Tänäänkin vauhdikas päivä. Pidin aamulla puheen EK:n ympäristöfoorumissa. Liitän sen tähän blogiin, jotta voitte analysoida puhki. Tein neljä konkreettista ehdotusta.

Itävallan ulkoministeri oli tänään lounasvieraana, hyvät keskustelut.

Itävallan ulkoministeri Michael Spindelegger kylässä (kuva: Eero Kuosmanen).

Lisäksi olen seurannut Thaimaan tilannetta. Hetki sitten puhuin meidän lähettiläämme Sirpa Mäenpään kanssa ja tsemppasin lähetystön väkeä. Paiskivat töitä kellon ympäri. Lähetystö muutti toimintansa lähettilään virka-asuntoon. Seitsemän viikkoa jatkunut mielenosoittajien piiritys edustuston tuntumassa muuttui silloin väkivaltaiseksi. Muutto- ja asennustöiden lomassa henkilökunta palvelee kansalaisia ja mediaa. Lisäväkeä lähtee paikkaamaan univuoroja.

Jaksamista ja tsemppiä Bangkokiin!

 

Puhe EK:n ympäristöfoorumissa:

?Beyond Copenhagen ? the era of cleantech competition?

1) Kööpenhamina ei pysäyttänyt ilmastotalkoita. Maailmantalous on jatkamassa syvällistä muutostaan.

Kööpenhaminan ilmastokonferenssi oli pettymys. Sitovaa sopimusta ei syntynyt. Tätä voidaan pitää osoituksena sekä YK-järjestelmän heikkouksista että strategisen yhteistön puutteesta merkittävien toimijoiden välillä.

Toisin kuin julkisessa keskustelussa välillä kuulee, Kööpenhamina ei kuitenkaan pysäyttänyt kehitystä ilmastopolitiikassa: Ensimmäistä kertaa ilmastotalkoiden välttämättömyyden ymmärtävät nyt kaikki. Toimenpiteiden sisällöstä on eriäviä näkemyksiä, mutta kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että toimia tarvitaan.

EU ei siis ole yksin vähentämässä päästöjään. Juridisesti sitova sopimuskaan ei olisi saanut esimerkiksi Yhdysvaltoja ja Kiinaa sitoutumaan merkittävästi kunnianhimoisempiin tavoitteisiin kuin mihin ne joka tapauksessa tulevat pyrkimään.

Tämä myös tarkoittaa, että maailmantalous tulee jatkamaan syvällistä muutostaan kohti vihreämpää, matalahiilistä tuotantoa ja kulutusta. Muutoksella on merkittävä vaikutus yritystoimintaan ja sen sääntelyyn, sekä kansallisella että globaalilla tasolla.

2) Puhdas tuotanto ja päästöjen vähentäminen on Euroopan ja Suomen taloudelle merkittävä mahdollisuus. Se on taloudellisesti järkevää.

Ympäristönsuojelun ja yritystoiminnan tavoitteet leikkaavat toisiaan yhä useammin. Ympäristöstä huolehtiminen on moraalinen ja eettinen velvoite, mutta vihreä on myös hyvää bisnestä.

Esimerkiksi Euroopassa tämän sektorin työpaikkojen on arvioitu vuoden 2000 jälkeen kasvaneen keskimäärin 7% vuosittain. Suomessa taas hyvän esimerkin tarjoavat omat yrityksemme, jotka ovat investoineet menestyksekkäästi puhtaaseen teknologiaan. Tämä koskee myös perinteistä raskasta paperi- ja terästeollisuutta, joka on rakentanut ympäristöystävällisyydestä merkittävän kilpailutekijän. Hieno tuore avaus on Kemiran ja VTT:n perustama vesitutkimuksen keskus.

EU:n riippuvuus hiilestä on jo tällä hetkellä pienin maailman suurista talouksista. Tulevina vuosina tästä on tulossa entistä merkittävämpi etu. Ikääntyvä, korkeiden työvoimakustannusten Eurooppa ei voi retostella monilla kilpailueduilla. Siksi on tärkeää kaikin keinoin tukea innovaatioita puhtaan teknologian kaltaisella, korkeaan osaamiseen perustuvalla alalla.

