Lobbaamisesta
Näillä sivuilla ollaan käyty aktiivista keskustelua EU-lobbaamisesta. Keskustelu on mielestäni ollut erinomaista.
Ollaan pohdittu lobbareiden roolia, selvitelty väärinkäsityksiä ja käyty läpi esimerkkejä hyvästä ja huonosta lobbaamisesta.
Suomessakin lähti viikonloppuna liikkeelle keskustelu EU-lobbaamisesta. Se jatkui myös Ylen aikaisessa tänään aamulla. Hyvä, että keskustellaan.
Lobbaaminen on erittäin helppo kohde populismille. Jotta pahimmilta ylilyönneiltä ja väärinkäsityksiltä välttyttäisiin, niin on ehkä paikallaan kerrata tämän hetken tilanne.
Kuten monet blogin lukijat tietävät, laadin tällä hetkellä mietintöä lobbaamisesta Euroopan parlamentissa. Tämän raportin pohjalta lähdetään sitten kehittämään parlamentin lobbaussääntöjä.
Julkisessa keskustelussa menee usein sekaisin Euroopan parlamentin ja komission lobbaussäännöt. Viime aikaisessa keskustelussa on myös annettu ymmärtää, että EU:ssa ei olisi sitovia lobbaussäntöjä. Väite ei pidä paikkansa.
Euroopan parlamentilla on tiukat ohjesäännöt kaikille lobbareille. Säännöt löytyvät työjärjestyksen artiklasta numero 9(4).
Jokainen eduvalvoja sitoutuu kunnioittamaan Euroopan parlamentin eettisiä sääntöjä (code of conduct) lobbareille. Tämän lisäksi lobbarit rekisteröityvät allekirjoituksellaan parlamentin lobbarirekisteriin.
Kukin lobbaritaho (yritys, kansalaisjärjestö, konsulttifirmat, think-tankit, etujärjestöt, jne.) saa neljä kulkulupaa Euroopan parlamenttiin (poikkeustapauksissa niitä annetaan enemmän). Nämä kulkuluvat ovat henkilökohtaisia ja ne tulee uusia kerran vuodessa.
Euroopan parlamentin lobbarirekisterissä on tällä hetkellä vajaat 5000 rekisteröitynyttä lobbaria. Vuoden mittaisia kulkulupia on 2915. Niihin vaaditaan viiden sivun hakulomake, jossa hakija antaa yleistä ja yksityiskohtaista tietoa toiminnastaan ja toimikentästään.
Niin sanottuja "Express"-kulkulupia, joilla pääsee parlamentin käytäville 15 kertaa vuodessa, on noin 2000.
Euroopan parlamentin sääntöjen mukaan lobbarin on kerrottava ketä ja mitä hän edustaa.
Laadin lobbausmietinnön perustuslakivaliokunnassa. Viisi muuta valiokuntaa laativat lausunnon mietintööni (lakivaliokunta, talousvaliokunta, budjetinvalvontavaliokunta, kansalaisoikeusvaliokunta, kansalaisvetoomusvaliokunta). Olen järjestänyt tapaamisia lausunnonlaatijoiden kanssa.
Tällä hetkellä kerään mahdollisimman paljon informaatiota lobbaamisesta. Lähetin kaikille mepeille kyselyn, jossa tiedustelin kollegojeni kokemuksia lobbaamisesta. Tämän lisäksi olen tavannut keskeisiä meppejä, komissaareja, virkamiehiä ja lobbareita.
Lokakuun 8. päivänä järjestämme avoimen kuulemisen, jonne olemme kutsuneet alan asiantuntijoita ja komissaari Siim Kallaksen, joka vastaa lobbaussäntöjen uudistamisesta komissiossa.
Euroopan parlamentin lobbausraportti laaditaan, koska komissio on tehnyt niin sanotun avoimuusaloitteen. Yhtenä osana tätä aloitetta ehdotetaan tarkempia lobbaussääntöjä myös komissiolle.
Nykyään komissiolla ei ole läheskään yhtä tiukkoja lobbaussääntöjä kuin Euroopan parlamentilla. Nyt tähän siis saadaan korjaus. Komission säännöt ja lobbausrekisteri julkistetaan ensi keväänä.
Oma lähtökohtani tähän koko prosessiin on avoin. Mielestäni kaikista tärkein periaate lobbaamisessa on avoimuus.
