Fakta ja fiktio 141-tuesta
Keskustelu Suomen 141-tuesta, eli Etelä-Suomeen maksettavasta kansallisesta maataloustuesta, näyttää nyt käyvän Suomen päässä sen verran kuumana, että on ehkä paikallaan tuoda pöytään muutama fakta.
Suomen 141-tuki ei ole loppumassa. Neuvottelujen osapuolina ovat Suomi ja komissio. Kenelläkään muulla ei ole mitään tämän asian kanssa tekemistä - ei edes Ruotsin maatalousministerillä.
Nyt neuvotellaan kahdesta asiasta.
1. Miten pitkä on seuraava tukijakso? Neuvottelujen aikahaarukka on 4-6 vuotta. Itse kannatan tuota jälkimmäistä, koska silloin jatkosta neuvoteltaisiin vuonna 2013, osana seuraavaa rahoituskautta.
2. Miten suuresta tukisummasta on kyse? Lähtökohtana on, että Suomen 141-tuki on tänä vuonna noin 94 miljoonaa euroa. Komissaari Marianne Fischer Boel ja maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila neuvottelevat nyt siitä, miten paljon tämän tuki laskee vuosittain.
Kuluvalla ja aikaisemmillakin neuvottelukierroksilla, maatalouskomissaarin kansallisuudesta riippumatta, komission koneisto esittää tuen lopettamista muutaman vuoden sisällä. Ja Suomi vastaavasti tuen korotusta. Lopuksi on päädytty pitkien neuvottelujen jälkeen vuotuiseen 2-5 % alenemaan.
141-pakettiin kuuluu vielä kaksi muuta ulottuvuutta.
1. Niistä ensimmäinen on niin kutsuttu epäsuotuisten alueiden LFA-tuki, jonka tämänhetkinen katto on 250 euroa hehtaarilta. Tämä katto poistettaneen vuonna 2010. Tästä seuraa, että 141-tuen menetyksiä voidaan kompensoida LFA-tuen kautta. Eli varsinainen tukimäärä ei vähene montaa vuotta.
2. Lisähelpotusta tilanteeseen voidaan hakea myös ympäristötuen kautta. Mielestäni Itämeren ja viljelijöiden intressit ovat tätä kautta yhdistettävissä.
Julkisuudessa annettu kuva, että 141-tuki on jotenkin EU:n Suomelle jakamaa tukea, on väärä. Ei se raha komissiolta tule vaan se tulee Suomen valtiolta. Nyt on kyse siitä saammeko maksaa tätä tukea vai ei.
Väitetään, että Suomi olisi liian passiivinen 141-tuen ajamisessa. Tosiasiassa Suomi on käyttänyt kaikkia kanavia asian edistämiseen, siis myöskin meitä suomalaisia meppejä. Ilkka Kanervan käynti Barrosson puheille oli yksi 141-täsmäohjuksista, kuten myös Vanhasen toiminta Lissbonissa.
Välillä tuntuu siltä, että tätä koko 141-tukikeskustelua lietsotaan vähän joka puolelta. Perinteinen suomalainen maltti puuttuu lähes kokonaan. Tässähän on vähän Stubbailun makua...
Keskustelu siitä, että 141-tuki pitäisi koplata EU:n perussopimuksen hyväksymiseen, on kertakaikkisen pöyristyttävä. Tämäntyyppinen jälkijättöinen linkittäminen olisi varmin tapa lopettaa koko 141-tuki.
Olen ilman muuta vilkkaan EU-keskustelun kannattaja, mutta kyllä pölhöpopulismillakin pitäisi jokin raja olla.
Tähän kun vielä lisää, että Suomen maataloudelle maksetaan vuosittain noin 2 miljardia euora tukea, josta noin 1,2 miljardia tulee tulee Suomen valtiolta ja 800 miljoonaa EU:lta , niin ehkä olisi hyvä jos me kaikki säilyttäisimme suhteellisuuden tajumme.
141-tuesta päätetään seuraavan kuukauden aikana. Veikkaan, että päätös ei tule olemaan läheskään niin dramaattinen kuin annetaan ymmärtää. Itse asiassa se ei pahemmin poikkea nykyisestä 141-tuesta. Päätöstä odotellessa antanemme neuvottelijoille hieman rauhaa keskustella faktoista ja oikoa fiktioita.
