Itämeri

"Itämeri osoittaa, että aktiivinen EU-politiikka ja kansalliset intressit eivät ole ristiriidassa, vaan päinvastoin. Nyt meillä on myös todelliset edellytykset yhteistyöhön Venäjän kanssa."
- Kauppalehti Optio toukokuu 2008

Itämeri on tällä hetkellä yksi maailman saastuneimmista meristä. Sen keskisyvyys on vaivaiset 58 metriä, meri on vähäsuolainen ja sen virtaus heikko. Itämereltä kestää 30 vuotta vaihtaa vetensä kokonaan. Meri on näin erityisen haavoittuvainen. Runsas asutus, teollisuus ja maatalous ovat sen rasitteena ja myös öljykuljetukset sekä muu meriliikenne uhkaavat merta.

Saasteet eivät katso kansallisia rajoja. Mahdollisuuksien ikkuna on kuitenkin auki. Itämeri on viimein alettu mieltää EU:n sisämerenä. Meren yhdeksästä rantavaltiosta kahdeksan on EU:n jäsenvaltioita.

Itämeri on kouluesimerkki siitä, kuinka kansallisiakin etuja ajetaan parhaiten yhteistyön kautta: pilaantunut vesi yhden rannalla on myös vastarannan huoli. Alueella on myös huomattavaa taloudellista potentiaalia. Tutkimusten mukaan Itämeren talousalueen potentiaaliset integraatiohyödyt ovat Euroopan suurimmat.

Itämeren tulee kiinnostaa myös muita, kuin Itämeren rantavaltioita. Tietoisuutta muissa EU-maissa on vielä lisättävä. EU ei voi olla vahva maailmanpolitiikassa, ellemme saa omaa tonttiamme kuntoon.

Kokousten määrällä laskien Itämeren alueella tehdään jo paljon yhteistyötä. On Pohjoismaiden Neuvosto, Itämeren maiden neuvosto, EU:n pohjoinen ulottuvuus ja monia muita. Lukuisat yhteistyöfoorumit ovat kuitenkin muodostaneet sekavan viidakon, jossa on paljon päällekkäisyyksiä. Suomen Itämeripolitiikan yleisenä tavoitteena onkin paitsi Itämeren alueen painoarvon vahvistaminen EU:ssa myös alueellisten yhteistyörakenteiden selkeyttäminen.

Itämeren ongelmiin on vain yhteisiä ratkaisuja. Ajatus Euroopan unionin Itämeri-strategiasta syntyi kokoomusmeppien parissa jo syyskuussa 2004. Ehdotimme, että Itämeri-strategiasta kehitettäisiin kattokäsite, jolle saataisiin oma budjettilinja EU:ssa ja selkeä päätöksentekorakenne. Pohjoisen ulottuvuuden yhteistyötä voitaisiin kehittää sen sisällä.

Euroopan parlamentissa valmistelimme työryhmässä Itämeri-strategian, joka luovutettiin marraskuussa 2005 komission puheenjohtaja José Manuel Barrosolle. Parlamentissa mietintö Itämeri-strategiasta hyväksyttiin lokakuussa 2006.

Sen jälkeen asia on edennyt vakaasti. EU-parlamentti on hyväksynyt budjettiin lisärahaa nimenomaan Itämerta koskeviin pilottiprojekteihin. Eurooppa-neuvosto puolestaan antoi joulukuussa 2007 EU:n komissiolle tehtäväksi laatia EU:n Itämeri-strategia.

Strategia on tarkoitus hyväksyä Ruotsin EU-puheenjohtajakaudella syksyllä 2009. Suomi tulee antamaan tässä työssä Ruotsille sataprosenttisen tukensa. EU tarjoaa erilaisten ohjelmien, rahoituksen ja muiden välineiden kautta uusia mahdollisuuksia myös Suomen Itämeri-politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Suomessa hallitus antaa Itämeri-politiikasta selonteon eduskunnalle alkuvuodesta 2009.

Linkkejä

UM: Itämeriyhteistyö
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=39792&contentlan=1&culture=fi-FI

UM: EU:n Itämeri-strategian valmistelu - Suomen tavoitteet strategian painopisteiksi
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=26806&GUID=

VNK: Itämeri-talousselvitys
http://www.vnk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=210720

Merentutkimuslaitoksen Itämeriportaali
http://www.itameriportaali.fi

John Nurmisen säätiö / Puhdas Itämeri projekti
http://www.puhdasitameri.fi/

CBSS - Council of the Baltic Sea States
http://www.cbss.st/

HELCOM - Itämeren suojelukomissio
http://www.helcom.fi/home/en_GB/welcome/