Jazzia, Al-Jazeeraa ja Kosovoa

Hyvä ministeri Alex,

Al-Jazeeran pääjohtaja vieraanasi.Mukana presidentti Ahtisaari.

Eikö näistä tapaamisista olisi voinut kertoa kansalaisille?

Onko tästä " me ylimykset" ajatusmallista tullut valtiojohdossa epidemia?

Niin kyse oli vain neuvoa-antavasta ICJ:n enemmistön MIELIPITEESTÄ, joka syntyi äänestyksen jälkeen.On kyseenalaista, mitä tällainen mielipide prejudikaattina oikeastaan merkitsee, tuskinpa paljoakaan.Itse Kosovon tilanteessa se on luonnollisesti arvokas mielipide, mutta niin lienevät arvokkaita myös esim. Kiinan ja Venäjän mielipiteet.

Huomionarvoista on, että esim. oikeuden varapresidentti oli päätöstä vastaan niin kuin myös venäläinen tuomari. Kiinalainen tuomari ei osallistunut äänestykseen. Realpolitik'iako vaiko lännen pyrkimystä työntää käärme pyssyn piippuun? Sen aika näyttää. Mielestäni tilanne ei Kosovon suhteen helpottunut, sillä realpolitik hallitsee muutoin kuin tällä ICJ:n enemmistön mielipiteellä. Kv. politiikan osallistujat tekevät viisaasti, jos eivät anna kyseiselle mielipiteelle liikaa arvoa.

Eipä olisi uskonut, että kunniakkas armeijamme joutuisi joskus etsimään olemassaololleen perusteita!

Asevelvollisuuden tulevaisuutta pohtivaa työryhmää vetävä Risto Siilasmaa on pitänyt Porissa ammattiarmeijaa vähemmän seksikkäänä -ammattisotilaiksi hakeutuu lähinnä entisiä rikollisia!- että yleinen asevelvollisuus on senkin vuoksi säilytettävä.

Hbl:n pääkirjoittajan mielestä armeija tarvitaan nuorukaisten "porttina" yhteiskuntaan. Mielenkiintoinen syksy tulossa.

Kiitän kunnioittavasti Jouni Pullia hänen, taas kerran, erinomaista asiantuntemusta osoittavasta kommentistaan yllä ICJ:n Kosovo-päätöksestä. Mainio bloggaajamme on oikeassa myös siinä, että kyse on nimenomaan mielipiteestä silloin kun päätös on syntynyt äänestyksen tuloksena. Kun osallistuneiden tuomareiden äänestyskäyttäytymistä miettii, joutuu vääjäämättä myös kysymäään itseltään, missä määrin mahdollisesti poliittiset ambitiot ja taustat ovat ohjanneet äänestystä.
Olen epäilevämpi kuin Jouni Pulli sen suhteen, ettei nyt tehdyllä ja julkistetulla Kosovo-päätöksellä välttämättä olisi prejudista merkitystä.
Euroopassa on useita maita, joiden jo tänään pitkälle autonimisissa osissa tutkitaan Kosovo-päätöksen taustoja, sisältöä ja merkitystä omien kansalaisten ambitioille. En hämmästyisi jos lähivuosien aikana näemme joitakin vakavia yrityksiä ns. irtiottoon. Toivottavasti emme joudu näissä näkemään aiemmin mm. juuri Balkanilla nähtyjä veljessodan kaltaisia yhteenottoja.
Poliittisten vaikuttajien kannattaisi luultavasti olla hehkuttamatta liiaksi Kosovo-päätöstä ja antaa ajan kulua sekä tarjota Kosovon kiistaosapuolille työrauhaa koettaa avata vakava keskustelu alueiden tulevaisuudesta. Näiden maiden asukkaat ansaitsevat paremman tulevaisuuden.
Pohti viikonlopun kynnyksellä syvästi huolestunut;

Nestor Bloggaaja h.c.

"Mielenkiintoinen syksy tulossa."