Tätä taustaa vasten on myös turha harmitella sitä, että EU on joutunut etenemään ilmastopolitiikassa tienraivaajana. Meidän tulee olla pikemminkin tyytyväisiä siitä, että Euroopassa on ollut ainutlaatuiset kannustimet rakentaa kilpailukykyistä yritystoimintaa sektorille, joka väistämättä muodostuu merkittäväksi muuallakin. Uusilla toimialoilla edelläkävijän asemasta on etua.

3) Maailmantalous on jo siirtynyt cleantech-kilpailun aikakauteen. Jos Eurooppa haluaa pysyä mukana, välinpitämättömyyteen ei ole varaa.

Olemme jo siirtyneet cleantech-kilpailun aikakauteen. Uudelle vaiheelle ominaista on, että globaalien resurssien rajallisuutta ei enää pidetä yksinomaan yritystoiminnan rajoitteena, vaan myös taloudellisena mahdollisuutena.

Yhdysvallat tuli melko myöhäisessä vaiheessa mukaan vihreään talouteen ja antoi muille maille jonkin verran etumatkaa. Nykyinen hallinto suhtautuu aiheeseen kuitenkin hyvin vakavasti ja kuten tunnettua, USA:n talous usein vastaa nopeasti ja joustavasti uusiin haasteisiin. Tuoreiden selvitysten mukaan Yhdysvallat on selkeä ykkönen cleantech-sektorin riskirahoituksessa, erityisesti uusiin polttoaineisiin, aurinkoenergiaan, energiatehokkuteen ja älykkäisiin sähköverkkoihin.

Vieläkin nopeampaa on tällä hetkellä kehittyvien markkinoiden kuten Kiinan, Intian ja Brasilian muutos. Kiina on jo tällä hetkellä maailman suurin aurinkopaneelien tuottaja ja vie ulkomaille 95% tuotannostaan. Viime vuoden aikana Kiina investoi uusiutuvaan energiaan lähes kaksi kertaa Yhdysvaltoja enemmän..

EU ei siis voi enää laskea aikaisemman, vahvan asemansa varaan. Sen pitää raivata tiensä cleantech-kilpailussa joka päivä. Jos haluamme pysyä mukana, välinpitämättömyyteen ei ole varaa.

Mitä pitäisi tehdä?

1) Euroopassa tarvitaan rohkeutta johtaa, seuraamisen sijaan. Meidän on käytettävä kaikki mahdolliset keinot talouskasvun ja hiilen käytön lisääntymisen välisen yhteyden katkaisemiseksi. Tämä ei ole ainoastaan ympäristön etu, vaan myös tulevan kilpailukykymme kannalta oleellista.

2) EU:n tulisi pyrkiä EU-tasoiseen hiiliveroon, kansallisten hiiliverojen sijaan. EU:n on myös harkittava tosissaan siirtymistä 30% päästövähennystavoitteeseen. Tämän tavoitteen kustannusten on arvioitu laskeneen samalle tasolle kuin 20% tavoitteen kustannusarvio oli vielä kaksi vuotta sitten. Uskon, että pitkällä tähtäimellä cleantech-sektorille ja koko taloudelle koituva hyöty ylittäisi tiukemmista päästörajoista teollisuudelle aiheutuvat kustannukset.

3) Globaalilla tasolla on helpotettava yritystoimintaa, protektionismin sijaan. Tarvitsemme avointa maailmantaloutta ja selkeitä, ennustettavia sääntöjä. Talousmuutoksen keskellä protektionismin riski on kasvanut hallitusten pyrkiessä tukemaan nousevia, vihreän talouden sektoreita ja vastaavasti suojaamaan perinteisiä toimialoja. Voidaksemme sopia yhteisistä pelisäännöistä, yhteistyötä merkittävien maiden välillä tulee tiivistää ja viedä entistä strategisemmalle tasolle.

4) Riittävän laajan perspektiivin säilyttäminen on tärkeää: Cleantech ei liity pelkkään ilmastonmuutokseen tai fossiilisiin polttoaineisiin. Nämä ovat polittisen keskustelun ytimessä tänään, mutta uusia haasteita on tulossa sitä mukaa, kun kilpailu muista luonnonvaroista kiristyy. Puhdas vesi tästä hyvä esimerkki. Tämä tulee vaikuttamaan entistä useampiin talouden ja yritystoiminnan sektoreihin.