Hallitus päätti tänään valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014-2017. Kokonaisuudesta tuli hyvä, jopa parempi kuin itse uskalsin välillä toivoa. Aivan loistavaa työtä Jyrkiltä ja koko hallitustiimiltä.
Työpaikat ja talouskasvu syntyvät yrityksissä – mutta näillä päätöksillä luomme yrityksille mahdollisuuksia menestyä ja työllistää.
Yrittäjien kokonaisverorasitus kevenee. Yritysten maksaman yhteisöveron alennus 20 %:iin on iso signaali. Suomi on maa, jossa kannattaa yrittää ja työllistää – ja johon kannattaa investoida. Samalla osinkoverotusta muutettiin niin, että verotus ohjaa yrityksiä investoimaan kasvuun.
Suomessa on viime vuosina vahvistunut start-up -yrittämisen kulttuuri. Erityisesti Aalto-yliopiston ympärille on syntymässä Rovion ja Supercellin esimerkin perässä uusia ict-alan yrityksiä kuin sieniä sateella. Nyt hallitus päätti perustaa ajan myötä miljardiin euroon kasvavat erilliset rahastot siemenvaiheen ja kasvuvaiheen yrityksille.
EU:n rikkidirektiivi aiheuttaa suomalaiselle teollisuudelle harmaita hiuksia, koska teollisuustuotteemme menevät maailmalle pitkälti Itämeren kautta. Ensimmäiset kaasua (LNG) käyttävät rahtilaivat ovat nyt jo aloittaneet liikennöinnin. Hallitus päätti rahoittaa runsaan 100 miljoonan euron investoinnit LNG-infrastruktuuriin. Tavoitteenamme on saada myös EU-budjetista merkittävä tuki Inkooseen rakennettavalle LNG-terminaalille.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän nostaminen 2400 euroon on monelle perheelle tärkeä kädenojennus ja luo myös lisää työpaikkoja.
Valtion velkaantumisen taittaminen on kaikkien EU-maiden haaste. Myös Suomen. Pelkän talouskasvun varaan tätä ei voi jättää. Hallitus on jo aiemmin päättänyt yhteensä 5 miljardin euron sopeutuksesta. Tänään päätetyn lisäsopeutuksen määrä on noin 600 miljoonaa euroa vuoden 2015 tasolla. Päätetyillä toimilla velkasuhteen kasvu taittuu vaalikauden loppupuolella. Leikkaukset ja veronkorotukset eivät ole koskaan kivoja, mutta nyt ne saatiin minusta kohdistettua järkevästi.
Ulkoministeriön osalta olen todella iloinen siitä, että edustustoverkon toimintaan saatiin itse asiassa siirrettyä neljä miljoonaa lisää rahoitusta. Kehitysyhteistyöpuolelle tulee 29 miljoonan euron leikkaus, mutta vastineeksi päästökauppatulot suunnataan kehitysapuun.
Tarkemmat tiedot löytyvät valtioneuvoston sivuilta.
