Ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä kriisinhallinta

Euroopan unioni näyttäytyy nyt Suomelle entistä tärkeämpänä. Meidän ei tule väheksyä EU:n tuomaa turvallisuuslisää. Etujemme mukaista on myös ajaa EU;n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista.
- Nykypäivä 29.8.2008

Hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja tehokkaaseen monenkeskiseen yhteistyöhön sekä uskottavaan maanpuolustukseen.

Ulkoministeriössä tehtävänämme on yhdessä muiden avaintoimijoiden kanssa huolehtia siitä, että nämä tavoitteet toteutuvat mahdollisimman tehokkaasti.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassakin Suomen tärkein viitekehys on Euroopan unioni. Unionilla on nykyään ulkopolitiikan saralla käytettävissään niin taloudelliset, diplomaattiset kuin sotilaallisetkin keinot, ja niiden lisäksi muun muassa yhteiset poliisioperaatiot. Ja kun Lissabonin sopimus toivottavasti saadaan voimaan, astuu unionin ulkopolitiikka uudelle asteelle unionin ulkoministerin ja ulkoministeriön perustamisen myötä.

Lissabonin sopimukseen liittyvät myös turvatakuut. Ne tarkoittavat sitä, että EU-maat auttavat toisiaan aseellisen hyökkäyksen sattuessa. Turvatakuiden sanamuoto on yksiselitteinen: ”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin”.

Naton ulkopuolella oleminen ei luo minkäänlaista erityisasemaa Suomelle. Olemme täysillä mukana - myös turvatakuissa.

Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintatoimintaan on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan nivominen nykyistä tiiviimmäksi vuorovaikutteiseksi toiminnaksi on etujemme mukaista. Tavoitteena on lisätä kansainvälistä turvallisuutta ja samalla vahvistaa myös Suomen omaa turvallisuutta.

Tällä hetkellä Suomi on mukana noin kahdessatoista kriisinhallintaoperaatiosssa ja kriisinhallintatehtävissä on yhteensä noin 650 suomalaista. Osallistuminen on monipuolista sekä maantieteellisesti että tehtävien luonnetta ja operaatioiden vastuujärjestöjä ajatellen.

EU:n kriisinhallintaoperaatioihin osallistumme aktiivisesti olemalla mukana niin sotilaallisen kuin siviilikriisinhallinnankin operaatioissa. EU-operaatioiden lisäksi olemme mukana Naton kriisinhallintaoperaatioissa Kosovossa ja Afganistanissa. Olemme myös ilmoittaneet Natolle halukkuudestamme osallistua sen nopean toiminnan kriisinhallintajoukkoihin (NRF). Lisäksi toimimme YK-johtoisissa rauhanturvaoperaatioissa Afrikassa, Länsi-Balkanilla, Lähi-idässä ja Aasiassa.

EU-ulottuvuuden ja tiivistyneen kriisinhallintatyön rinnalla uutta ulko- ja turvallisuuspolitiikan puolella on esimerkiksi Norjan ja Ruotsin kanssa alkuun saatettu yhteistyön lisääminen kriisinhallinnassa ja puolustushankinnoissa.

Kokonaisvaltaisesti Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisia linjauksia tullaan tarkastelemaan työn alla olevassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Työ käynnistettiin vuoden 2007 elokuussa ja ulkoministeriön rooli selonteon valmistelussa on keskeinen. Selonteko tulee hallituksen käsittelyyn syksyllä 2008 ja sen jälkeen päätettäväksi eduskuntaan.

Selonteon valmisteluun liittyen ulkoministeriö valmisteli myös Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia koskevan selvityksen, joka julkaistiin joulukuussa 2008. Siihen kannattaa tutustua.

Linkkejä:

UM: Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=32280&contentlan=1&culture=fi-FI

UM: Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä julkaisuja
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=40158&contentlan=1&culture=fi-FI

EU-portaali: Ulko- ja turvallisuuspolitiikan sivusto
http://europa.eu/pol/cfsp/index_fi.htm