Talous, politiikka ja logistiikka: Maailman muutos ja Suomen eväät – puheenvuoro Logistiikkapäivillä Kotkan Merikeskus Wellamossa 24.5.2010

Julkaistu 24.5.2010

Puhuttaessa muutokset mahdollisia

Maailman muutos

1. Talouden muutokset

· Viime vuosina maailmantalous ollut syvässä murroksessa. Talouskriisi entisestään kiihdyttänyt muutoksia.

· Tuotannon ja kulutuksen painopiste jatkanut siirtymistään transatlanttiselta akselilta kohti Aasiaa ja kehittyviä markkinoita. Suuntausta ylläpitää jatkossakin ko. maiden nopea kasvu (esimerkki: Kiinan ja Intian kasvuennusteet kuluvalle vuodelle noin 10% ja 9%, ts. yli kaksi kertaa maailman keskiarvo)

· Talous- ja ilmastokriisi pakottavat päättäjiä etsimään uusia kasvun lähteitä (esimerkki: vihreä talous ja kilpailu cleantech-sektorilla). Kriiseillä myös vaikutuksia energian ja raaka-aineiden hintoihin.

· Länsimaissa julkisen sektorin rahoitusasema heikentynyt kestämättömälle tasolle. Tuoreena ilmentymänä Kreikan/Euron kriisi. Velkaantuminen tuonut sekä epävarmuutta markkinoille että uusia riippuvuussuhteita valtioiden välille (esimerkki: USA-Kiina, tai EU:n sisäiset jännitteet Kreikan kriisin myötä).

2. Vaikutukset politiikkaan

· Maailmantalouden uusjako vaikuttaa voimakkaasti kansainväliseen, eurooppalaiseen ja kansalliseen politiikkaan. Pisimmälle vietynä: länsimaiden yhteiskuntamuoto (demokratia+markkinatalous) joutuu kovimman haasteen eteen sitten sosialismin.

· Globaalilla tasolla Lännen suhteellinen painoarvo laskee. Tämä tuonut muutospainetta kv-instituutioihin ja johtanut myös kokonaan uusiin järjestelyihin. Kehitys ollut toistaiseksi näkyvintä talousyhteistyön alalla (esimerkki: G20), mutta laajenee asteittain myös muualle.

· Protektionismin riski kasvaa hallitusten pyrkiessä tukemaan yrityksiään kiristyvässä kilpailussa (esimerkki: sekä tuontia suojaavien toimien että valtiontukien on havaittu selvästi lisääntyneen finanssikriisin alkamisen jälkeen)

· Ilmastoa, energiaa ja luonnonvaroja koskevat kysymykset siirtyvät kansainvälisen politiikan ytimeen. Kilpailu resursseista kiihtyy. Tarve innovaatioille kasvaa. Arktisten alueiden merkitys kasvaa.

· Kreikan ja Euron ongelmat luovat EU:ssa voimakasta painetta talouspoliittisen yhteistyön syventämiseen. Parhaassa tapauksessa tässä onnistutaan. Huonoimmassa tapauksessa Euro ja sen mukana myös EU ajautuu syvempään kriisiin.

3. Logistiikkasektorin haasteet, erityisesti Venäjä

· Suomen logistiikkasektorin kannalta Venäjä hyvin keskeinen. Venäjä tulee olemaan jatkossakin meille tärkeä, mutta samalla haasteellinen kumppani ja liiketoimintaympäristö.

· Talouskriisi osoittanut, että Venäjälle suuntautuva kauttakulkuliikenne on erittäin suhdanneherkkää: myös Etelä-Suomen satamien käyttöaste tuntuu olevan öljyn hinnan funktio.

· Suomen ja Venäjän raja ei vieläkään toimi niin hyvin kuin pitäisi – tässä on vielä paljon parannettavaa.

- Suomen kannalta raja tökkii Venäjän puolella: 7 viranomaista, kun Suomen puolella raja ja tulli tekevät tiivistä yhteistyötä.

- Asetus kuitenkin jo annettu järjestelmien yksinkertaistamisesta myös Venäjällä.