25 kommenttia
Eli nyt jo vähätellään tämän tuen merkitystä ja josko se edes on oikein että sitä maksetaan. Kohta varmaan seuraa kirjoitus että se on TODELLA hyvä Suomelle että tämä tuki menetetään.
Ja sitten ihmetellään minkä takia Timo Soinin kaltaiset populistit saavat enemmän ja enemmän ääniä.
Herätkää jo EU-eliitti (myös sinä Alex), te olette menettäneet kokonaan kosketuksen tavalliseen kansaan. Se ei halua tehdä EU:sta sitä mitä te haluatte, eli liittovaltiota. Se ei halua turvallisuustakuita eikä se halua uutta perustuslakia. Monet maailmanhistorian kunnianhimoisimmat projektit ovat kaatuneet juuri tähän että eliitti etääntyy kansasta ja alkaa hiljalleen hallitsemaan itse ja ns. kansan ohi, eli se ei enää kuuntele heitä jotka ovat sen valtaan nostaneet. Tämä on jo nähtävissä esim. siinä etta tämä uusi perustuslaki ajetaan läpi, ilman muutoksia vaikka se on jo kertaalleen kaadettu ja nyt läpimenon varmistamiseksi sitä ei enää anneta kansan päätettäväksi.
Respect! Veit sanat suustani. Toivottavasti tämä kirjoitus julkaistaisiin mahdollisimman laajasti mediassa.
On kuitekin harmi ettei hallitus ole pystynyt ponnekkaammin puolustustamaan omaa toimintaansa, joka siis on tässä kohtaa aivan oikeilla raiteilla.
Olisi mukavaa jos Suomessa(kin) opittaisiin käymään keskustelua siitä, mihin Euroopan unionia todella tarvitaan ja millainen unioni pystyisi parhaiten edistämään kansalaistensa turvallisuutta ja hyvinvointia.
Tältä pohjalta näkyisi ehkä selvemmin mihin EU:n resursseja kannattaisi ohjata.
Nykyjärjestelmä, joka perustuu nettosaajien ja nettomaksajien hallitusten väliseen taisteluun veto-oikeuden voimalla, ei tuota hyviä tuloksia eurooppalaisten kannalta.
EU-jäsenyytemme neuvottelijat kuten ministeri Pertti Salolainen (kok.) ovat vakuuttaneet, että heidän mielestään oikeus tuen maksamiseksi sovittiin alunperin pysyväksi järjestelyksi. Ja kun näin sanotaan, ei pidä ihmetellä miksi asia on suomalaisessa keskustelussa saanut vakavan periaatekysymyksen merkityksen.
Vaikka summa tuntuu pieneltä, se on osa monitahoista kokonaisuutta. Toki maatalouden tukemisesta ylipäätään voidaan luopua -jos demokraattisesti niin päätetään. Mutta ei komission yksipuolinen tulkinta edusta sellaista kansallista päätöksentekoprosessia. 141 ei ole kohtalonkysymys mutta sokeripäätöksen seuraamukset kerrannaisvaikutuksineen saattavat osoittautua ikävän arvaamattomiksi ja laaja-alaisiksi.
Loistavaa Alex kun tartuit 141-aiheeseen ja kerroit faktat! Kiitos. Tämä kirjoituksesi tosiaan pitäisi julkaista mediassa. Tänäänkin iltapäivälehdet kauhistelivat, että ruoka kallistuu tuen loppuessa. EU-peikko vie tuet?
Takaisin maan pinnalle. Tottakai 141-tuki jatkuu. Kukapa sitä voisi vastustaakaan?
Tässä 141-tukiasiassa on kolme osapuolta. Tukibyrokraatit (mm. kansanedustajat), saajat ja maksajat.
Maksajaa kohden maksusumma kokonaisuudessaan (mukaanlukien tullit, noussut ruoan hinta ym.) on noin tonnin luokkaa vuodessa. Se on niin pieni summa, ettei se herätä juuri innostusta.
Saajille taas tuissa on kyse usein yli puolesta liikevaihdosta. Siksi tuen saaminen tulee jopa tärkeämmäksi kuin itse viljely. Viljelijöistä on muodostunut yhden asian liike, jonka ainoana tarkoituksena on lojaalisti kannattaa niitä, jotka ovat sitoutuneimpia lisäämään tukia.
