YK-politiikka

"YK-strategian kolme pääkohtaa ovat: konfiliktien ehkäisy ja kriisinhallinta, kestävä kehitys ja globaalit kehityskysymykset sekä ihmisoikeudet ja kansainvälinen oikeus."
- Kansalaisjärjestökuulemisessa 29.5.2008

Yhdistyneet kansakunnat on 192 jäsenmaallaan ainutlaatuinen maailmanjärjestö. YK on keskeisin monenkeskisen yhteistyön väline ja Suomi on vahvasti sitoutunut YK:n jäsenyyteen ja järjestön tavoitteiden tukemiseen.

Turvallisempi ja oikeudenmukaisempi maailmaa voidaan saavuttaa yhä tiiviimmän

kansainvälisen yhteistyön kautta. Uudet globaalit haasteet kuten ympäristökysymykset ja ruokakriisi korostavat YK:n merkitystä. Siksi tarvitsemme entistä toimintakykyisemmän ja tehokkaamman YK:n.

YK ei ole pelkästään hallitustenvälinen organisaatio ja sen sihteeristö vaan myös kansalaisjärjestöjen toimintakenttä. Tätä YK:n kolmatta tietä eli kansalaisjärjestöjen suoria yhteyksiä YK:n instituutioihin pitää kannustaa. Kansalaisyhteiskunnan aktiivisuus pitää huolen siitä, että globaaliasiat pysyvät korkealla hallitusten asialistalla.

Ulkoministeriössä järjestämme säännöllisesti kansalaisjärjestökuulemisia, joissa järjestöt kertovat näkemyksiään YK-politiikkamme painopisteistä. Yhteistyöllä saadaan tuloksia. Esimerkiksi toukokuussa 2008 julkistetun kansallisen YK-strategiamme "Yhteistyön maailma" tekemiseen merkittävä sysäys tuli kansalaisjärjestökuulemisesta ja Suomen YK-liitolta.

YK-strategia määrittää suuntaviivat pitemmän tähtäimen YK-politiikalle. Peruslähtökohtia ovat monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen ja tuki YK:n uudistustyölle sekä laajan turvallisuuden edistäminen. YK toimii samanaikaisesti 'perinteisen turvallisuuden', kehityskysymysten ja ihmisoikeuksien alueilla.

Konfliktien ehkäisyssä ja kriisinhallinnassa YK toimii kokonaisvaltaisesti, eli konfliktien ennaltaehkäiseminen, rauhanrakentaminen ja kehitys linkittyvät työssä vahvasti toisiinsa.

Globaaleissa kehityskysymyksissä EU:n ja Suomen prioriteettina on edistää neuvotteluja kasvihuonepäästöjen vähentämistä koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen saamiseksi vuoden 2012 jälkeiselle ajalle.

Ihmisoikeuksien osalta tavoitteena on ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymysten huomioiminen 'läpäisyperiaatteella' kaikissa YK:n toiminnoissa.

Suomi pyrkii YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosiksi 2013–14. Se edellyttää meiltä jäntevää YK-politiikkaa. Vaikuttamismahdollisuuksiemme maksimoimiseksi Suomen tulee keskittyä niihin asioihin, joita pidämme tärkeänä ja joissa olemme hyviä.

Rauhanturvaamisen lisäksi näen YK-vaikuttamisemme 'lippulaivoina' naisten aseman edistämisen ja koulutuskysymykset, hyvän hallinnon ja oikeusvaltiokehityksen tukemisen sekä ilmastokysymykset.

YK:n tehokkuus riippuu sen jäsenvaltioiden tahdosta. Suomi vaikuttaa YK:ssa pääosin EU:n kautta, joka maksaa 40 prosenttia YK:n budjetista ja on maailman suurin toimija kehitysyhteistyössä.

Suomen tavoin koko EU toivoo vastineeksi panostuksestaan YK:lta tehokkuutta ja johdonmukaisuutta. Mikään ei saa olla pyhää YK:ta uudistettaessa, ei edes turvallisuusneuvoston kokoonpano. Itse haluaisin, että EU:sta tulisi pitkällä aikavälillä turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen.

Monenkeskistä yhteistyötä tulee vaalia niin YK:ssa kuin sen ulkopuolellakin ja YK:n uudistamista tulee jatkaa. Samalla on varauduttava myös siihen, että globaaleihin haasteisiin haetaan ratkaisuja muillakin foorumeilla. Yhteistyön rakenteet eivät saa olla hoidettavia asioita tärkeämpiä.

Linkkejä:

Ulkoministeriö: Yhteistyön maailma - Suomen ulkoasiainhallinnon YK-strategia
http://formin.finland.fi/public/?contentid=50382&contentlan=1&culture=fi-FI

Ulkoministeriö: Suomen ulkopoliittinen toiminta YK:ssa
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=32292&contentlan=1&culture=fi-FI

Kirjoitus Helsingin Sanomissa: EU:lle pysyvä jäsenyys YK:n turvallisuusneuvostossa
http://www.alexstubb.com/fi/index.php?trg=publication&id=8&item=379

Suomen YK-liitto
http://www.ykliitto.fi/