. Jussi Halli oli loistava juontaja. Sain Philomela-kuoron tytöiltä serenadin. Punastun harvoin, mutta tällä kertaa oikein kunnolla. Lotta Backlund veti lopuksi vielä Stand-up keikan. Kaiken kaikkiaan uuvuttavan onnistunut päivä. Huomenna Kajaaniin.

39 päivää vaaleihin. Pitkä päivä takana. Aamu alkoi luennolla Dipolissa. Sen jälkeen jaoimme Reetan ja Viljamin kanssa suklaata ja avajaiskutsuja Ewtekissä ja Laureassa. Lounaan jälkeen osallistuin nuorisopaneeliin Laureassa.

Iltapäivällä meille sattui kampanjan ensimmäinen niin sanottu moka. Meillä oli yhteistilaisuus Sirpa Asko-Seljavaaran kanssa pääpostilla klo. 15.30. Olimme pistäneet siitä ilmoituksen Alueuutisiin, joka jaettiin koteihin vasta iltapäivällä. Sellaista sattuu. Jaoimme tilaisuuteen tilatut karjalanpiirakat Kiasman edessä. Ne olivat suosittuja.

Illalla olin vielä ruotsinkielisessä paneelissa Henrik Laxin ja Jarl Ahlbäckin kanssa. Meillä oli mielestäni onnistunut keskustelu. Paikalla oli 30 innokasta kuulijaa.

Yleisesti ottaen olen ehkä vähän yllättynyt eri tilaisuuksien alhaisista osallistujamääristä. Asiantuntijaluennoilla on aina huomattavasti enemmän porukkaa. Vaalipaneeleissa on ollut keskimäärin 30 henkeä.

Illalla ehdin vielä vastailla sähköposteihin. Onneksi kävin lenkillä aamulla. Ei sitä muuten enää illalla jaksaisi.

Huomenna on mielenkiintoinen päivä johon kuuluvat Kauppatori, Helsingin yliopisto, radio ja kokous aluevastaavien kanssa. Päivän huipennuksena tietenkin kampanjanavajaiset The Clubissa.

40 päivää vaaleihin. Onnistunut kampanjapäivä Jyväskylässä. Aamukoneen laskeuduttua kävin Sisäsuomen Painotalolla tehdaskäynnillä. Toimitusjohtaja Juhani Alho esitteli yrityksen toimintaa. Taas tuli opittua paljon uutta. Innovatiivisella painotyöllä saa ihmeitä aikaan.

Lounasaikaan jaoimme Antti Vesalan ja Juhani Malisen kanssa suklaata ja käyntikortteja Kauppatiellä. Sen jälkeen luennoin ammattikorkeakoululla ja yliopistolla. Lento takaisin Helsinkiin sujui mutkitta ja kotona Helsingissä olin klo. 23.00. Taas yksi kampanjapäivä takana.

Ville Itälän kanssa kirjoittamani yhteiskolumni julkaistiin tänään Turun Sanomissa. Keskityimme siinä hallituksen EU-politiikkaan. Argumenttimme oli, että Suomen EU-poliittinen linja on muuttunut. Nostimme esille kolme viimeaikaista esimerkkiä: EU:n budjetti, kauppapolitiikka sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

41 päivää vaaleihin. Ensimmäinen varsinainen kampanjapäivä on ohi. Toivottavasti kaikki päivät ovat samanlaisia. Kampanjaa on helpompi tehdä kun aurinko paistaa. Eduskunnan vaalikampanjat käydään usein räntäsateessa.

Aamulla väittelin radiossa Lasse Lehtisen ja Lauri Kontron kanssa. Täytyy myöntää että nautin noista EU-keskustelutilaisuuksista. On helppo puhua asiasta jonka kanssa on ollut aktiivisesti tekemisissä jo yli vuosikymmenen.

Radion jälkeen pidimme palaverin ytimen kanssa. Kävimme läpi kampanjan avausta, ilmoittelua, kalenteria ja vaaliteesejä. Kaikki on mallillaan. Kirsi ja tiimi ovat tehneet fantastista työtä.

Lounasaikaan jaoimme kampanjamateriaalia Laureassa. Sen jälkeen osallistuin Eurooppalaisen Suomen Nuorten paneeliin samassa paikassa. Paneeli oli hyvä, vaikka kuulijoita oli aika vähän.

Iltapäivällä ehdin rentouttavalle lenkille, jonka jälkeen jaoimme Susannan Ikosen kanssa materiaalia Lasipalatsissa. Illalla puhuin Haagan Kokoomukselle EU:n tulevaisuudesta. Kaiken kaikkiaan antoisa päivä. Lähdin kotoa klo. 7.30 ja palasin taas klo. 21.00.

Ei tämä kampanjan tekeminen niin raskasta ole…ainakaan vielä. Suurin kynnys on ehkä uusien ihmisten lähestyminen kampanjamateriaalin kanssa. Olemme onneksi löytäneet siihen erinomaisen keinon: Fazerin Sininen. Korttien ja esitteiden lisäksi tarjoamme suklaata. Siitä kaikki tulevat hyvälle tuulelle vaikka eivät ehdokkaasta tykkäisikään.
Huomenna Jyväskylään aamukoneella.

No niin, nyt se sitten alkaa todenteolla. Vappu on vietetty. Vaaleihin on 42 päivää. Istun koneessa matkalla Suomeen.

Seuraavan kuuden viikon aikana minulla on kaksi vapaapäivä. Ne vietän kotona perheen parissa Brysselissä. Muutoin kierrän ympäri Suomea. Rankinta oli hyvästellä Suzanne, Emilie ja Oliver. Kyyneleethän siinä tuli. Onneksi he tulevat Suomeen kesäkuun alussa.

Edessä on ohjelmaa aamusta iltaan 50:llä eri paikkakunnalla. Huominen alkaa radiohaastattelulla klo 8.05 ja loppuu Haagan Kokoomuksen tilaisuudessa klo 20.30. Tiistaina lähden 6.30 koneella Jyväskylään, josta tulen takaisin Helsinkiin 21.50 koneella. Sama tahti jatkuu kuusi viikkoa.

Tärkeintä on pitää kuntoa yllä. Yritän lenkkeillä viisi kertaa viikossa. Päätin myös pitää ”kuivan” kampanjan. Ei tätä tahtia jaksa jos illalla kaljoittelee.

Euroopan unionille ei ainakaan vielä tullut laajentumiskrapulaa. Kaikki lehdet ovat täynnä laajentumista. Sitä juhlittiin ympäri Eurooppaa. Dublinissa oli päämiesten bileet.

Pidin pienen Vappupuheen Grand Placella. Jaoimme suomalaisille suklaata ja ilmapalloja. Rento meininki. Brysselin keskusta oli täynnä vähemmän tai enemmän hilpeitä Suomalaisia valkolakkeja.

Eiliset Vappu-Varpaijaiset menivät hyvin. Aloitimme ravintolassa klo. 12.00 ja viimeiset vieraat lähtivät meiltä vähän ennen keskiyötä. Joimme asianmukaisesti simaa, Finlandiaa ja viskiä. Päälle poltimme Varpajais-sikarit.

Huomisessa tiimipalaverissa käymme läpi ohjelmaa ja viilaamme kampanjateesejä. Mielestäni ne näyttävät nyt hyviltä. Vaaliesite menee painoon ylihuomenna. Vatsanpohjaa kutittaa. Kampanja ”here I come”!