Tukibyrokraatit eivät välitä tukiasioissa kansasta, koska kansa ei itsekään välitä. Suosiota saa ainoastaan jakamalla muiden rahoja saajille. Siksi mitään rajoja ei ole olemassakaan. Tuet voivat nousta vaikka vastaamaan koko liikevaihtoa, koska tukibyrokraatti ei koskaan sano vastaan. Tukibyrokraateilla ei ole myöskään vastuuta tekosistaan.
Kaikkien pitäisi tietää mitä tuhoja loputon tukien virta saa aikaan taloudelle. Itse asiassa asia on huomattu kaikilla muilla aloilla, kuin maataloudessa. Siksi maatalous on niitä ainoita aloja, jotka taantuvat jatkuvasti, ilman jatkuvan kilpailun vaatimaa kehittymistä. Parasta maataloudelle olisikin tukien maltillinen alasajo. Sillä saisimme itsenäisempiä, innovatiivisempia ja tuottavampia viljelijöitä vastaamaan kansainvälisen kilpailun haasteisiin. Valitettavasti meillä ei ole yhtään poliitikkoa, joka uskaltaisi puuttua asiaan. Eli kun maataloudesta tulee joskus oikeaa liiketoimintaa, ei siitä ole enää mitään jäljellä.
Olen tässä asiassa Jarmo Paasikosken kanssa samaa mieltä. Alex ajoi nyt pahasti karille - Brysselistä tuntuu olevan vaikea ymmärtää Suomen maataloutta.
Tuki "myytiin" aikanaan suomalaisille äänestäjille pysyvänä! Kuka mahtoi puhua palturia.
Väärinkäsitysten välttämiseksi ilmoitan, etten ole kepulainen enkä maalainen.
Jarmo ja Jorma - kiitos erinomaisesta palautteesta. Olen jatkuvasti korostanut, että 141-tuki on pysyvää. Puolustan sitä. En kuitenkaan voi hyväksyä faktavirheitä, joita keskustelussa ilmeneen. Tässä koko 141-keskustelussa pitää olla joku tolkku. Nyt se näyttää välillä puuttuvan ja mielestäni 141-tukea käytetään sisäpoliittisena lyömäaseena. Olisi parempi antaa neuvottelijoiden neuvotella niin, että saadaan pidettyä 141-tuesta kiinni.
Hermostuneisuus näyttää olevan keskustapuolueen sisäistä. Eduskunta oppositiota myöten antoi hallituksen 141 neuvotteluille täyden tukensa. Tässä on nyt kaikki mahdolliset muskelit takana, jotta saadaan tyydyttävä ratkaisu. Nyt ei ole oikea aika kritiikille.
Suomi hävisi vodkakiistan ja nyt EU:ssa tiettävästi ollaan puuhaamassa kieltoa markkinoida perinteisiä suomalaisia hedelmä- ja marjaviinejä viininä. Toivottavasti faktat oikaisevat sen huhun?
Alex, kiitos hyvästä ja valaisevasta referaatista! En ole oikein jaksanut perehtyä asiaan, kauhean kähinän ja sensaatiohakuisuuden toki olen havainnut ja ollut etäisesti huolestunut asiasta. Artikkelistasi kävi hyvin ilmi palikoiden järjestys ja koko sekä suhteet muihin palikoihin. Kiitos kun jaksat je viitsit vääntää näitä rautalankamalleja!
141-tuki on siis n. 5 % maajussien kaikista tuista. Jos se poistuisi kokonaan, voisi väittää, että maanviljelijöiden tulot pienenisivät samaan aikaan kun muiden työssäkäyvien tulot ovat muutaman prosentin nousussa per vuosi. Tosin on väitetty, että ruoan raaka-aineiden hinnannousun myötä maanviljelijöiden tulot eivät pienenisikään. Mutta onko tällaisessa laskelmassa huomioitu esim. energiakustannusten tulevaa jyrkkää nousua ja muita kustannusten nousuja? Toisekseen voitaisiinko 141-tukea nostaa uudelleen, jos ruoan raaka-aineiden hinnat laskisivat tulevaisuudessa? Lisäksi voi luonnollisesti pohtia, onko tukisummassa huomioitu inflaatio.
