Nato-jäsenyys

"Nato ei ole Suomen turvallisuuspolitiikan ydin, jos sitä tarkastellaan Suomen sitoumusten näkökulmasta. Suomen turvallisuuspolitiikan ydin on EU."
- Apu-lehdessä 12.1.2005

Nato perustettiin vuonna 1949 Neuvostoliiton ja Varsovan liiton maiden vastapainoksi. Tehtävänä oli järjestön ensimmäisen pääsihteerin, lordi Ismayn tokaisun mukaan "to keep the Americans in, the Russians out and the Germans down". Nato voitti kylmän sodan ampumatta yhtään laukausta.

Kylmän sodan päättyminen on muuttanut Naton tehtävänkuvaa voimakkaasti. Balkanin kriisissä se osoitti tarpeellisuuteensa kylmän sodan jälkeisessä maailmassa; Bosnian sota saatiin loppumaan vasta Naton puututtua siihen. 1990-luvulla liittokunnan toiminnan painopisteeksi nousivat kriisinhallintaoperaatiot. Syyskuun 2001 terroristi-iskujen seurauksena Natossa ryhdyttiin kehittämään kykyjä vastata uudenlaisiin turvallisuusuhkiin. Nato on myös ollut suuressa roolissa esimerkiksi hirmumyrsky Katriinan ja Pakistanin maanjäristyksen uhrien auttamisessa.

Tehtävien ja luonteen muuttumisen rinnalla Nato perustamisensa jälkeen laajentunut useita kertoja. Natossa on tällä hetkellä 26 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata. Viimeksi Nato laajentui vuonna 2004 Viron, Latvian, Liettuan, Slovenian, Slovakian, Bulgarian ja Romanian liittyessä liittokuntaan. Naton jäsenyysvalmennusohjelmaan (Membership Action Plan, MAP ) osallistuvat parhaillaan Albania, Kroatia ja Makedonia. Lisäksi Ukraina ja Georgia tavoittelevat pääsyä joukkoon.

Nato on ennen muuta poliittis-sotilaallinen yhteistyöjärjestö, monenkeskisen yhteistyön foorumi, jolla on laaja-alainen tehtävä turvallisuuden ja vakauden ylläpitämisessä. Turvallisuuspolitiikassa EU ja Nato kulkevat maailmalla käsi kädessä, ne ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Nato onkin transatlanttisen suhteen keskeinen foorumi ja samanaikaisesti Nato on myös Venäjän yhteistyökumppani. Sotilasliitosta on siis tullut kriisinhallintayhteisö, jonka keskiössä ovat globaalit turvallisuushaasteet.

Suurin osa kriisnhallintatehtävissä olevista suomalaisista toimii YK:n valtuuttamissa Naton johdolla toimivissa operaatioissa Kosovossa (KFOR) ja Afganistanissa (ISAF). Suomi osallistuu tänä päivänä Naton toimintaan niin laajasti, että jäsenyys pitää nähdä käytännöllisenä kysymyksenä, ei ideologisena kysymyksenä.

Itse olen kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä 1990-luvun alusta asti. Näkemykseni mukaan Nato-jäsenyys olisi luonteva osa Suomen integroitumista Eurooppaan. Samalla kannalla on Kokoomus puolueenakin. Vuoden 2005 puoluekokous linjasi, että Nato–jäsenyys selkiyttäisi ja parantaisi Suomen asemaa, antaisi nykyistä paremman mahdollisuuden vaikuttaa maamme kannalta keskeisiin turvallisuuspoliittisiin päätöksiin sekä entisestään vahvistaisi Suomen lähialueiden turvallisuutta. Ulkoministeri ei näissäkään kysymyksissä sooloile.

Toimimme kuitenkin tietysti yhteisesti sovitun hallitusohjelman mukaisesti. Siinä todetaan, että sotilasliittoon kuulumaton Suomi säilyttää mahdollisuuden hakea Naton jäsenyyttä. Vaikka työn alla oleva turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko onkin vielä hyväksymättä, on realismia että Suomen jäsenyyskysymys ei tule ajankohtaiseksi tällä hallituskaudella.

Toteutuakseen Nato-jäsenyys tarvitsee tukea myös kahdelta muulta suurelta puolueelta sekä kansalaisten Nato-tietouden lisäämistä ja sitä kautta jäsenyyden kannatuksen kasvua. Nyt onkin rehellisen ja avoimen Nato-keskustelun aika, ei jäsenyysneuvottelujen aika.

Suomen Nato-jäsenyyttä on vuosien saatossa kierretty kuin kissa kuumaa puuroa. Harva poliitikko uskaltaa kannattaa jäsenyyttä galluppien osoittaessa Nato-kielteisyyttä. Toisaalta gallup-luvut eivät muutu ennen kuin poliitikot puhuvat Naton muuttuneesta roolista ja siitä, mitä Suomen Nato-jäsenyys tosiasiassa merkitsisi -ja mitä taas ei.

Keskustelussa on nyt käytettävissä useita hyviä raportteja, joissa on selvästi tuotu esiin Naton roolin muuttuminen ja käydään läpi mahdollisen jäsenyyden vaikutuksia. Tuorein näistä raporteista on ulkoministeriössä tehty, joulukuussa 2007 julkaistu selvitys.

Linkkejä

Nato
http://www.nato.int/

UM: Nato
http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=69145&nodeid=32295&contentlan=1&culture=fi-FI

Suomen erityisedustustto Natossa: Tietoa Natosta
http://www.finlandnato.org/public/default.aspx?nodeid=31556&contentlan=1&culture=fi-FIt

UM: Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia kartoittava selvitys
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=23677

EVA:n "Mikä se Nato oikein on?" -raportti
http://www.eva.fi/files/336_Nato.pdf

"Nato ja media" -selvitys
http://www.uta.fi/jourtutkimus/Natoverkko.pdf

Suomen Atlantti-seura
http://www.atlanttiseura.fi/