Tänään EU näyttää jälleen tietä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Asiasta näytti olleen paljon juttua myös Suomen mediassa. Ylen uutisissa se oli ykkösjuttu, kuten myös maikkarilla. Erinomaista, että EU asioita nostetaan esille.
Seuraavassa alustavia huomioita ja faktoja paketista.
Komissio julkaisi ehdotuksensa siitä, miten päästään niihin ilmastotavoitteisiin, joita jäsenmaat asettivat yhdessä unionille viime keväänä.
Kuuluisat 20-20-20 tavoitteet olivat seuraavat:
– EU vähentää hiilidioksidipäästöjään 20% vuoteen 1990 verrattuna vuoteen 2020 mennessä tai 30% jos päästään globaaliin ilmastosopimukseen.
– 20% EU:n energiasta tulee uusiutuvista energiamuodoista.
– 10% polttoainesta tulisi olla biopolttoaineita.
Tässä kuvassa olemme juuri päättämässä ”trilogia” (parlamentin, komission ja neuvoston väliset neuvottelut) tavarapaketista.
Nyt julkituotu paketti sisältää kolme keskeistä lainsäädännöllistä elementtiä:
1) EU:n päästökauppadirektiivin uudistus.
– Päästökauppaa uudistetaan siten, että energiantuotantosektorille jaettavat päästöoikeudet tullaan huutokauppaamaan 100%:sesti vuodesta 2013 lähtien. Muilla aloilla huutokaupattavien päästöoikeuksien osuus tulee nousemaan vähitellen. Tämä on erittäin suuri muutos nykytilanteeseen, jossa unionin ei ole vaatinut mitään huutokauppaosuutta, vaan jäsenmaat ovat halutessaan saaneet jakaa päästöoikeudet ilmaiseksi teollisuudelleen.
– Päästökauppadirektiivin uudistuksen myötä 40 % EU:n kaikista hiilidioksidipäästöistä tulevat päästökaupan piiriin.
2) Ehdotus päästötavoitteille niille sektoreille, jotka eivät ole päästökauppadirektiivin piirissä (kuljetus, rakennukset, palvelut, pienet teollisuuslaitokset, maatalous ja jätteet).
– näille aloille asetetaan 10%:n vähennystavoite vuoteen 2020 mennessä (vuoteen 2005 verrattuna).
3) Direktiiviehdotus uusiutuvien energiamuotojen suosimiseksi.
– EU:n oon saavutettava 20% uusiutuvien energiamuotojen osuus käyttämästään energiasta vuoteen 2020 mennessä.
– tavoite on 11,5% korkeampi kuin tällä hetkellä ja tavoite jyvitetään jäsenmaiden kesken.
– Saavuttaakseen oman tavoitteensa, jäsenmaat saavat tehdä investointeja uusiutuviin energiamuotoihin toisissa jäsenmaissa. Tällä tavalla on tarkoitus päästä tavoitteeseen mahdollisimman tehokkaasta. Investoinnit kohdistuvat sinne, missä ne ovat edullisimpia tehdä.
– Liikenteelle asetetaan 10% biopolttoainevaatimus vuoteen 2020 mennessä. Biopolttoaineiden on täytettävä tarkat kriteerit, jotta voidaan varmistua, että tavoitteella on positiivinen ilmastovaikutua.
Paketissa on lisäksi komission ohjeistus valtionapujen käyttöön ohjauskeinona, tiedonanto hiilidioksidin talteenottoon liittyen sekä tiedonanto energiatehokkuudesta.
Viime viikot ovat olleet erittäin rassaavia komissiolle, joka on joutunut lähes jokaisen jäsenmaan ankaran lobbauksen kohteeksi. Kaikki jäsenmaat pyrkivät saamaan viime metreille asti mahdollisimman keveän taakan itselleen unionin päästötavoitteista. Käyttöön otettiin kaikki mahdolliset argumentit, miksi juuri oma maa olisi erikoisessa asemassa – joko maantieteen, teollisuusrakenteen tai historiansa takia.
Suomen osalta rajoitteiksi niille aloille, joita päästökauppadirektiivi ei koske tuli 16%:in vähennys vuoden 2005 tasoon nähden. Uusiutuvien energialähteiden osuus Suomessa pitää olla 38% vuoteen 2020 mennessä. Luku on haastava mutta ei niin korkea kun pahimmissa uhkakuvissa vielä pari viikkoa sitten pyöri.
Nyt ehdotukset tulevat neuvoston ja parlamentin käsiteltäviksi. Komissio toivoo, että paketti saataisi käsiteltyä tämän vuoden aikana. Aikataulu on erittäin haastava. Etenemisnopeus tulee paljolti riippumaan siitä, minkä painoarvon Ranska laittaa tälle paketille ensi syksynä kun maa toimii puheenjohtajana neuvostossa.
Kuulisin mielläni alustavia kommentteja tähän päästöpakettiin. Veikkaan, että tästä tulemme vielä keskustelemaan pitkään.
