Maanantaisen kauppaministerikokouksen ja muutamien haastattelujen jälkeen matkustin Strasbourgiin tapaamaan meppejä. Jo koneessa pääsin virittäytymään tunnelmaan ja käymään ensimmäiset keskustelut, kun vierustovereinani olivat José Manuel Barroso ja Kristalina Georgieva. Komissiosta myös Michel Barnier ja Andris Piebalgs olivat valinneet saman koneen, monien meppien tavoin. Oli kiva tavata entisiä kollegoja ja komissaareja sekä vaihtaa kuulumisia heidän kanssaan.
Miten nostalgiselta Strasbourgiin saapuminen tuntuikaan! Hain take away -sushit lempipaikastani Osakasta, kävin aamulenkillä kanaalin varrella ja tapasin paljon vanhoja kavereita parlamentin käytävillä. Tiistaipäivä olikin todella antoisa, ja lähes täydellinen. Tosin se oli myös työntäyteinen, sillä kävin keskustelut minuuttiaikataululla, mutta kuitenkin ehtien keskustella kunnolla kaikkien seuraavien henkilöiden kanssa:
– parlamentin puhemies Jerzy Buzek (Puola)
– ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton (Iso-Britannia)
– EPP-ryhmän puheenjohtaja Joseph Daul (Ranska)
– S&D -ryhmän puheenjohtaja Martin Schultz (Saksa)
– sisämarkkinavaliokunnan puheenjohtaja Malcolm Harbour (Iso-Britannia)
– budjettivaliokunnan puheenjohtaja Alain Lamassoure (Ranska)
– EPP -ryhmän varapuheenjohtaja, 6-pack -raportööri Corien Wortmann-Kool (Alankomaat)
– EPP -ryhmän varapuheenjohtaja Marian-Jean Marinescu (Romania)
– mepit Elmar Brok (Saksa), José Ignacio Salafranca (Espanja), Inigo Mendez de Vigo (Espanja), Reimer Böge (Saksa), Christofer Fjellner (Ruotsi) ja Sylvie Goulard (Ranska)
– sekä lähes kaikki suomalaismepit.
Sain näistä keskusteluista paljon uusia virikkeitä ja tietoa, sekä kerroin tietysti Suomen näkemyksistä ajankohtaisiin kysymyksiin. Tärkeimmät esiin nousseet asiat olivat Schengen, velkakriisi ja rahoituskehykset (unionin budjetti 2014-2020).
Suomen ja Alankomaiden kantaa lykätä Bulgarian ja Romanian Schengen -jäsenyyttä sain selittää kaikissa tapaamisissani. Parlamentin kollegoilta ei tuntunut riittävän ymmärrystä sille, ettei kaksikkomme taipunut edes joidenkin maiden esittämään kompromissimalliin, jossa ilma- ja merirajat olisi avattu tarkastuksettomalle liikenteelle jo nyt, mutta maarajojen avaamisesta olisi päätetty vasta myöhemmin. Suomen linjana on johdonmukaisesti ollut pitää kiinni siitä, että Schengeniin tulevien maiden on täytettävä kaikki kriteerit, ei vain osaa niistä. Valitettavasti korruption ja kansainvälisen rikollisuuden torjunnan sekä oikeusvaltion toteutumisen kannalta Bulgaria ja Romania eivät ole vielä valmiita. Haluamme kuitenkin auttaa molempia maita edistymään näiden tavoitteiden saavuttamisessa, jotta ne voisivat tulla mahdollisimman pian Schengeniin mukaan. Uskon, että tämänpäiväisten keskustelujemme jälkeen Suomen linjausta ymmärretään paljon paremmin.
Velkakriisistä keskusteltiin myös lähes kaikissa tapaamisissa. Akuuttiin kriisiin ja Kreikan tilanteeseen on löydettävä ratkaisu – samoin kuin vakuuskysymykseen siten, että se yhtälailla kelpaa niin meille, kuin on hyväksyttävissä muille. Sen jälkeen euroalueen sääntöjä on vahvistettava. Yhteinen valuutta edellyttää talouspolitiikan koordinaatiota. Tänään keskiviikkona parlamentti äänestää taloushallintopaketin (ns. 6-pack) hyväksymisestä. Muitakin ajatuksia budjettikurin tiukentamisesta on esitetty; muun muassa sitä, että tiiviimmän yhteistyön pohjalta halukkaat jäsenmaat voisivat sopia tiukemmista budjettisäännöistä. Otin kantaa kaksoishatutetun budjettikomissaarin tai -tsaarin puolesta, jonka tehtävänä olisi valvoa budjetteja hiukan samoin kuin kilpailukomissaari valvoo tällä hetkellä kilpailupolitiikkaa. Tästähän pääministeri Katainenkin on puhunut viime päivinä. Budjettikoordinaatiossa komissiolla olisi oltava vahva rooli, eikä asiaa saisi jättää pelkästään jäsenmaiden keskinäiseen harkintaan ja sääntöjen rikkomisesta tulisi seurata rangaistus. Lopuksi kasvua olisi tuettava mm. sisämarkkinoiden toimintaa helpottamalla ja todellisten eurooppalaisten digitaalisten sisämarkkinoiden luomisella.
Kolmantena aiheena olivat rahoituskehykset. Niissä Suomen näkemyksiä voi katsoa 5:stä eri perspektiivistä:
1. Olemme nettomaksaja ja siten kaveeraamme luonnollisesti muiden nettomaksajamaiden kanssa.
2. Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeä tavoitteemme ja siten esimerkiksi vahvat maatalousmaat ovat luonnollisia yhteistyökumppaneitamme.
3. Itä- ja Pohjois-Suomen aluetuet haluamme myös turvata.
4. Toivomme lisäresursseja työllisyyteen, kasvuun, innovaatioihin ja tutkimukseen.
5. Suhtaudumme avoimesti unionin omien varojen järjestelmän kehittämiseen.
Neuvottelut ovat vasta alkuvaiheessa. Nyt on hyvä tilaisuus kartoittaa muiden kantoja ja etsiä yhteistyökumppaneita.
Tarkoitukseni on tästä lähtien käydä Euroopan parlamentissa Brysselissä tai Strasbourgissa noin joka toinen kuukausi tapaamassa meppejä ja muita avainhenkilöitä. Vaikuttaminen on kaksisuuntaista: yhtäältä parlamentissa saa hyvin tietoa siellä käsittelyssä olevista asioista sekä kattavan käsityksen eurooppalaisesta keskustelusta, ja toisaalta samalla tarjoutuu hyvä tilaisuus edistää Suomen kantoja. Tavatessani suomalaisia meppejä moni heistä vaikutti tyytyväiseltä yhteistyön tiivistymisestä. Itselleni jäi tästä Strasbourgin päivästä hyvä ja energinen fiilis.