Käsittelen kaikkia lobbareita tasavertaisesti. Minulle jokainen lobbari edustaa omaa näkökulmaansa kulloinkin kyseessä olevaan asiaan. Lobbareita ei tarvitse tavata eikä kuunnella jos ei halua.
Taisin todeta tuossa yhdessä kolumnissani, että en ole saanut lobbarilta valheellista tai vääristynyttä infoa. No tällä kertaa Stubb kyllä puhui potaskaa. Taisin painaa lähetä-näppäintä liian aikaisin. Kyllähän tuota värittynyttä infoa saa myös lobbareilta.
Kun esimerkiksi valmistelin lausuntoa terveysväittämistä niin eräs pikaravintola ketju vakuutteli allekirjoittaneelle hampurilaisten terveyshyötyjä. Kiitin, hymyilin ja jätin väitteen omaan arvoonsa.
Peruspointtini on, että lobbaamisessa terveen järjen käyttö on sallittua. Ei pidä uskoa kaikkea mitä kuulee.
Tulevien viikkojen aikana käsittelen lobbaamista usein näillä sivuilla.
Raportin aikataulu on seuraava: valikuntakäsittely loka- ja marraskuussa. Valiokuntaäänestys joulukuussa. Ja toivon mukaan täysistuntoäänestys tammikuussa. Nämä aikataulut pruukavat venyä, mutta tästä lähdetään liikkeelle.
Kuulisin arvon blogikommentaattoreilta mielelläni lisää kommentteja lobbaamisesta. Kysymyksiäkin otan mielelläni vastaan.
PS. Tässä vielä luettelo organisaatioista ja ihmisistä joita olen tämän raportin tiimoilta tavannut: BusinessEurope, European Public Affairs Consultancies’ Association, Siim Kallasin kabinetti varakabinettipäällikkö Kristian Schmidt, Roger Brawn (kirjoittaa mietinnöstälausunnon talousarvion valvontavaliokuntaan), ALTER-EU (The Alliance for Lobbying Transparency and Ethics Regulation), joiden edustajina Paul de Clerck (Friends of the Earth Europe) ja Marc Gruber (European Federation of Journalists), yksikönpäällikkö Gérard Legris (komissio), pääjohtaja Walter Deffaa (Komission sisäinen tarkastus), Cefic (European Chemical Industry Council), komissaari Siim Kallas, MEP Soren Bo Søndergaard (kirjoittaa mietinnöstä lausunnon kansalaisvapauksien valiokuntaan), MEP Diana Wallis (lausunto lakivaliokuntaan), SEAP (Society of European Affairs Professionals), Ranskan kauppakamari, CCEB (juristit) ja MEP Philip Bradbourn.
Kaiken tämän lisäksi olen tietenkin työskennellyt paljon perustuslakivaliokunnan virkamiesten kanssa. Tapaamisten luettelo jatkuu...
16 kommenttia
Hyvä ajankohtaiskatsaus, paljon relevanttia informaatiota. Lobbausta mystifioidaan liikaa. Taitaa olla lobbareiden omakin vika, että mystiikka elää.
Näin opettajaperheeseen syntyneenä annan Alexin tämänpäiväiselle blogimerkinnälle "kymmen pistettä ja pari papukaijamerkiä". Kymppi napsahtaa asiasisällöstä. Ensimmäinen papukaija selkokielestä ja toinen mokoma rehellisyydestä.
Tuskin jaksan odottaa mietinnön valmistumista. Siksipä en malta olla kysymättä, että millainen kulkulupajärjestelmä olisi blogin isännän ja sen lukijakunnan mielestä paras? Miten tuhannet kulkuluvat vaikuttavat turvallisuuteen ja byrokratiaan? Ennen kaikkea askarruttavat nuo express -luvat. Toisaalta, EP:ssä vierailuun ei tavalliselta tallaajaltakaan tarvita kuin henkkarit ja kutsu. Monet lobbarit tapaavat meppejä myös Parlamentin ulkopuolella (jotkut ehkä aina). Asettaako tämä lobbarit eriarvoiseen asemaan? Tarkoitan siis, että EP:n ulkopuolella (ravintoloissa, konferenseissa, puhelimessa, sähköpostilla etc.) hoidettu lobbaus ei ole mitenkään kontrolloitua?
Henk. koht. istahtaisin muuten mielummin Les Trois Brasseuxin kellariin lobbaamaan, kuin muurahaispesän lailla kuhisevaan EP:n ravintolaan Strasbourgissa..