En komppaa.

Vielä on kesää jäljellä.

Asioita on aina sillointällöin hyvä kyseenalaistaa, ties vaikka saataisiin aikaan jonkinasteisia parannuksia mahdollisiin puutteisiin.

Tokihan nyt kaikki tietävät, että palkka-armeija on tuhottoman kallis. Se tarkoittaisi kaiketi verojen nousua, eikä se helli milläänlailla rehellisen keskusta-oikeistolaisen mieltä.

Lisäksi reservillä on paljon "talenttia", jota palkka-armeijalla lienee rajoitetummin, esim. eräät ovat siviilissä lääkäreitä, toiset insinöörejä ym.

ICJ perustelee nevoa-antavaa mielipidettään pohtimalla TN:n Kosovo-päätöslauselman lopullisia tarkoitusperiä -oliko vai eikö sen ollut tarkoitus sallia maakunnan julistautua lopulta itsenäiseksi. Päättelyn loogisuus vakuuttaa vain jos uskoo kaikkien päätöslauselman 1244 allekirjoittajvaltioden, mukaanlukien Venäjä, halunneen vuonna 1999 lopulta pilkkoa silloisen Jugoslavian (Serbian) ja näinollen loukata sen "suvereenisuutta ja alueellista koskemattomuutta".

Merkittävin ero Ramboulletin uhkavaatimuksen ja 1244 välillä oli (koko Jugoslavian miehityksen ohella) se että viimeksimainitusta oli pyyhitty pois Kosovon itsenäisyyteen johtava prosessi so. "kansan tahdon" toteuttaminen Kosovossa. Siksi on suorastaan ällistyttävää, että tuomioistuin erehtyy päätöksessään provosoivasti siteeraamaan ultimatumia juuri tältä osin.

http://www.icj-cij.org/docket/files/141/15987.pdf?PHPSESSID=3c8aecbd807fb391451e4e9f002a4b93

http://www.unhcr.org/refworld/docid/3b00f27216.html

http://www.state.gov/www/regions/eur/ksvo_rambouillet_text.html

Christian van Niftrikille lämmin kiitos kannustavista sanoista sekä asian ytimeen menevästä pohdinnasta. On ensiarvoisen tärkeää muistuttaa, että kyse on ensisijaisesti Balkanin kansalaisten tulevaisuudesta sekä siitä, että parempaan sellaiseen pyritään ymmärtäen eri osapuolten tarpeet. En ole kovinkaan varma, että ICJ:n päätös voisi jotenkin toimia eduksi pyrittäessä esim. auttamaan serbien ja albaanien yhteiseloa ja vaikkapa kitkemään korruptiota Kosovosta.

Yhtä kaikki tilanne on jo aivan liian kauan ollut huonolla tolalla takapihallamme, olisi jo aika EU:n päättäjienkin ryhtyä toimeen. Ainakin tässä mielessä päätöksestä voi olla etua, jos niin halutaan ja osataan, sillä nyt päätöksen puuttumiseen ei voida Brysselin käytävilläkään enää vedota Washington DC:stä puhumattakaan.

Joka tapauksessa ICJ:n mielipidepäätös ei näytä ainakaan vielä tuoneen niitä EU-maita, jotka vastustavat Kosovon itsenäisyyden tunnustamista, lähemmäksi muita EU-maita tässä asiassa, joten ICJ:n julkaistu mielipide on muistutus erilaisista kannoista EU-maiden välillä Kosovon suhteen. En oikein ymmärrä, mitä hyvää siinä on.

