Juha Itkonen - kohti
Luin suosikkikirjailijani Juha Itkosen uusimman romaanin nimeltä Kohti. Osallistuin eilen kirjasta käytävään keskusteluun Kirsi Pihan Lukupiiri-blogissa. Saanen suositella blogia ja kirjaa.
Päivä meni pitkälti puhetta viilatessa. Työstin rakennetta ja yritin parhaani mukaan kirkastaa argumentointia.
Puhetta valmistellessa olen usein tukeutunut Juhana Torkin oppeihin. Puhevalta-kirjasta löyty kaikki olennainen, mikä puheen kirjoittamisesta pitää tietää. Mitäköhän Torkki ajattelisi puheestani?
Aamupäivällä espanjalainen El Pais-lehti kävi haastattelemassa lobbaamisesta. Sen jälkeen osallistuin EU-consent järjestön tilaisuuteen EU:n tulevaisuudesta. Oli virkistävää pistää akateemiset sandaalit jalkaan.
Tilaisuus oli täynnä EU guruja, joiden kanssa minun on ollut ilo työskennellä vuosien mittaan.
Chris Hill ja Geoffrey Edwards, ovat professoreita Cambridgen yliopistossa. He olivat aikoinaan väitöskirjani vastaväittelijöitä. Hill oli tuolloin LSE:ssä.
John Petersonin kanssa toimitimme juuri Oxford University Pressille EU-tekstikirjan, joka julkaistaan tammikuussa. John on proffana Edibourghin yliopistossa.
Brigid Laffanin kanssa vedimme yhdessä EU-kurssia Bryggessä. Olemme myös kirjoittaneet pari lukua yhdessä. Brigid on proffana Dublinissa.
Paikalla oli myös Kölnin yliopiston professori Wolfgang Wessels, joka alla opiskelin aikoinaan Bryggessä.
Suomesta paikalla olivat Ulkopoliittisen instituutin Hanna Ojanen ja Hiski Haukkala. Tutkijahuippuja molemmat.
Porukkaa siis riitti ja keskustelu oli vilkasta. Itse heitin pöytään perusteesit laajentumisesta ja syventämisestä. Siis samoja teesejä, joita tässä blogissa on usein käsitelty.
PS. Ei tässä kirjoittamisessa mitään ole, mutta tuo linkittäminen vie aina oman aikansa. Suosittelen, että tallentaa aina välillä. Muuten käy niin kuin minulla äsken. Puolen tunnin kirjoitus meni taivaan tuuliin...
4 kommenttia
Wolfgang Wessels on ollut minunkin professorini. Tosin ei Bryggessä vaan Wienissä. Rehellisyyden nimessä on tunnustettava, että hänen teesinsä eivät minua oikein sytyttäneet.
Asiasta toiseen ja ajankohtaisempaan. Minua alkoi yhtäkkiä ja yllättäen kirputtaa tuo EU:n uudistussopimus. Olin perustuslaillisen sopimusluonnoksen vakaa kannattaja ja samaa ajattelin uudistussopimuksestakin, kunnes tänään sitä lukiessani alkoi potuttaa.
Ei päästykään paperista ja kapulakielestä eroon. Tavallinen kansalainen ei koskaan tule ymmärtämään sopimuksesta mitään, koska tuon 152 sivua pitkän dokumentin avulla vain muutellaan vanhoja sopimuksia. Tuntuu kuin katsoisi läpi ammutun telttakankaan.
Kansalaisten kannalta tärkeä perusoikeuskirja on siirretty liitteeksi, jotta Britannian ja Puolan hallituspuolueilla olisi paremmat mahdollisuudet voittaa seuraavat vaalit. Yhteinen ulkopolitiikka jäi sittenkin haaveeksi ja Unionin kulttuuri-identiteetti kaikille epäselväksi.
Tottahan toki ymmärrän, että institutionaalisia muutoksia on nyt lähes keinolla millä hyvänsä runnottava läpi. Odotukset olivat niin korkealla ja nyt tuntuu, että jäljellä on vain kuppi kylmää teetä. Perustuslaista käytiin kauan kaivattua kansalaiskeskustelua. Uudistussopimuksen valmistelu on ollut aika tavalla suljettua ja salamyhkäistä. Edes media ei ole jaksanut asiasta innostua (mitä nyt tietysti Britanniassa). Kansalaismielipiteen ollessa todella penseä Suomessa, kaivataan poliittista johtoa joka uskaltaa avata keskustelun aiheesta "la finalité politique de l´Union europeenne".
Alex,
as an active member of the parliament, I recon you've been involved in a lot of talks with British MEP’s and other politicians about the role of Great Britain in European Union. Having lived here in London for a short while, I’ve noticed that the local attitude is very anti-European. Many locals feel that they are slowly loosing the British independence to some unknown entity in Brussels.
The popular question still here in UK is, whether PM should organize a referendum on the new Treaty. Internally, the UK government is trying to emphasis all the “red lines” it has been able to negotiate. Due to these red lines, UK doesn’t commit to Europe like other member countries are doing.
In my opinion, the question here should frankly be does UK want to commit to a joint European project or not.
Alex, you’ve said earlier that you like to follow the political discussion here in UK. What’s your take on this issue between Europe and Great Britain?
Hanna Laurén, on tietysti ymmärrettävää että EU:n johtajat poliittisen sovun jälkeen kehuvat uudistussopimusta lähes seitsemän vuoden punnerruksen jälkeen (eikä loppu ole vielä tiedossa).
Silti sopimus ei - taisteluväsymyksestä huolimatta - vielä tee Euroopan unionista tehokasta, demokraattista tai yhteisvastuullista.
Välttämätön välietappi, mutta ei lähelläkään päätepysäkkiä, jos Eurooppa haluaa vaikuttaa arvojensa puolesta maailmassa.
Terveisin
Ralf Grahn
Sometimes I wonder how many things you can do. You seem me a person who lives with 200% energy.