Tarmo, Anders ja Hanna - kiitos kauniista sanoista. Tämä on todella jännä projekti, joka herättää myös intohimoja.
Olen myös erittäin otettu, että yksi Suomen arvostetuimmista lobbareista, Anders Blom, osallistuu meidän keskusteluun. Mahtavaa!
Anders on oikeassa, lobbareihin liittyy aivan liikaa mystiikkaa. Lobbari on edunvalvoja ja asiantuntija. Todellinen voimavara päätöksenteossa.
Kouvolan Sanomat kirjoittaa tänään (25.9.07) pääkirjoituksessaan lobbaamisesta otsikolla "Lobbauksella turhaan kielteinen kaiku"
http://www.kouvolansanomat.fi/Mielipide---Paakirjoitukset/2007/09/25/Lobbauksella+turhaan+kielteinen+kaiku/200724090680/67
Loistavaa Kari! Kiitos. Juuri näin tämä blogi toimii loistavasti. Olisin ehkä (siis huom ehkä) bongannut tuon kolumnin valtioneuvoston kanslian lehdistökatsauksesta, mutta nyt infoa tuli heti aamusta.
Itselleni on yllätys se, että lobbari on "edunvalvoja ja asiantuntija" - olisin kuvitellut vain, että ensimmäistä. Olen jotenkin (toive)ajatellut, että päättäjät saavat puolueettoman asiantuntijatiedon lahjomattomilta virkamiehiltä ja avustajiltaan. Kysyisinkin, onko Euroopan parlamentin päätöksenteko riippuvainen lobbareista heidän asiantuntijaroolinsa vuoksi, vai onko se vain ylimääräinen bonus, jonka he tuovat prosessiin ajaessaan kuitenkin pääsääntöisesti omia etujaan?
Laura Walinin kysymykseen en osaa vastata, eikä sitä minulle esitettykään. Se on Alexin heiniä (Alex on muuten erinomainen erittelemään ja pelkistämään vaikeita kysymyksenasettelussa poliittisessa retoriikassa...). Politiikan (valtio-opin) tutkimuksessa on jo ajat sitten tehty havainto, että myös viranomaiset (julkisyhteisöt, kuten kunnat, tai ministeriöt) eli virkamiehet ja heidän avustajansa lobbaavat eli kilpailevat etujen jakautumisesta ja päätösten syntymisestä. Vallan kolmijako-opin mukaisesti lainsäätäjät ovat valinneet hallinnon, joka voi olla - demokratiassa kun on erilaisia mielipiteitä - hyvää tai huonoa.
Esimerkiksi kunnat ja alueet lobbaavat Brysselissä ja Helsingissä. Siksi näkemys, että "päättäjät saavat puolueettoman asiantuntijatiedon lahjomattomilta virkamiehiltä ja avustajiltaan" - kuten Walin pohti - on idealismia. Tässä en epäile viranomaisia lahjottavuudesta, vaan puolueettomuudesta, vaikka Suomessa hallinto yleensä on hyvin lojaalia poliittisesti valituille päättäjille. Itse asiassa on kysyttävä, mitä on asiantuntijuus ja millaista on asiantuntemus?
Kuuntelin eilenaamulla Alexin mainitseman radiolähetyksen. Se oli muuten "Ykkösaamu", jos nyt joku haluaa ylen areenasta ohjelman vielä kuunnella.
Yksi kysymys jäi askarruttamaan. Jos on niin, että vain (rikkaimmilla) yrityksillä on varaa erikseen palkata taitavia ammattilobbareita puolelleen, toteutuuko ääni per mies demokratia vai onko meninkin enemmän ääni per euro?
Lobbari edunvalvojana ja asiantuntijana: ihanan häilyvä raja, vai mitä Laura ja muut? Onko asiantuntijuus ainoastaan lobbaajan bonus? Mainio kysymys Lauralta.
Nyt mietityttää...
Kuinka perusteellisia argumentteja lobbaajalta haetaan ja on mahdollista tasavertaisuuden nimissä hakea äärimmillään? Vai riittääkö todellakin pelkkä mielivaltaisten perusteiden (esim. hampurilaisten terveyshyödyt) kiertäminen ja maalaisjärkisyys?
Pärjääkö suullisesti sulavasanainen, markkinointihenkinen lobbaaja kohtuullisella asiantuntijuudella yhtä hyvin, huonommin vai paremmin kuin ei-sulavasanainen, ei-markkinointihenkinen lobbaaja erinomaisella asiantuntemuksella ja sulavalla kirjallisella ilmaisulla?