Nöyrä kiitos Jouni Pullille ystävällisestä kommentista. änelle suurkiitos myös tärkeän asian jatkopohdinnastaan. On todellakin mielenkiintoista havainnoida, miten tähän saakka Kosovon kieltäneet maat päätökseen reagoivat.
Itse ennakoin ICJ:n päätöksen luovan uusia jännitteitä erityisesti esim. Isossa Britanniassa sekä Espanjassa ja Balkanilla sekä Kaukasuksen alueilla. Miten sitten tulevaisuudessa Washington DC:n ja Moskovan valtatavoitteet ja - toimet muotoutuvat tulevaisuudessa jää nähtäväksi. Selväähän on, etteivät nämä valtakeskukset luovuta tuumaakaan intresseistään näillä alueilla.
Nyt julkistettu ICJ:n päätös ei suinkaan muodosta ainutlaatuista uhkaa vaan se tarjoaa myös merkittäviä mahdollisuuksia kansoille, joiden tulevaisuutta rakennetaan aidon rinnakkaiselon periaatteille. Niinpä toivoa sopii mm. että meidänkin ulkoministerimme jaksaisi paneutua juuri näiden mahdollisuuksien maksimaaliseen edistämiseen eri foorumeilla. Kun tämä työ vielä muistetaan hoitaa - ei vastakohtia korostamalla- vaan uusia avauksia ja yhteistyön ituja ja oraita viljelemällä tuovat ponnistelut tuloksia.

Tietää Nestor Bloggaaja h.c.

”Oli myös hienoa saada Al-Jazeera Poriin. Kyseessä on yksi maailman arvovaltaisimmista uutiskanavista, jota kannattaa seurata tässäkin ammatissa.”

???? Niinpä niin. Kulttuuri, johon kuuluu voimakas retoriikan arvostus, lisääkö se luottamusta ja arvostusta?

EU:n päättäjien osalle on pikkuhiljaa kasvamassa paitsi suuri vastuu myös suuri mahdollisuus vaikuttaa kv. yhteisön kehitykseen positiivisesti varsinkin, jos EU:n päättäjät ymmärtävät ja osaavat panostaa työhönsä "- ei vastakohtia korostamalla - vaan uusia avauksia ja yhteistyön ituja viljelemällä", kuten Christian van Niftrik yllä ansiokkaasti toteaa. Yhä suuremmalta vastuu tuntuu kun seuraa hälyttäviä uutisia USA:n ja Etelä-Korean sotaharjoituksista Japanin merellä, jotka totisesti osoittavat, että vastakohtien korostaminen ja sapelien kalistelu tuntuvat olevan pääosassa Koreoiden suunnalla ja että valitettavasti USA on mennyt mukaan tällaiseen toimintaan huolimata siitä, että Kiinakin toivoo pidättäytymistä kaikilta osapuolilta ja että Pohjois-Korea uhkaa ydinsodalla. Tuleeko meidän hyväksyä tällainen mielestäni vastuuton toiminta?

Onneksi meillä on vielä toivoa EU:n päättäjien aktivoitumisesta, mitä osoittaa paitsi Ashtonin viimeisimmät vaatimukset Gazan suhteen myös EU:n tuleva ulkoministerikokous, jossa toivottavasti muodostetaan tärkeä EU:n kannanotto vaatimuksesta Gazan rajojen avaamisen suhteen sekä palestiinalaisten kommunikoinnin suhteen koskien myös Länsirantaa.

Lyhytpä oli blogin "hiljaiselo"...ja syksyyn on vielä aikaa.

Maan itsenäisyys on niin peruuttamaton tai olematon kuin maa on sitä halukas ja kykenevä ylläpitämään tai ei ole olipa maa Suomi...tai Kosovo.

Uskottava ja jäntevä ulkopolitiikka, maanpuolustus ja vahvat manifestaatiot sekä instituutiot ovat sen rakennusaineet.

Kiitän Joun Pullia hänen ystävällisestä kommentistaan "iduista ja oraista edellä sekä erinomaisista havainnoista poliittisten päättäjien toimeliaisuuden lisäämistarpeesta. Pullin hyvään ja perusteltuun huomioon on helppo yhtyä ja siitä toivoisi muodostuvan EU:n päättäjien strateginen ohjenuora.

