Tämän ammatin huonoja puolia on liiallinen matkustaminen. Hyvä puoli on, että matkustaessa ehtii lukea. Pari viimeistä päivää ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Eilen matkustin Strasbourgista Helsinkiin. Bussimatka kesti vajaat kolme tuntia, lento kaksi tuntia. Siinä ajassa sain luettua avustajani Lauri Tieralan kasaaman massiivisen mapin taustamuistioineen ja kansainvälisine lehdistökatsauksineen.
Kansainväliset lehdistökatsaukset auttavat hahmottamaan eri maiden EU-keskustelua. Välillä pitää ihan hieroa silmiä, että ollaanko me nyt ihan samassa unionissa jäseninä.
Juuri nyt Ranskassa puhutaan vain kansanäänestyksestä. Siellä äänestetään perustuslaista, mutta keskustellaan jostain ihan muusta. Teemoina ovat palveludirektiivi, Turkin EU-jäsenyys, istuva hallitus ja Jacques Chirac.
Britannian media väittelee lähinnä EU:n väärinkäytöksistä ja Saksassa puhutaan liittokansleri Schröderin ja ulkoministeri Fischerin erimielisyyksistä. Unkarissa puhuttaa komissaari Kovacs, jolla on kuulemma ollut sihteeri, auto ja työhuone Unkarin ulkoministeriössä. Se siitä komissaarien riippumattomuudesta. Se siitä yhteiseurooppalaisesta keskustelusta.
Eilen illalla olin Tuomas Enbusken ja Juuso Myllyrinteen vieraana Nelosella. Hauskaa oli. Tuomas on tunnetusti monipuolinen toimittaja ja erinomainen yhteiskunnallinen ajattelija. Juuso on tuonut ohjelmaan lisäväriä. Hän on nopea, hauska ja analyyttinen. Ohjelma toimii ja vieraat viihtyvät.
Ohjelmassa oli mukana ”heavybändi” Apocalyptican keulakuva Eicca Toppinen. Mukava kaveri. Bondasimme heti, koska meillä on samanlainen perhetilanne: kaksi pientä lasta ja reissuammatti. Apocalypticalla oli illalla keikka Tavastialla. Tänä vuonna heillä on ollut jo 50 keikkaa ympäri Eurooppaa! Viime vuonna he kiersivät yli kolmessakymmenessä maassa. Mepin duuni onkin aika helppoa…
Tänään lensin klo. 6.40 koneella Vaasaan. Vuorossa oli meppikiertue Laihialla. Yksi kauden parhaista kokemuksista. Raimo Vessonen, Risto Mahlamäki ja avustajani
Ennen tiesin Laihiasta vain Juice Leskisen biisin. Nyt tiedän paljon enemmän. Ensin aamupala paikallisten kokoomusvaikuttajien, kunnanjohtaja Olavi Pitsingin, Levo’n instituutin Jouko Avusen ja Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantilan kanssa. Kävimme läpi unionin keskeisiä haasteita ja Suomen vahvuuksia kilpailukyvyssä ja koulutuksessa.
Sen jälkeen oli Laihian lukion ja ylä-asteen vuoro. Loistavia tilaisuuksia molemmat. Paikalla lähes 300 nuorta. Kysymykset olivat erinomaisia. Kaikkea Nato-jäsenyyden vaikutuksista nykyisen työpaikkani hyviin ja huonoihin puoliin. Nämä tilaisuudet ovat tämän ammatin ylivoimaisesti parhaita puolia. Saan niistä megakicksejä.
Koululuentojen jälkeen alustin Laihian kunnantalolla. Paikalla oli noin 20 paikallista vaikuttajaa. Puhuimme mm. maatalouden tulevaisuudesta. Teesini on, että rakenneuudistukset ovat tarpeellisia EU:sta riippumatta. Tilat vähenevät määrällisesti, olemme menossa kohti suurtiloja. Ongelmana on myös maanviljelijöiden ammattikunnan motivoiminen. Uusi maatalouspolitiikka, jossa palkka sidotaan pellon pinta-alaan, ei tuottavuuteen, on ongelmallinen. Se ei ainakaan motivoi.
Pikalounaan jälkeen kävin vielä mielenkiintoisella yritysvierailulla T-Drill yrityksen tehtaalla ja luennoin Vaasan ammattiopiston opiskelijoille EU:n tulevaisuudesta. Sen jälkeen lensin Helsinkiin.
Ennen Brysselin paluulentoa osallistuin Henrik Ruson järjestämään keskustelutilaisuuteen Uudella Ylioppilastalolla Helsingissä. Aiheena EU-utopiat. Keskustelijoina Thomas Wallgren ja minä. Oli vapauttavaa saada keskustella teoreettisella tasolla.
Voisi olettaa, että olemme Thomaksen kanssa kaikesta eri mieltä. Väärin oletettu. Olemme samanlaisia idealisteja. Uskomme kansanvaltaan demokraattisten järjestelmien kulmakivenä. Haluamme edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia. Olemme samaa mieltä tavoitteista, vaikka menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi eivät aina olisikaan samat.
Nyt istun koneessa matkalla kotiin. Edessä rauhallinen perheviikonloppu. Se tulee tarpeeseen. Toivottavasti Brysselin kevät näyttää parhaat puolensa.