Kerrotaanko muuten tuossa viiden sivun hakulomakkeessa jo, mitä asiaa ja millä perustein tarkalleen ottaen ajetaan?
Haen tällä kysymyssarjalla hieman sitä takaa, millaiseen näkemykseen asiantuntijuudesta lobbaamisessa valta ja päätöksenteko nähdään olevan sidoksissa.
Kiitos Kari kolumnista.
Radion Ykkösaamussa Satu Hassin ja Alex:n keskustelu lobbauksesta oli hyvä, ja kyllä kieltämättä Satu Hassi toi niitä haittapuoliakin hyvin esille. Suurimpana ehkä sen mihin myös Lasse Lehtinen viittaa, niillä joilla varaa sijoittaa lobbaukseen; saavat kyllä näkemuksiään paremmin esille.
Hyvänä esimerkkinä tästa on tupakkateollisuuden palkaamat lääkärit viime vuosikymmeninä vähättelemään ja vääristelemään tupakan haittavaikutuksia.
Muuten kannatta myös lukea Satu Hassin päiväkirjoja Parlamenttityösta, ihan mielenkiintoisia näkökulmia myös siellä.
"Itse asiassa on kysyttävä, mitä on asiantuntijuus ja millaista on asiantuntemus?"
Mahtavaa, ehditkin jo Anders Blom esittää pohtimani pääkysymyksen! Erityisen tärkeää on tänä päivänä mielestäni oivaltaa, kuinka eri tavoin eri yhteisöt määrittelevät asiantuntijuuden toiminnassaan. Asiantuntijuus voidaan nähdä alakohtaisena ja hyvin kontekstisidonnaisena ilmiönä. Oleellista on irrottautua siitä käsityksestä, että asiantuntijuus olisi pelkästään yksilöllistä, "pään sisäistä" sekä tietoon ja sen hankkimiseen liittyvää.
Tässä yksi innostava ja ajankohtainen lähde asiantuntijuuden ja asiantuntijuuden tutkimuksen tarkastelun lähtökohdaksi:
Hakkarainen, K., Palonen, T., Paavola, S. & Lehtinen, E. (2004). Communities of networked expertise; Professional and educational perspectives. Advances in Learning and Instruction Series. Amsterdam: Elsevier.
"(Alex on muuten erinomainen erittelemään ja pelkistämään vaikeita kysymyksenasettelussa poliittisessa retoriikassa...)"
Olen itsekin huomannut tämän, vaikka en aluksi uskonut, että pystyn siihen. Poliittisen retoriikan analysointi on mielenkiintoista!
Olen itsekin sokraattisen menetelmän kannattaja ja pyrin kääntelemään asioita nurinperin kunnes uusi näkökulma löytyy. Satu Hassin esiintyminen ykkösaamussa ehkä kuitenkin meni enimmäkseen vilkkaan mielikuvituksen piikkiin. Eli ihan hyvä homma, että Alex tähän kysymykseen tunnollisuudella pureutuu.
Hei Kaikki - mahtavaa keskustelua! Tekisi niin mieli osallistua, mutta maltan ja annan keskustelun velloa ja palaan asiaan.
"Hei Kaikki - mahtavaa keskustelua! Tekisi niin mieli osallistua, mutta maltan ja annan keskustelun velloa ja palaan asiaan."
Hyvä Alex, hieno pedagoginen silmä sulla! ;) Plussaa tällä kertaa seuraavista:
+ koko ryhmän kannustus
+ tilananto ryhmän ajatteluprosessille
+ innostuneisuus
+ aiheen käsittelyn syventäminen
Breaking news from the Netherlands :
The parliamentary group of Labour is not going to support a referendum on the EU-treaty. Journalists mention there is a kind of informal deal between Labour and the Christian Democrats. The Christian Democrats get this NO to a referendum in exchange for the cabinet not relaxing the rules to fire people like Labour wants.
The opposition parties are going to score on this issue as many people want a referendum. Labour had promised a new referendum before the election 2006.
Todella upealta näyttää Alex! Nuo mainitsemasi kaksi periaatetta avoimmuus ja terve järki - siitä lähdemme liikkeelle yhdessä tuumin. Anna palaa, mukana tarkkaillaan ja joskus aina kommentoidaan!