Siksi tuntuikin omituiselta lukea oman ulkoministerimme lehdistövastaavan tiedote, ettei ulkoministerimme osallistuisi laisinkaan nyt alkavaan EU:n ulkoministerien kokoukseen kesälomansa vuoksi, vaan Suomea edustaa virkamies. Voiko moinen viesti olla totta oli ensimmäinen reaktioni ?
Jos on, jään kyllä mietteliäänä oudoksumaan merkittävän poliitikkomme prioriteetteja. Edustukselle Jazzkarkeloille ja urheiluharrasteille kyllä löytyi mainiosti aikaa.

Ruotsin ulkoministeri Bildt puolestaan pohdiskelee omassa böogissaa tuleva kokousta ja jäsentelee sen asialistaa, kokouksia ja tapaamisia mm. Pohjoismaisten !!! ja Baltian kollegojen kanssa ennen varsinaista EU:n ulkoministerikokousta.

Kun tähän keitokseen vielä lisää juuri tapahtuneen merkittävän tietovuoden USA:ssa toivoisi luotettavaa täsmätietoa vuodon merkityksestä mm. Suomen rauhanturvaoperaation näkökulmasta.

Pohtii maanantai-aamupivän kosteassa helteessä;

Nestor Bloggaaja h.c.

Ukkospilviä loppukesän helteisellä poliittisella taivaalla:

http://news.yahoo.com/s/ap/20100726/ap_on_go_ca_st_pe/us_afghanistan_wikileaks

Lopulta käy niin, että "kotirintama" pettää Obaman "vielä vähän sotaa, niin kyllä se siitä" -politiikan alta.

Meksikonlahden öljy.

Meksikon laajeneva huumesisällissota.

Koreat.

Talouden tila vähän siellä ja täällä...

”Ashtonin viimeisimmät vaatimukset Gazan suhteen”

EU:n sinisilmäisyys Gazan suhteen paistaa Ashtonin silmien läpi

http://www.tomgrossmedia.com/mideastdispatches/archives/001127.html

Kiitän ulkoministeriä SuomiAreenan mainiosta ja verrattomasti moderoidusta keskustelusta, jossa kohtasivat näkijät ja tekijät.

Al-Jazeeran englanninkielistä kanavaa jo pitkään seuranneena tiedän, että se on muutaman yksittäisen hienon länsimaisen lehtijournalistin (Jonathan Ledgard, Jeffrey Gettleman) ohella ainoa suuri media, jolla on mahdollisuus, halu ja ennakoiva viisaus seurata ja oikeasti kuunnella Lähi-itää ja Afrikkaa läheltä, juurilta.

Innostunut ja taitavasti luotsattu keskustelu sai myös meidän 'Mandelamme', presidentti Ahtisaaren, liikkeelle jatkokeskusteluihin Kosovosta ja Lähi-idästä.

Keskustelu jatkukoon hyvin ansaitun loman jälkeen!

"Hyvä ministeri Alex,

Al-Jazeeran pääjohtaja vieraanasi.Mukana presidentti Ahtisaari.

Eikö näistä tapaamisista olisi voinut kertoa kansalaisille?

Onko tästä " me ylimykset" ajatusmallista tullut valtiojohdossa epidemia?"

Tuula Kiilamo voisi ihan selventää kommenttiaan.

1. "Eikö näistä tapaamisista olisi voinut kertoa kansalaisille?" Uskoakseni puhujajoukko ole ollut selvillä jo kuukausia sitten ja myös yleisön tiedossa.

2. "Onko tästä " me ylimykset" ajatusmallista tullut valtiojohdossa epidemia?" Mikä ihmeen "me ylimykset"? Ei Martti Ahtisaari tai Alexander Stubb ole esiintyneet mahtaillen.

Mielestäni ihmisen pitäisi miettä mitä kirjoittaa, varsinkin jos esittää arvostelua. Kritiikille pitää olla perustelut. Nyt en niitä löydä, vaikka kuinka maata kaivelen.