- Jatkossa liikenteen eriyttäminen (erit. rekat omalle alueelleen) keino helpottaa rajan tukkoisuutta. Venäjä ilmoittanut valmiutensa tähän; myös Suomen täytyy pyrkiä tähän.

· Voi olla, että liikenne rajalla jatkossa vähenee: Venäjä pyrkii johdonmukaisesti suuntamaan kuljetukset maan omiin satamiin. Venäjän ja Saksan yhteistyöllä Saksa-Puola-reitti mahdollisesti nousemassa merkittävään asemaan.

· Suomenlahdella ei porata öljyä, mutta Meksikonlahden öljyturma on karu osoitus riskeistä ja tuhoista, mitä vakavasta öljyvahingosta seuraa ympäristölle.

· Suomenlahden rahtiliikenne kasvaa, mikä puolestaan lisää vakavien merionnettomuuksien ja ympäristötuhojen riskejä (à Yhteistyötä meriturvallisuuden ja öljyntorjuntakapasiteetin suhteen vahvistettava koko Itämeren alueella ja etenkin Venäjän kanssa).

· Haasteita Suomelle tuovat myös kehittyvät maantie- ja rautatieyhteydet lähialueillamme. On mietittävä ajoissa, miten kilpailukykymme varmistetaan.

Suomen eväät

1. Venäjä on meille mahdollisuus

· Venäjä on erityinen mahdollisuus Kymenlaaksolle, joka on todellinen Suomen portti itään.

· Taloudellinen yleisnäkymä myönteinen: Venäjän talouden odotetaan jatkavan EU-tason ylittävää kasvuaan n.4% tasolla. Vastaavasti kaupan volyymit kasvavat. Tämä edellyttää myös logistiikkatoiminnan kehittämistä ja tehostamista.

· Suomalaisten luottamus Venäjän markkinoihin pysynyt vahvana: talouskriisistä huolimatta markkinoilta ei olla peräännytty.

· Merkittäviä myönteisiä hankkeita käynnissä: Saimaan kanava, nopeajuna, viisumivapausnäkymä.

· Saimaan kanavan uusi vuokrasopimus allekirjoitetaan tällä viikolla Lappeenrannassa PMI Putinin vierailun yhteydessä: 50 vuodeksi Itä-Suomen logistinen valtimo pumppaa hyvinvointia.

· Venäjän ja Suomen välinen rautatieliikenne kasvussa ja yhteydet parantumassa. Helsinki-Pietari nopeajunayhteys tulossa vuoden lopussa: matka-aika lyhenee nykyisestä 5,5 tunnista 3,5 tai jopa 3 tuntiin.

· EU ja Venäjä ottavat askeleita kohti viisumivapautta. Suomi tukee tätä, mutta edellyttää tiukkaa vastavuoroisuutta ja etujemme huomioimista. Viisumivapaus on mahdollista toteuttaa hallitusti. Se piristäisi entisestään taloudellista kanssakäymistä ml. logistiikkayhteyksiä. Vaikutus tuntuisi juuri täällä Kaakkois-Suomessa.

· Venäjän kehno infrastruktuuri niin logistiikka- kuin liikennepuolellakin on Suomen näkökulmasta paitsi pullonkaula, myös mahdollisuus: Tarvitaan uusia teitä, rautateitä ja muuta perusinfraa. Tarvitaan toimivia logistiikkakeskuksia ja –ketjuja, ml. digitaalinen toiminta. Tässä suomalaiselle osaamiselle ja työlle jatkossa runsaasti kysyntää

· Suomen kilpailuetuna korkeatasoinen logistiikkaosaaminen, ml. luotettavuus ja toimivuus. Vastaavien palveluiden puuttuminen Venäjältä selittää Suomen asemaa Venäjän kuljetuksissa ja avaa jatkossakin mahdollisuuksia myös Venäjän sisällä (esimerkki: Suomessa VR havainnut markkinaraon ja kehittää yhteistyötä venäläisten kanssa -- mm. VR:n yhteisyritys Freight One Scandinavia Venäjän PKG:n kanssa)

· Samalla syytä pitää mielessä, että myös venäläisillä voi olla mielenkiintoa lisätä toimintaansa Suomen markkinoilla. Kumipyörillä tästä on jo osin karvaitakin kokemuksia – tähän on syytä varautua.

