Kevään ohjelmaan mahtuu niin kauppapolitiikkaa kuin Eurooppaakin.  Kauppapolitiikan saralla ykköseksi nousee EU-USA-vapaakauppasopimuksen edistäminen. Sopimuksesta heräsi ennen joulua Suomessa kunnon julkinen keskustelu. Hyvä, että asiasta puhutaan, sillä kyseessä on Suomen kannalta merkittävä sopimus. Sopimuksesta annetaan eduskunnalle pääministerin ilmoitus näillä näkymin helmikuussa, ja seuraavat neuvottelukierrokset käydään maalis- ja toukokuussa. 

Suunnittelemme huhtikuulle matkaa Washingtoniin. Aikomuksena on tavata amerikkalaisten neuvottelijoita ja lobata Suomen ja EU:n kantoja. Suomen vaikutusmahdollisuudet sopimuksen sisältöön ovat nyt. Kysehän on viime kädessä siitä, olemmeko itse mukana vaikuttamassa maailmankaupan pelisääntöihin vai annammeko muiden määrittää suunnan. Haluamme pitää neuvotteluprosessin mahdollisimman avoimena niin median, yritysten kuin etu- ja kansalaisjärjestöjenkin suuntaan. Ulkoministeriön seuraava TTIP-keskustelutilaisuus muuten järjestetään 29.1. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan kuuntelemaan. Lisätietoa tapahtumasta tulee lähiaikoina ulkoministeriön TTIP-sivulle.

Myös EU:n ja Japanin vapaakauppaneuvottelut edistyvät kevään aikana, ja joulukuussa syntynyt Balin WTO-sopimus valmistuu lopullisesti keväällä. On tärkeää seurata, että kaupanhelpottamissopimuksen toimeenpano lähtee kunnolla liikkeelle muun muassa Venäjän rajalla. Tulen puhumaan Venäjän WTO-jäsenyydestä lähiaikoina perusteellisen selvityksen pohjalta. Team Finland -verkosto saatiin hienosti pystytettyä viime vuoden aikana ja nyt keskitytään koneiston hienosäätöön. Kevään mittaan tullaan muun muassa täsmentämään edustustojen yrityksille tarjoamia palveluja. 

Eurooppa-puolta leimaavat tietysti toukokuussa pidettävät EU-vaalit. On ollut hienoa huomata, että vaalit selvästi kiinnostavat jo nyt suomalaisia. Toivottavasti se enteilee korkeaa äänestysprosenttia. Muun muassa puolueryhmittymien kärkiehdokkuudet luovat ihan uutta jännitettä. Tähän mennessä ainoa selvillä oleva nimi on sosialistien Martin Schulz. EPP päättää omasta ehdokkaastaan kokouksessaan maaliskuun alussa Irlannissa. 

Viime vuotta leimasi keskustelu jäsenmaiden taloudesta. Nyt näyttää siltä, että euroalueen kriisi on saatu vakautettua, ja talous alkaa pikkuhiljaa kasvaa. Tästä yhtenä osoituksena muun muassa se, että Irlannin, Espanjan, Italian, Portugalin ja Kreikan valtionlainojen korot ovat laskeneet viime syksystä. Euroalueen sääntöjä on vahvistettu jo nyt paljon ja pankkiunionia koskeva lainsäädäntö saadaan toivottavasti vielä kevään aikana neuvoteltua valmiiksi.  

Nyt on aika katsoa eteenpäin ja miettiä, millaista Eurooppaa rakennamme. Toivon kovasti, ettei eurovaaleista tule juupas-eipäs-keskustelua viime vuosien tukipaketeista. Yksi kevään aikana Suomessakin keskusteluun nousevista aiheista lienee liikkuvuus Euroopan sisällä ja maahanmuutto. Monessa maassa, muun muassa Britanniassa, aiheesta on jo kovasti keskusteltukin. Vapaa liikkuvuus on EU:n kulmakivi ja sisämarkkinoiden toiminnan kannalta aivan olennainen asia. 

Kotimaan asioista alkuvuonna esiin nousee minulle tärkeä asia, kun kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista tulee eduskunnan käsittelyyn. Tiesittekö, että Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa tasa-arvoista avioliittolakia ei vielä ole? Laki tekisi kaikista suomalaisista yhdenvertaisia lain edessä, oli seksuaalinen suuntautuminen mikä tahansa. Sillä olisi myös iso merkitys asenteisiin, sillä se muuttaisi Suomea avoimemmaksi ja suvaitsevammaksi. 

Näillä teemoilla lähdetään liikkeelle. Katsotaan, mitä kevät tuo tullessaan.