Kreikan pääministerin eilisiltainen ilmoitus järjestää kansanäänestys sen tukipakettiin liittyvistä velvoitteista tuli kaikille suurena yllätyksenä. Asiasta ei keskusteltu viime viikolla, kun Eurooppa-neuvosto sai aikaan kattavan ohjelman velkakriisin hoidosta. Reaktiot pääministeri Papandreun ilmoitukseen ovat olleet negatiivisia, niin eurooppalaisten johtajien kuin markkinoidenkin taholta.
Jyrki totesi tänään, että kansanäänestyksen järjestäminen lisää euroalueen epävakautta tilanteessa, jossa olisi tarvittu pikemminkin vakautta lisäävien päätösten toimeenpanoa. Poliittinen tilanne Kreikassa on äärimmäisen vaikea. On toki kreikkalaisten oma asia järjestää päätöksentekonsa kuten he haluavat, mutta nyt spekulaatio kansanäänestyksen ajankohdalla ja tuloksella lisää epävarmuutta useiksi viikoiksi, ellei kuukausiksi.
Kansanäänestys on käytännössä äänestys Kreikan jäsenyydestä euroalueessa. Jos Kreikka äänestää ei, on vaikea uskoa, että EU harkitsisi uutta pakettia Kreikalle. Nyt jo puolentoista vuoden ajan kaikki EU-maat ja erityisesti euromaat ovat tehneet kaikkensa auttaakseen Kreikkaa. On selvää, että tällaista pakettia, joka viime viikolla sovittiin ja joka koostuu monesta eri osasta (mm. Kreikan velkataakan keventäminen, yksityisen sektorin osallistuminen, pankkien tukeminen), on vaikea noin vain pyyhkäistä pois.
Jos Kreikka äänestää kyllä, saa Papandreu tuen jatkaa uudistuksia. Vahinko on kuitenkin jo osaltaan tapahtunut, kun kansanäänestysilmoitus on lisännyt markkinoiden epäuskoa Kreikan tahtoon ja kykyyn hoitaa omaa talouttaan ja olla luotettava kumppani – Kreikka kun oli muiden EU-maiden mukana päättämässä koko paketista. Ja markkinoiden luottamuksestahan tässä on ennenkaikkea kysymys.
Kansanäänestyspäätös lienee täysin sisäpoliittinen. Pääministeri Papandreu haluaa varmistaa, että hänellä on kansan ja oman puolueensa tuki takanaan vaikeissa päätöksissä. Niinkin voi käydä, että kansanäänestyksen varjolla yritetään EU-kumppaneilta kiristää Kreikalle lievennyksiä paketin ehtoihin. Ratkaisun avain on kuitenkin Kreikan omissa käsissä. Jos Kreikka ei tee julkisen talouden rakenteellisia uudistuksia, on Kreikalle mahdotonta antaa lisää lainaa. Ratkaisut ovat vaikeita ja koskettavat kaikkien kansalaisten arkea. Kukaan muu kuin Kreikka itse ei näitä päätöksiä voi tehdä. On myös itsestään selvää, etteivät ratkaisut voi tässä vaiheessa olla muuta kuin vaikeita ja epämiellyttäviä.
Onko uhkapelin hinta lopulta liian suuri? Ennen kansanäänestyksen järjestämistä Papandreun täytyy nimittäin saada hyväksyntä parlamentilta tämän viikon perjantaina tapahtuvassa äänestyksessä. Ateenasta kantautuneiden tietojen perusteella hänen parlamenttiryhmästään erosi tänään yksi kansanedustaja, useampi protestoi ja hallituksen enemmistö on hiuksenhieno. On siis mahdollista, että ennen kansanäänestystä Kreikassa tapahtuu vielä paljon. Toivottavasti kuitenkin hyvässä järjestyksessä.
Huomenna keskiviikkona Cannesissa ennen G20 -kokouksen alkua tapaavien Sarkozyn ja Merkelin odotetaan ottavan tiukan kannan Kreikan ohjelman toteutumiseen sovitussa muodossa. Torstaina 3.11. paikalle saapuu presidentti Obama ja keskusteluita käydään myös IMF:n ja EU-instituutioiden kanssa. Kaikki on nyt kiinni kreikkalaisista itsestään. He joko haluavat olla mukana euroalueessa kaikkine siihen kuuluvine vastuineen ja velvoitteineen tai sitten he valitsevat paljon vaikeamman tien. Muistaa kannattaa, ettei mikään ohjelma tai tukipaketti laukea eikä niitä käytetä heidän avukseen, elleivät he tee niitä uudistuksia joita EU, IMF ja Euroopan keskuspankki ovat edellyttäneet.
Seuraava siirto on Kreikalla. Vaikka yhteisessä unionissa ollaankin, jokainen lopulta päättää itse omista asioistaan ja siitä, haluaako ottaa apua vastaan vai ei.
