Verbatim käännökset

Puheesta ei pysty tekemään hakuja, siksi tekstimuoto on tarpeen. Tekstiä on myöskin moninkertaisesti nopeampi lueskella ja selailla. Äänitiedoston selailu ei onnistu, vaan jonkin kohdan löytämiseksi äänipätkä on kuunneltava läpi. Ymmärtääkseni puheen koneellinen muunnos tekstiksi ei ole vuosien vaan vähintään vuosikymmenien päässä. Siitä tosin en ole mitenkään varma, että kaikki pitäisi kääntää kaikille kielille.

Se, että puheenvuorot talletetaan (muodossa tai toisessa), mahdollistaa demokraattisen kontrollin. Olennaista ei ole se, miten kuolemattomia ajatuksia on lausuttu, vaan se, että puhuja voidaan myöhemmin saada tilille sanoistaan ja teoistaan.

Kirjoitettu on paremmin. En osaa ymmärä puhuva suomea sujuvasti.

Itselleni riittäisi, että kirjoitettuna on alkuperäiskielinen puheenvuoro -sekä ranskan-, saksan-, espanjan- tai englanninkielinen käännös. Sanon kuitenkin näin ehkä siksi etten tee väitöskirjaa parlamentin puhekulttuurista esim. kreikaksi.

Ymmärrän hyvin parlamentin paineen karsia turhaa byrokratiaa. Olen myös sitä mieltä, että EU-ammattilaiset (kuten lvaikka akimiehet, akateemikot, lobbarit ja journalistit) osaavat kaikki englantia tai ranskaa. Flaaminkielinen 'kadun mies' taas katsonee mielummin videon, kun selaa tekstiä. Kertovathan eleet ja äänenpainot enemmän kuin tuhat sanaa.

Niin, ja voihan videoclipeistäkin tehdä hakuja: pystysihän näitä puheita etsimään ainakin päivämäärällä, keskustelun aiheella, MEPin nimellä, kotimaalla ja puolueella.

Kirjoitettu teksti on toki tärkeä hakutoimintojen kannalta, mutta mikäli puheenvuoroja voi hakea päivämäärän, mahdollisesti teemojen (tagien), puhujien ja muiden relevanttien tunnisteiden perusteella, ei jokaisen puheen kääntämiselle kaikille kielille kuitenkaan liene perusteita. Dokumentaatiomielessä videopätkät taas ovat aivan riittäviä.

Hyvä kysymys.

Puheiden tuominen kaikille tekstimuodossa kunkin omalla äidinkielellä varmistaa, ettei etääntyminen europolitiikasta johdu ainakaan kielellisistä ongelmista. Ensiajattelemalta tuntuu haaskaukselta kääntää kaikkia horinoita kaikille kielille, mutta toisaalta tässä on vissi kansanvallallinen ulottuvuus kuten Niklas kirjoitti yllä.

Käännetäänkö kaikki eduskunnan puheet ruotsiksi? Miten asia onkin luulen, että selvästi pienempi osa suomenruotsalaisista ei osaa lukea suomea kuin eu-kansalaisista edes jotain kolmesta valtakielestä.

Itse ajattelin aiemmin, että turhaa moinen kaikkikielisyys. Käännetään vain valtakielille - kyllähän kaikki osaavat sen verran englantia, saksaa, tai ranskaa. Mutta näin taitaa olla vain Suomessa. Ja äidinkieli on hyvin monelle ainoa kieli, jolla ymmärtää vivahteita. Tämä on syytä muistaa. Erityisesti niiden, jotka puhuvat sujuvasti useampaa kieltä.

Jotenkin tuntuu silti hieman pöhköltä tuollainen spontaanien kommenttipuheenvuorojen kääntäminen kaikille kielille. Mutta ehkä se on pieni hinta. Kenties tämä on vain siitä, että ihmisen on vaikea ajatella asioita muuten kuin omasta näkökulmastaan?