Alex kirjoittaa yllä, että Suomi on aikaisemmissa neuvotteluissa vaatinut tuen korotusta ja, että "lopuksi on päädytty pitkien neuvottelujen jälkeen vuotuiseen 2-5 % alenemaan". Alex kirjoittaa myös, että "lisähelpotusta tilanteeseen voidaan hakea myös ympäristötuen kautta". Anttilan puheiden mukaan nyt Suomen neuvottelupyyntö on vain entisen tason säilyttäminen (ei siis korottaminen). Lisäksi Anttila toteaa, ettei ympäristötuki ole nyt neuvottelupöydässä.
Ymmärrän ihmisten turhautumisen esim. 141-tuesta puhuttaessa, koska viime aikoina EU:sta on tullut ikäviä päätöksiä suomalaisten kannalta. Kansalaistemme epäluulo EU:ta kohtaan on kasvanut lisäksi esim koska:
1. Kanerva jätti pitämättä Brüggen puheensa ja syyt puheen lykkääntymiseen tuntuivat epäuskottavilta. Sitä linjapuhetta odotan edelleen.
2. Vanhasen mukaan Suomen on mietittävä EU-strategiansa uusiksi. Milloinkohan tämän mietinnän lopputulemat julkaistaan?
3. Hallituksemme EU-politiikka on vaikuttanut käytännössä vähintäänkin hapuilevalta.
Anttila vaati, että keskustelua 141-tuesta pitää vähentää, koska se haittaa neuvotteluja, ja valitettavasti Alex näyttää kirjoituksessaan yhtyvän Anttilan vaatimukseen. Suomi on eräs harvoista maista, joissa EU-vastaisuus on kasvussa. Ennen vaaleja saimme havaita, ettei mediaa sen enempää kuin äänestäjiäkään EU paljoa kiinnostanut keskustelunaiheena. Ennen vaaleja saimme myös usein kuulla, kuinka kokoomuksen edustajat valittivat, ettei ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustella tarpeeksi ja varsinkaan tarpeeksi avoimesti. Nyt meitä pyydetään pitämään suumme kiinni 141-tuesta. Lopputulos voi olla, että uskottavuus EU-politiikkaan ja EU-poliitikoihimme laskee entisestään. Kansa kokee EU:n yhä negatiivisempana, elitistisempänä ja kaukaisempana järjestönä, joka pyrkii kaventamaan varsinkin Suomen etuja. Näinhän asia ei ole, mutta tällainen lopputulos saattaa syntyä, jos kansalaistemme ja intressiorganisaatioidemme suut pyritään tukkimaan juuri silloin kun asioista halutaan keskustella. Itse uskon tässäkin asiassa mahdollisimman laajaan ja avoimeen keskusteluun, jossa esim. meppimme saisivat kansalaisten myötätunnon puolelleen asiaosaamisellaan eikä lakaisemalla keskustelua maton alle.
Asko A. voi hyvinkin olla oikeassa kirjoittaessaan, että "eli kun maataloudesta tulee joskus oikeaa liiketoimintaa, ei siitä ole enää mitään jäljellä", sillä elintarvikkeiden tuotantokustannukset ovat monin paikoin EU:n ulkopuolella EU:ta matalammat. EU:n maataloustuet ovat kieltämättä suurin epäoikeudenmukainen EU-tukimuoto, jos ajatellaan EU:n suhdetta vähemmän kehittyneisiin maihin. Mutta, onko siinä mitään järkeä, että Suomi lähtisi yksipuolisesti näyttämään tietä muille EU-maille poistamalla Suomesta maanviljelyn? Ei siinä ei ole mitään järkeä, koska Ranska ja EU:n eteläiset maat eivät tuistaan luovu, vaikka Suomi niin tekisikin.
Perimmäinen ongelma 141-tuen osalta lienee se, että poliitikkomme ovat uskotelleet maanviljelijöille, että tuki on pysyvä, vaikka se tosiasiassa ja sopimuksellisesti onkin vain siirtymäkauden tuki ja siten pidemmällä aikavälillä jatkuvasti aleneva. Tämä poliitikkojen pitäisi avoimesti kertoa niin maanviljelijöille kuin koko kansalle, mutta jotenkin se tuntuu olevan kovin vaikeaa.
