Etyj-puheenjohtajuus

"Etyjillä on tällä hetkellä kaksi aluetta yli muiden, joissa on tärkeitä tehtäviä: Kaukasus ja Keski-Aasia. Etyjillä on tosissaan lisäarvoa näillä postkommunistisilla alueilla, jotka kehittyvät nopeasti."
- Apu-lehdessä 13.6.2008

Suomi toimii Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puheenjohtajamaana vuoden 2008.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöprosessi nivoutuu läheisesti Suomen ulkopolitiikkaan 1960-luvun lopulta lähtien. Tavoitteena oli etsiä yhteisiä pelisääntöjä idän ja lännen välisen vastakkainasettelun lieventämiseksi. Helsingin Finlandia-talolta vuoden 1975 Ety-konferenssissa alkunsa saanut Etyk toimi tässä roolissa aina kylmän sodan päättymiseen saakka.

1990-luvulta lähtien Etyjin toiminta on keskittynyt konfliktien estämiseen ja kriisinhallintaan. Etyjillä on pitkä kokemus toiminnasta useissa aikanaan rautaesiripun taakse kuuluneissa maissa. Viime vuosina yhä tärkeämmälle sijalle on noussut niin sanottujen uusien turvallisuusuhkien torjuminen.

Etyjiin kuuluu kaikkiaan 56 jäsenmaata: kaikki Euroopan maat, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maat sekä Yhdysvallat ja Kanada. Kuten sanonta kuuluu, Etyj ulottuu pohjoisella pallonpuoliskolla Vancouverista Vladivostokiin. Tämä pitää puheenjohtajamaan ulkoministerinkin kiireisenä - työn kuvaan kuuluu esimerkiksi matkat kaikkiin Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maihin, jotka ovat Etyjin keskeisintä työmaata.

Etyjin toiminta perustuu yhteistyövaraiseen turvallisuuteen ja laajaan turvallisuuskäsitykseen. Toiminnan kolme ulottuvuutta ovat poliittis-sotilaallinen turvallisuus, talous- ja ympäristökysymykset sekä inhimillinen ulottuvuus. Käytännön työn kirjo on valtava, se sisältää niin alueellisten konfliktien sovittelua, vaalitarkkailua, ihmisoikeustyötä, ihmiskaupan ehkäisyä kuin rajahallinnon tehostamistakin.

Suomen puheenjohtajuus osuu poliittisesti haastavaan kansainvälispoliittiseen asetelmaan. Toimintaperiaatteemme voi tiivistää kolmeen sanaan, jotka ovat jatkuvuus, johdonmukaisuus ja yhteistyö.

Etyjillä on merkittävä rooli vakauden, turvallisuuden ja yhteistyön edistämisessä. Järjestö voi auttaa poliittisen ratkaisun löytämisessä moniin ajankohtaisiin kysymyksiin. Sillä on käytössään käyttökelpoiset välineet konfliktien ennaltaehkäisyyn, kriisien hallintaan ja yhteiskunnalliseen jälleenrakennukseen. Tätä potentiaalia tulee hyödyntää ja kehittää.

Järjestön toiminta pohjautuu yhteisille demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion arvoille. Etyj-maiden antamien poliittisten sitoumusten toteutumisesta pitäisikin pitää kiinni kaikkialla Etyjin alueella.

Suomen tavoitteena on Etyjin toimintakyvyn vahvistaminen ja puheenjohtajamaana olemme korostaneet vaikeistakin asioista käytävän vuoropuhelun merkitystä. Keskustelun ylläpitäminen on tärkeää jo senkin takia, että Etyj on ainoa eurooppalainen järjestö, jossa kaikki euro-atlanttisen alueen maat ovat tasa-arvoisesti mukana.

Elokuussa 2008 puhjennut Georgian konflikti muutti Suomen puheenjohtajuuskauden luonteen. Etyj-puheenjohtajamaana Suomi toimi yhdessä EU-puheenjohtajamaa Ranskan kanssa aktiivisesti välittäjänä sodan puhjettua Georgian ja Venäjän välille. Tulitauon saamisen jälkeen huomio on kiinnittynyt sen valvontaan, humanitaariseen avustamiseen sekä ratkaisujen hakemiseen konfliktin osapuolten välisiin kiistakysymyksiin.

Puheenjohtajuuskautemme huipentuu Helsingissä 4.-5.12.2008 järjestettävään ulkoministerikokoukseen. Kyseessä on suurin Suomessa järjestetty tämän tason kansainvälinen kokous. Vuoden 2009 alussa puheenjohtajuus siirtyy Kreikalle.

Linkkejä:

UM: Suomen Etyj-puheenjohtajuuskauden ohjelma 2008
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=24074&GUID=

UM: Etyj-puheenjohtajuussivut
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=37153&contentlan=1&culture=fi-FI

OSCE Chairman-in-Office
http://www.osce.org/cio/