Takaisin Brysselissä. Itsenäisyyspäivän juhla meni oikein mukavasti.
Linnan käytävillä tapaa mielenkiintoisia ihmisiä, joita ei muuten pahemmin treffaa. Juttelin lyhyesti muun muassa Jari Litmasen, Eicca Toppisen, Kiira Korven, Kimi Räikkösen, Mikko Leppilammen, Tero Pitkämäen, Olli-Pekka Kallasvuon, Juha Itkosen, Pertti Karppisen, Paavo Lipposen, Gustav Hägglundin ja monen muun kanssa.
Koskettavinta oli jutella paikalla olleiden sotaveteraanien kanssa. Tuntee itsensä nöyräksi, todella nöyräksi.
Tanssilattiallakin ehdimme Suzannen kanssa pyörähtää. Ja kuviakin todistettavasti otettiin…
Illan kohokohta oli kun soitimme kotiin juuri sen jälkeen kun olimme kätelleet Tasavallan Presidenttiä. Oliver kertoi nähneensä Kimi Räikkösen. Kerroin, että hän seisoo tuossa ihan vieressä. Siihen Oliver tomerana poikana totesi, että hän haluaa puhua Kimin kanssa. Ei ihan ujo 3,5-vuotias.
Annoin Kimille luurin ja kerroin, että Oliver haluaisi vaihtaa pari sanaa. Kimi sanoi, että ”tottahan toki”. No Oliver meni vähän mykäksi, mutta taisi hän jotain saada sanotuksi. Hieno hetki pienelle pojalle. Kiitos Kimi!
Juhlien jälkeen menimme jatkoille Savoyhin perinteisen porukan kanssa. Perinteinen siinä mielessä, että porukka pysyi samana, mutta tittelit tuntuvat vaihtuvan vuosi vuodelta. Lopuksi piipahdimme vielä Teatterissa. Pehkuihin pääsimme jo klo. 3.00. Oli kaikenkaikkiaan hieno ilta.
Seuraavana aamuna teimme vähän joululahja- ja saunahankintoja. Ostin muun muassa saunasaavin. Ajattelin, että sen voisi hyvinkin viedä turvatarkastuksesta läpi, mutta ei. Puinen saunasaavi on ase siinä missä paistinpannukin. Lisättäköön kuitenkin, että saunavihta läpäisi turvallisuustestin. En kuitenkaan ruvennut huiskimaan lentokoneessa…