· Suomen myös pidettävä huolta omasta infrastaan: kilpailutekijä suhteessa Venäjään. Vaadimme Venäjältä paljon, mutta vaatimukset uskottavia vain jos Suomi itse valmis myös panostamaan.

2. Katsottava Itämerta pidemmälle

· Muistettava, että mahdollisuudet eivät rajoitu vain Venäjään tai Itämereen: Alkava vuosikymmen on Aasian kasvun aikaa, ja Suomella on tilanteessa valtteja puolellaan

· Pohjoinen meritie: Pitkällä tähtäimellä ilmastonmuutoksen myötä todella iso peli aukeamassa pohjoisessa. Suomi maantieteellisesti keskellä Aasian ja Pohjois-Amerikan yhdistävää uutta globaalia meritietä.

- Suomi ei rantavaltio, mutta alue tarjoaa silti paljon mahdollisuuksia arktiselle osaamisellemme. Tarjolla mahdollisuus keskeiseksi lenkiksi ketjussa, joka Venäjän kautta kytkee Euroopan, Kiinan ja Pohjois-Amerikan.

- Logistiikkakysymykset osa Suomen arktista strategiaa, jota ollaan parhaillaan valmistelemassa. Tässä myös liike-elämän, ml. logistiikka-alan eduilla ja osaamisella tulee olemaan keskeinen rooli.

· Rataliikenne: Suomesta tullut yksi Siperian rautatien keskeisistä eurooppalaisista päätepisteistä, sijaintimme ja Venäjän kanssa yhtäläisen raideleveyden vuoksi. Tässä vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.

· Lentoliikenne: Suomen merkitys Aasian ja Euroopan välisen lentoliikenteen hubina. Tärkeä tekijä myös tulevaisuudessa.

3. Suomi ja EU kumppaneita myös yrityksille

· Suomella ja EU:lla tärkeä rooli logistiikkasektorin yritysten toimintaedellytysten parantamisessa. Kilpailun kiristyessä edunvalvontakoneiston pitäminen rasvattuna on entistäkin tärkeämpää.

· Suomen yhteydet Venäjään ovat tiiviit ja kunnossa: Venäjän kanssa toimiminen valtionhallinnolle ja etenkin UM:lle arkipäivää: raja, liikenne, kauppa, ympäristö jne. Panoksia lisätty myös Aasiaan ja Keski-Aasiaan (mm. Astana). Kasvavat markkinat meille tärkeitä.

· UM ja Suomen edustustoverkko palvelevat myös yrityksiä. Tarjolla apua kaupan ja investointien esteiden madaltamisessa. Promootiotoimintaa ja arvovaltapalveluita. Tietoa asemamaan poliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Kannustan yrityksiä hyödyntämään näitä.

· EU aktiivinen logistiikkayhteyksien kehittämisessä. Ei vain EU:n alueella, vaan myös suhteessa Venäjään.

- 2005 alkanut liikennedialogi viranomaisten kesken --> Hyötyisi poliittisemmasta otteesta: pysyvä kumppanuusneuvosto, jossa liikennekomissaari ja Venäjän liikenneministeri tapaisivat säännöllisesti veisi asioita eteenpäin. Suomi järjesti ensimmäisen tapaamisen pj-kaudellaan 2006; sen jälkeen ei ole järjestetty.

- Transeurooppalaiset korridoorit (TEN): tapa sitoa Venäjää eurooppalaisiin rakenteisiin.

- Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuus: uusi avaus Suomelta ja muilta PU-kumppaneilta.

Lopetus

· Maailmantalouden ja –politiikan murros jatkuu nopeana. Tällä on syvällisiä vaikutuksia myös logistiikkasektoriin. Haasteena on isomman muutoksen ja sen vaikutusten hahmottaminen.

· Venäjä pysyy haasteellisena toimintaympäristönä, mutta kehitys tarjoaa jatkuvasti mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

· Katsottava Venäjää ja Itämerta pidemmälle. Oikeilla toimenpiteillä Suomella mahdollisuus päästä hyötymään sekä Aasian kasvusta että pohjoisen meritien avautumisesta.