Miten, Alex, koet asian eri ulottuvuudet? EU-uskovaisena kansanvallan lähettiläänä, härmäläisenä meppinä, kaksikielisenä, ym.?

Kansalaisten ja yritysten kannalta on tärkeintä että (yleis- ja ajankohtaistiedon ohella) Euroopan unionin lainsäädäntö ja poliittiset päätökset löytyvät unionin 23 virallisella kielellä ehdotuksesta lopulliseen tekstiin. Käännös on Euroopan kieli, Umberto Eco on lausunut.

Sen sijaan kaikkea matkan varrella lausuttua ei mielestäni tarvitse automaattisesti dokumentoida käännöksinä, ainakaan kaikille kielille.

Kirjallista dokumentointia pidän tärkeänä, sillä jos jotakuta kiinnostaa tietty puheenvuoro, on hyvin mahdollista että hän myös aikoo käyttää sitä kirjallisesti, esimerkiksi lehtikirjoitukseen tai opinnäytteeseen.

Euroopan parlamentin pikaisesti käännetyistä päätösselostuksista olen joskus huomannut varsin suuria eroja eri kieliversioiden välillä, ja nämä koskevat sentään parlamentin kantoja.

Terveisin
Ralf Grahn

Olla Eurooppa on kääntää kaikki puheenvuorot erikielille.
Käännökset tuottavat vertaansa vailla olevan aineiston kielentutkimukselle. Lisää kieliä.

Sain muuten Atlantti-Seuralta kutsun siihen puhetilaisuuteesi ensi maanantaina. Ilmoittauduin. Odotan mielenkiinnolla, mitä tuleman pitää.

Ottaakseni kantaa tuohon esittämääsi kysymykseen, niin itse pitäisin videotallenteita ehdottomasti käytännöllisempänä ja nykyaikaisempana vaihtoehtona.

Haluan EU-kansalaisena olennaisen informaation Suomen kielellä. Mikä on olennaista on Alexin ja muiden siellä toimivien poliitikkojen päässä, alati muuttuvana, joten nopeasti, lyhyesti, ymmärrettävästi. Osmo O. Wiion kysymys Ymmärretäänkö sanomasi - on aktuelli edelleen.

Tervehdys,
kun omaan uutistyöhöni Verkkouutisissa joskus harvoin haeskelen menneitä puheenvuoroja, niin kirjallinen muoto on ehdoton ja ylivoimainen. Luulen, että puhun vähän muidenkin kollegoiden puolesta kun totean, että yleensä kiinnostavimpia kullekin ovat oman maan meppien puheenvuorot ja niiden jälkeen muutamat avainhenkilöt, kuten isojen ryhmien johto ja keskeiset raportöörit.

Päivittäistyössä on tärkeintä, että puheet ovat nopeasti saatavilla. Videokäännösten aikaviive on tällä hetkellä pari vuorokautta, joten niiden ajankohtaisarvo on aika ohut. Tämänkin perusteella videokäännösten kattavuus ei omasta mielestäni ole ensisijaista.

Johtopäätöksenä voisin sanoa, että hyödyllisintä on kirjallinen versio. Käännösohjelmat tuottavat sen verta krouvia jälkeä, että parempi on kääntää teksti huolella harvemmalle kielelle, kuin huoletta useammille.

Mielestäni puheenvuorojen kirjallinen dokumentointi olisi kaikkein mielekkäintä juuri sen helpon selattavuuden ja sanahakujen vuoksi. Puheiden kääntäminen useammalle kielelle on mielestäni hyvä ajatus, mikäli asian tiedottamisesta pidettäisiin huoli, eivätkä käännetyt tekstit jäisi monien linkkien taakse arkistoihin. (EU:n Internet-sivusto kaipaisi tässä mielessä muuten parannusta)

Videoklipeistä verkkoon voisi ladata alkuperäiskieliset versiot.