Tänään tulee täyteen kolme vuotta siitä, kun tasavallan presidentti nimitti minut ulkoministeriksi. 4.4.2008 alkaneeseen pestiin on mahtunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Takana on valtava määrä matkoja, kansainvälisiä kokouksia, päätöksiä, linjauksia, puheita, kirjoituksia ja erilaisia kriisitilanteita. Ulkoministerin työ ei ole ainakaan tylsää!

Peruslinjanamme ulkopolitiikassa on ollut aktiivisuus, avoimuus ja jatkuvuus. Se on mielestäni edellytys Suomen kansainvälisen aseman vahvistamiselle. Voimme olla kokoamme suurempi, jos toimimme fiksusti.

Presidentti Ahtisaaren kanssa tiedotustilaisuudessa (kuva: Eero Kuosmanen)

Olemme rakentaneet EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Cathy Ashtonin ja ulkoministerikollegoiden kanssa. EU:n ulkosuhdehallinto on juuri aloittanut, ja lunastaa roolinsa kunnolla vasta tulevina vuosina. Suomenkaan osalta EU:n yhteinen ulkopolitiikka ei tule korvaamaan omaa aktiivisuutta ja kahdenvälisiä suhteita.

Olemme panostaneet vahvasti Suomen hyviin ja luonteviin suhteisiin niin Yhdysvaltain kuin Venäjänkin kanssa. Molemmat ovat meille poliittisesti ja taloudellisesti erittäin tärkeitä maita ? eikä meillä ole tarvetta minkäänlaisiin komplekseihin kummankaan suhteen.

Maailmanpolitiikan pelikenttä on muuttunut vahvasti jo näiden kolmenkin vuoden aikana. Finanssikriisi on jättänyt jälkensä. Uusia asioita ja uusia pelureita on tullut mukaan. Olemme pyrkineet olemaan muutoksessa mukana ja vahvistaneet suhteita nouseviin maihin, mm. Turkkiin ja Keski-Aasiaan.

Luonnonilmiöistä ja ihmisten toiminnasta johtuvien kriisien hoitaminen on ulkoministeriössä arkipäivää. Suomalaisia on nykyään lähes kaikkialla maailmassa. Olemme mielestäni pystyneet toimimaan hyvin vaikeissa tilanteissa ja saaneet suomalaiset tarvittaessa turvaan. Kriisijärjestelmäämme on parannettu rutkasti.

Afganistan on vaativin kriisinhallintatehtävä, jossa Suomi on ollut mukana. Mukanaolossa on kyse siitä, ettemme ole vapaamatkustajia vaan kannamme vastuumme osana kansainvälistä yhteisöä. Valitettavasti emme ole välttyneet kokonaan suomalaisiltakaan uhreilta, vaikka turvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota. Nyt turvallisuusvastuun siirto Afganistanin omille turvallisuusviranomaisille on käynnistymässä.

Olemme pyrkineet uudistamaan ulkoasiainhallintoa toimintaympäristön muuttuessa. Periaatteet ovat olleet valikoivuus, tehokkuus ja avoimuus. Tässä on saatu jo tuloksia (mm. edustustoverkon kehittäminen ja KAVAKU-kurssin sisäänoton uudistaminen), mutta paljon on vielä tehtävääkin. Alla luettelona asioita viime vuosilta. Listasta tuli aika pitkä?