MTK:n mukaan raaka-aineiden kallistuminen rokottaa maataloutta luomalla lihan hintaan nousupainetta:
Seuraavista linkeistä saanee jonkun käsityksen siitä, miksi 141-tuesta puhutaan toisaalta väliaikaisena ja toisaalta pysyvänä ilmiönä. Kallistuisin sille kannalle, että Suomella on hyvin pitkäaiakinen oikeus hakea tukea, mikäli Suomi katsoo tuen antamisen edellytysten edelleen toteutuvan, muttei pysyvää oikeutta välttämättä saada sitä. Kyse on kuitenkin kiistatta siirtymäkauden tuesta.
Kiitos selkeytyksestä 141-tukiasian suhteen, Alex. Minulle siinä tuli monta uutta asiaa esiin.
Mielikuva jonka mediaa satunnaisesti seuraava saa, on aivan toinen. Itse olen saanut käsityksen, että 141-tuki on loppumassa ja että Suomen hallitus on reagoinut asiaan aivan liian hitaasti ja koska näin on käymässä, meiltä loppuu pahimmillaan kohta maatalous Suomesta lähes kokonaan koska ei kukaan karjan kasvattaja tai viljelijä voi loputtomasti tuottaa ruokaa ilman omaa palkkaa. TV:n haastattelema viljelijä oli epätoivoinen kun antoi ymmärtää, että jos tuet häviävät, ei jäljelle jää juuri mitään millä elää. Velkaakin on paljon. Lehdissä on viimeksi tänään kirjoitettu, että ruuan hinta Suomessa tulee nousemaan huimasti jos tuki häviää.
Onko koko tämä mediakiehunta simppeli tiedotuksellinen asia; eivätkö lehdet ja muu media tiedä mistä on kyse? Eikö ministeri Anttila saa tätä asiaa selitettyä kaikissa niissä haastatteluissa joihin hän osallistuu? Eivätkö ministerin avustajajoukot voi laittaa hänelle sanoja suuhun jollei hän itse osaa? Vai onko tarkoitus antaa nyt mielikuva, että Suomen hallitus, S-L Anttila etunenässä, neuvottelee neuvottelemasta päästyään vihollisleirin kanssa ja lopulta saavuttaa voiton. Sitten saa ministeri monta isoa ja hyödyllistä sulkaa hattuunsa asiasta joka olisi joka tapauksessa tapahtunut?
Jos asia on näin selkeä kuin Alex sen selitit, miten on mahdollista, että media on täynnä aivan toisenlaista tietoa koko ajan?
Varsinainen herkkupala oli saada tieto siitä, että Suomi on viinimaa…- seikka jonka takia ei täällä tukia tarvita kun viiniäkin voi viljellä! Just joo…
Jos siis kyseessä on paljon porinaa tyhjästä niin onhan ainakin saatu iso kasa median edustajia ja poliitikkoja tekemään juttuja, on täytetty lehtien sivuja ja ajankohtaisohjelmien keskustelupöytiä. Tänään aiheesta tulee keskustelemaan Matti Vanhanen A-talk-ohjelmaan. Kiva nähdä, saako hän asian näin selkeästi esitettyä kun Alex sen teki.…
Itse olen suomalaisen ja lähiruuan lämmin tukija ja kannattaja. Ei ole ekologisestikaan järkevää suurtuottaa syötävää maailman toisella puolella, tai edes Euroopan toisella puolella jos sitä voi tehdä omalla alueella järkevästi. Mutta tästähän koko keskustelussa ei ole nyt kysymys ollenkaan, vaan siitä miten EU-tukiasiaa meille suomalaisille halutaan kertoa.
Jos tiedotus EU-asioista on näin päin heinäpaalia, on varmasti järkevämpää jättää koko asia vakan alle työstymään itsestään. Olisi luullut, että näinä avoimen tiedottamisen aikoina saisi selkeää ja analyyttistä tietoa maan päämedioista, ei vain sensaatiohakuista sekavuutta…
Yksi varsinainen viestinnällinen kukkanen politiikoilta kansalle on nyt tuo meneillään oleva sairaanhoitaja-kiista. Sairaanhoitajat uskoivat selvästi Kokoomuksen luvanneen isot korotukset. Kun äänet ja vaalivoitto oli saatu, saatiinkin kuulla, että ei mitään tuollaista luvattu. Väärin ymmärretty. (Mutta kiitos äänistä, voitiin kai kuiskata hiljaa mielessä). Politiikka on sitten mielenkiintoista! Se on … kuin elämä itse. Vähän falskia, jotenkin.
