Lauantaina 20.10.2007    7 kommenttia

Grattis Lärkan!

Idag firar Lärkan 125-års jubileum. Grattis!

Jag skrev studenten från Lärkan år 1988. Inte var jag någon modellelev, men nu trivdes man ju i Lärkan. Bra lärare. Inte minst Hasse, Ole, Tjäde, Anita och Könni.

Denhär gången kunde jag tyvärr inte delta i festen. Det skulle ha blivit för jobbigt för familjen. Skulle ha varit borta hemifrån i 7 dagar. När Lärkan fyllde 120 år så hade jag äran att hålla festtalet.

Medger att jag är lite avundsjuk på mina klasskamrater. Kimi, Heidi, Jusa, Sepi, Haije, Jonna, Camilla, Misi, Peppe och alla andra har det säkert kanonroligt som bäst. Som tur hade vi klassträff på sommaren...

Förövrigt jobbar jag lite vidare på mitt tal, som jag håller på måndagen i Helsingfors.

Måndagen blir förövrigt rätt så packad med program. Startar med MTV3 Huomenta Suomi klockan 6.45 och återigen klockan 7.05. Borde hålla tal i Strasbourg klockan 22.00 på kvällen...

I morgon gör jag reklam för Finland i Belgiens andra populäraste radioprogram. Kanalen heter Vivacité och i Bryssel hittar man den på 99.3.


7 kommenttia

Sunnuntaina 21.10.2007 klo 0:49
Hanna Laurén

Jag ville bara tacka och gratulera Alex för sin senaste (18 Oktober) kolumn som handlade om Finlands EU -strategi. Nu undrar jag bara vad det betyder att europarlamentariker Stubb, Virrankoski och Jäätteenmäki fast samtidigt kritiserar regeringens EU politik.. I vilket fall som helst -lycka till för talet i måndag.

Sunnuntaina 21.10.2007 klo 8:14
Jan - Alankomaat

Jeg visste ikke hva Lärkan er men som vanlig hjelper Wikipedia igjen
http://www.larkan.edu.hel.fi/
Vivacité Belgias andre populæreste radioprogramm ? RTBF Vivacité står på tredje pass i franskspråkig Belgia. De fire-fem største flamske radioprogramm når sannsynligvis flere lyttere enn nummer tre i franskspråkig Belgia og det gjør RTBF Vivacité til nummer åtte eller ni i Belgia etter VRT Radio 2, Q-music, VRT Donna, Bel RTL, VRT studio Brussel, Radio Contact, og sannsynligvis VRT Studio Brussel og VRT Radio 1. Belgia er mer enn et mindretal av 4 millioner franskspråkige Belgier.
http://www.radio.nl/2003/home/medianieuws/010.archief/2007/08/122862.html

Maanantaina 22.10.2007 klo 0:17
Antti Virolainen

Grattis Kimi!!! Liput salkoon, nyt saa tuulettaa, NYT SAA TUULETTAA!!

Maanantaina 22.10.2007 klo 3:08
Aleksi Keino

Hei Alex
Suomi valitsi itselleen taas taman samaisen mallioppilasroolin joka meilla on ollut EU:hun liittymisesta asti. Tallakaan kertaa se ei tuonut tuloksia vaan menetimme taman ns. sokerituen. Nyt alkaa kadenvaanto 141- tuesta jonka suomen on pakko saada pitaa.
Nyt kysyisinkin, etta olisiko sinusta sopivaa etta Suomi uhkaisi olla ratifioimatta tata uutta "perussopimusta" jos 141 tukea ei jatketa? Tata ovat ehdottaneet mm Hannu Takkula seka Esko Aho. Jos sinusta tama on liian barbaarinen keino, mita sinun mielestasi pitaisi tehda jotta tama elintarkea 141- tuki saataisiin pidettya.

Maanantaina 22.10.2007 klo 11:19

Aleksi Keinolle kysymyksenä: Osaako 141-tuen varassa elävät tehdä muuta kuin 141-tukityötä? Eurooppa tuskailee ylituotantonsa kanssa. Eikö olisi luonnollista harjoittaa maataloutta siellä osaa Eurooppaa, jossa tuotettu ravinto myös murkinoidaan? Itämeren saastuminenkin on osin 141-tuen tulosta.

Maanantaina 22.10.2007 klo 16:02
Aleksi Keino

Tarmo
Kylla, nain asia olisikin jos kyseessa olisi yksi valtio. Mutta kun se osa Eurooppaa jossa maataloutta voidaan harjoittaa pukkaa olemaan Suomen ulkopulella niin tama viestittaa meille omavaraisuutemme menetyksesta. Jos sinusta tama ei ole ongelma niin tottakai, olisihan se parempi etta pellot olisivat esimerkiksi Saksassa. Mutta onko kuitenkaan jarkevaa luopua omasta ruuantuotannosta, koska kriisin aikana kukaan EU:ssa ei luultavasti ole tuomassa meille ruokaa, ja vaikka olisikin, sen varaan ei voi laskea kaikkea.

Tiistaina 23.10.2007 klo 12:30
Hanna Laurén

Aleksi, Alexin mielipidettä odotellessa, voisin kertoa omani.

141 -tukien koplaaminen tulevan Lissabonin Sopimuksen ratifiointiin olisi Suomelle yhtä hyödyllistä kuin itseään hirvikiväärillä ukkovarpaaseen ampuninen. Se ei siis olisi kansallisen edun mukaista. Kuka ikinä tätä mahdollisuutta onkin väläytellyt tuntee äärettömän heikosti EU:n ja sen jäsenmaiden poliittisen ilmaston.

Alkusasetelmassa Suomi olisi voinut neuvotella liittymissopimuksessa sovitun 141 -tuen jatkosta Komission kanssa kaikessa hiljaisuudessa ja onnistumisen mahdollisuudet olisivat olleen kohtuulliset (joskin ei turhan korkeat, koska Suomessa tukien on on tiedetty olevan tänä vuonna katkolla jo EU:hun liityttäessä). Nyt, joku innokas taho on käynyt aktivoimassa Ruotsin ja Tanskan porvaripuolueet vaatimaan tuen lakkauttamista ja neuvottelutilanne on epäsuotuisampi. Jos kuitenkin halutaan juosa suoraan järveen koplataan tukineuvottelut viime metreillä uuden perussopimuksen ratifiointiin, joilloin kaikkien muiden EU -maiden mediat toitottavat Suomen saavan maksaa EY -sopimuksen hengen vastaisia kansallisia maataloustukia. Näin saadaan takuuvarmasti ainakin Gordon Brown julkisesti vaatimaan tukien lakkauttamista. Britanniassa maataloustuet ovat kuin punainen vaate härälle. Skotlantilainen Brown osaisi varmasti myös muistuttaa Etelä- Suomen sijaitsevan lähes samoilla leveysasteilla Pohjois-Skotlannin kanssa.

Tulevan Lissabonin Sopimuksen kaatuminen olisi suoraan pois Suomen kansalaisilta, joiden oikeuksia ja päätäntävaltaa sopimus lisäisi esim. lakialoitemahdollisuuden muodossa.

Kyse ei ole mistään ihmeen mallioppilaskäyttäytymisestä vaan yksinkertaisesti kansallisesta edusta, neuvottelustrategiasta ja maalaisjärjestä.

Tässä ei voi kuin ihmetellä mitä näiden 'koplaajien' päässä oikein liikkuu. Ei ainakaan Etelä-Suomen maanviljelijöiden etu.

Kirjoita kommentti