2008
– ETYJ-puheenjohtajuus
– Bussiturma Espanjassa
– Condoleezza Ricen tapaaminen
– Aloite viisumivapaudesta Venäjän kanssa
– Georgian sota
– Suomen rauhanvälitystoiminnan nostaminen yhdeksi ulkoasiainministeriön prioriteetiksi
– Brändityöryhmän nimitys
– Suurlähettiläiden raporttien valikoiva julkistaminen HS:ssä
– Irlannin kansanäänestys Lissabonin sopimuksesta
– Ulkosiainministeriö 90 vuotta
– Lehman Brothersin kaatuminen USA:ssa -> finanssikriisi
– Nobelin rauhanpalkinto presidentti Ahtisaarelle
– Barack Obaman valinta USA:n presidentiksi
– Helsingin ETYJ-ministerikokous
– Mumbain terrori-iskut

2009
– Gazan kriisi
– Venäjän ja Ukrainan väliset kaasuerimielisyydet
– Nuorten ryhmän ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto
– Pekka Haavisto Afrikka-erityisedustajaksi
– Stoltenbergin selvitys; Pohjoismaiden turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö
– Suomen ja Afrikan Unionin rauhanvälityskokous Addis Abebassa
– Iranin presidentinvaalit ja vihreä liike
– Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko
– Venäjänkielinen Suomi-portaali
– Selonteko Suomen EU-politiikasta
– Hallituksen Venäjä-toimintaohjelma (VENTO)
– Euroopan parlamentin vaalit
– Kansainvälinen suojeluvastuu; YK:n pääsihteerin raportti ja yleiskokouskeskustelu
– EU:n Itämeri-strategia
– Ihmisoikeusselonteko
– EU:n Lissabonin sopimus astuu voimaan
– Kööpenhaminan ilmastokokous

2010
– Haitin maanjäristys
– Afganistan-joukkojen lisäys
– Saariselkä-ulkoministeritapaaminen
– Itä-Eurooppa ja Afrikka-linjaukset, Suomen Kiina-ohjelma
– Tuhkapilvi
– Thaimaan mielenosoitukset
– Velkakriisin kärjistyminen Euroopassa
– UH2020-puhe
– Suomen arktinen strategia
– Maahanmuuttokeskustelu Suomessa
– Rauhanvälitysaloite, sis. YK:n päätöslauselma ja ehdotus EU:n rauhanvälitysinstituutista
– Signmark erityisedustajaksi vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseksi
– Dignified Foreign Policy
– Naton huippukokous
– Brändityöryhmän raportti
– Wikileaks
– Ilkka Salmen nimitys EU:n tilannekeskuksen päälliköksi
– Miljoonan vuosittaisen viisumin raja rikki

2011
– Valko-Venäjän presidentinvaalit, mielenosoitusten tukahduttaminen ja EU:n pakotteet
– Arabimaailman kuohunta, Tunisian ja Egyptin vallankumoukset, Libyan kriisi
– Japanin maanjäristys, tsunami ja Fukushiman ydinvoimala
– Ahtisaari-päivät

Muutama kirjakin on nähnyt päivänvalon: ?Alaston totuus – The Naked Truth?, ?Ei, herra ministeri – ulkoministerin ensimmäinen vuosi? ja vähän erilainen ?Miehen treenikirja?. Erilaisista saamistani palkinnoista arvostan erityisesti WWF:n Itämeri-tunnustuspalkintoa sekä valintaa vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi vuonna 2009!

Ulkopolitiikka on tiimityötä. Väki ulkoministeriössä ja 98 edustustossamme painaa töitä korkealla moraalilla ja ammattitaidolla. Osuva analyysi, jota väkemme tuottaa päivittäin, on edellytys hyvälle ulkopolitiikalle. Megakiitos kaikille!

Tämmöistä tähän asti. Arvostaisin suuresti blogikommentaattorien näkemyksiä: mikä on mennyt hyvin, mikä huonosti? Mitä olisi pitänyt painottaa enemmän? Olisiko jokin pitänyt jättää tekemättä tai sanomatta? Eduskuntavaalit ovat enää parin viikon päässä. Alkaa vähän jännittää. Mielestäni vaalien päävaihtoehdot ovat toisaalta kansainvälinen ja aktiivinen Suomi ja toisaalta eristäytyvä impivaaralainen Suomi. 17. päivän illalla sitten nähdään, kummin päin käy!