Päästäksemme asian ns. juridiseen ytimeen kaivoin esille, mitä liittymissopimuksessa oikein kirjoitetaan:
ASIAKIRJA Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu (1) (1) Asiakirjan otsikko sellaisena kuin se on muutettuna mukautuspäätöksen 2 artiklalla. NELJÄS OSA SIIRTYMÄTOIMENPITEET
VI OSASTO
MAATALOUS
1 LUKU
Kansallisia tukia koskevat määräykset
141 artikla (3)
(3) Teksti sellaisena kuin se on muutettuna mukautuspäätöksen 27 artiklalla.
Jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa sen jälkeen kun 138, 139, 140 ja 142 artiklan määräyksiä on sovellettu täysimittaisesti ja yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustuvia muita toimenpiteitä, komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaa näiden täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan.
Komissio siis VOI MUTTEI SEN OLE PAKKO antaa Suomelle luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia, mikäli yllämainitut edellytykset täyttyvät ainakin kunnes maataloutemme on täysimääräisesti yhdentynyt yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Kyse on siten siirtymäajan tuesta, mutta hakea sitä voinee vielä hyvin pitkän ajan ellei muuta sovita. Mutta komissio ei kuitenkaan ole pakotettu hakemusta hyväksymään.
Linkki: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1994/19940103/19940103_2
Hyvä Stina Silja,
141-hässäkkä taitaa olla sekoitus sisäpolitiikkaa ja ensimmäisiä hapuilevia kotimaisia askelia "noopolitikin" saralla. Sen verran kun me nyt asiasta tiedämme Alexin erinomaisen alustuksen innoittamina voisi sanoa, että noopolitiikan osaamisen osalta keskusta ajoi "to the Rocks" eli Karille.
Juuri päättyneessä A-talk ohjelmassa, jossa keskuteltiin tästä kuuluisasta 141-tuesta, missä oli myös pääminiseri mukana. Ohjelmasta kävi kyllä selvästi ilmi, että komission kanta on edelleen se, kansallissista rahoista maksettava tuki on väliaikainen. Ja joka on myös aleneva, ja jossakin aikataulussa tuista pitäisi päästä kokonaan eroon. Mutta toki neuvottelijat ovat vielä toiveikkaita, että tukea pystytään jatkamaan. Mutta perusperiaate on selvä.
Mutta tottapahan Alexilla on tästä sitten parempaa tietoa.
Mutta ylipäätään nämä maatalousasiat ovat saaneet aivan kohtuuttomat mittasuhteet. Kaikkein surkuhupaisin oli tämä sokerijupakka. Ei ollut uskallusta arvoida tätä asiaa myös siltä kantilta, että josko komission päätös oli oikean suuntainen. Koko EU:n hyväksyttävyys on jäänyt ikäänkuin näitten maatalouskysymysten panttivankiksi.
Paasikoski kirjoitti: "Eli nyt jo vähätellään tämän tuen merkitystä ja josko se edes on oikein että sitä maksetaan. Kohta varmaan seuraa kirjoitus että se on TODELLA hyvä Suomelle että tämä tuki menetetään.
Ja sitten ihmetellään minkä takia Timo Soinin kaltaiset populistit saavat enemmän ja enemmän ääniä."
Veit siinä mieleessä sanat suustani, että en tiedä onko sinulla vikaa luetun ymmärtämisessä vai kirjoitetun tekstin ulosannissa?
"Jos tuet vääristävät kilpailua, kyseenalaistettakoon myös teollisuuden ja yritysten tuet, olivat nämä sitten aluetukea, investointitukea, kehittämistukea, korkotukea, kuljetustukea, käynnistämistukea, tuotekehitystukea, työllistämistukea, työvoimakoulutustukea tai vientitukea.
EU-tilastojen mukaan Suomessa jaetaan yritystukia puolen miljardin euron arvosta vuodessa, ja verotukia yrityksille toinen mokoma. Tällä vuosituhannella yritystukien määrä on vain kasvanut.
Ja mitä muuta kuin yritystoiminnan epäsuoraa tukemista on yhteiskunnan järjestämä koulutus, terveydenhoito ja kurinpito. Liikenne- ja muun infrastruktuurin rakentamisen päätavoitteita on suomalaisyritysten kilpailukyvyn turvaaminen. "
Lainaus löytyy uusimmasta Talouselämä-lehdestä (36/ 26.10.2007) päätoimittaja Pekka Seppäsen kolumnista "Tärkeintä on ruuan kasvattaminen"
http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1250725
Kannattaa lukea ja suhteuttaa tuota tukiasiaa.
Päätoimittaja Pekka Seppäseltä jälleen täysosuma! Lukekaa hyvät ihmiset Kari Rajalan antama linkki.
Iikka Kiilunen:
Eli mitä et sitten ymmärtänyt?
Ei nyky-yhteiskuntaa ole ilman tukea. En usko, että kukaan edes unissaan kuvittelee mitään muuta. Jos erilaiset yritystuet vääristävät kilpailua, niin mitä tekevät sosiaalipuolen tuet sitten; niiden varassa elää valtava määrä työikäisiä ihmisiä. Kerta toisensa jälkeen kuulemme, kuinka töihin ei kannata mennä koska työstä saatava palkka vähentää tukia ja työssäkäynti ”ei kannata”. Miksi on aivan luonnollista, että kaikki muut tuet yhteiskunnassa ovat täysin normaalia ja hyväksyttäviä mutta maatalouden tuet eivät…?
Varmasti harvinaisen huono ajatus ja kysymys ylös kirjoitettavaksi, mutta tulipa tehtyä. Odotan löylytystä.
Hyvä Alex,
Luin mielenkiinnolla läpi selvityksesi 141 maataloustuesta ja Suomen neuvotteluasemista. Olen hieman hämmentynyt siitä, että julkisuudessa esitetään niin erilaisia kommentteja kysymyksestä. Välillä kai oltiin tekemäsää vanhantyylistä Suomi-Ruotsi maaotteluakin. Varmaan tilanteen rauhoittaminen on paikallaan eikä koplausta
perustuslakikysymykseen tulisi tehdä.
Mutta olen kyllä sitä mieltä, että teidän federalistienkin tulisi vähän rauhoittua. Ei ole mitään mieltä siinä, että te haukutte eurokriittisiä voimia alatyylisin kommentein.
Olen sitä mieltä, että eurokriitikoiden ja "europanslavistien" voimat tulisi yhdistää Suomelle elintärkeissä kysymyksissä. Näitä ovat niin sokerinviljelys, maatalouden tuki kuin Suomen edustus europarlamentissa sekä se varsin kurja suunnitelma, jonka mukaan Suomella ei jatkossa olisi omaa komissaaria kuin rotaatioperiaatteella. Jos sinulla on aikaa niin lueppa blogiani osoitteessa www.jaari.net. Siitä luullisi selviävän, että minunkaltaiseni eurokriitikko tarkastelee maailman asioita monesta eri vinkkelistä (esim. kirjoitukseni liberalismista, olenhan vanha liberaali).
Sillä välin toivotan sinulle voimia taistelussasi Euroopan kehittämiseksi ja Suomen etujen huomioimiseksi siinä.
Ralph Jaari
Tervehdys Ralph Rubenin poika Jaari!
Näin Sinusta maininnan paikallislehti Länsiväylässä täällä pääkaupunkiseudulla jossa vilahtivat nimet Putin ja Nixon.
Mielipiteeni on, jos em. herrojen meriittejä verrataan keskenään:
Putin on vielä mulkumpi kuin nimeämäsi vastapeluri Nixon!
EU.n omien tilastojen mukaan Suomi maksoi -05 kansallista tukea 1652 miljoonaa euroa.
n. 330 euroa per naama, kyllähän se väliaiainen tuki pitäisi jo lopettaa, niitä erillaisia tukia maataloudelle on niin pilvin pimein ettei kukaan enään pysy laskuissa mukana.
ja ei kai enään lisää ympäristötukea anneta kun ne päästöt on vaan kasvaneet Itämereen vaikka kolme miljardia siihenkin tarkoitukseen on rahaa syydetty.
Välillä tuntuu ettei poliitikot oikein ymmärrä kun jakavat meidän yhteisesti maksamia verorahoja sinne tänne maataloudelle hirvittäviä summia, onneksi edes EU rauhoittelee.
Mutta olisihan se kuin kirsikka kakun päällä osoittaen suomalaista maatalouspolitiikkaa, mikäli mtk saisi haliituksen koplaamaan perussopimuksen ja 141 tuen.