Vierasryhmä Brysselissä

Täytyy olla iso koti, että kaikki mahtuvat.

Taitaa tuo italialainen ravintola olla suosittu vähän joka puolella. Helsingissä olisi ollut esim. hyvä saamelainen ravintola Bulevardilla.

Aika hyvä ryhmähenki, kun kaikilla on kivaa!

Mitä osaa seksualikysymykset näyttelevät EU:n parlamentissa? Eikö ne, jos mikään, ole kansallisen tason kysymyksiä. Nyt jos Islam tulee agendalle, kuten se nyt näyttää, seksualikysymysten aktiivinen esilläpito saattaa jopa vaikeuttaa dialogin käynnistymistä, koska Islamissa ei tietääkseni suhtauduta seksualivähemmistöihin kovinkaan suopeasti. Jokainen EU maa ratkaisee kaikenlaisten vähemmistöjensä aseman vallitsevan kulttuurin ja arvopohjan mukaisesti.

Parisuhteen rekisteröinti ja adoptio-oikeudet ovat perinteisesti olleet kansallisia kysymyksiä ja kovasti kulttuurisidonnaisia sellaisia. Tämän ymmärrän. Mutta, seksuaalivähemmistäjen oikeudet ovat kyllä silloin EU -asia, kun samaa sukupuolta olevien EU -kansalaisten ihmissuhdetta yritetään kriminalisoida ta demonisoida, seksuaalivähemmistäjä syrjitään työnhaussa, heitä uhkaillaan ja rauhanomaiset kokoontumiset ja mielenilmaukset väkivalloin hajoitetaan. Etenkin Puolan nykyinen (tai pitäisikö sanoa entinen, hallitus on lietsonut homofobiaa oikein olan takaa. Myös Latviassa ja Liettuassa on ollut ongelmia. "United in diversity" ei turhaan ole EU:n johtoajatus.

Täs on muutama mihin et iltiksen palstalla vastannu. Ei oo mun postaus mut pistän sen kuitenkin tänne kun lupasit vastailla blogissas jos et ehi iltiksen forumilla vastaamaan.

1. Mistä Norja, Sveitsi ja Islanti jäivät paitsi, kun eivät liittyneet EU:hun?

2. Mitä etua Suomelle oli itsenäisen kauppapolitiikan, joka takasi esim. vapaakauppasopimusten solmimisen kolmansien maiden kanssa, luovuttamisesta pois omista käsistä?

3. Mitä etua Suomelle on maksaa ikuisesti muiden EU-maiden maataloustukia verrattuna tilanteeseen, että voisimme oman parlamentin päätöksellä lopettaa kaikkien maataloustukien maksamisen vaikka heti kuten ETA-jäsenenä voisimme tehdä?

4. Mitä etua Suomelle on tästä joka paikkaan tunkeutuvasta EU-byrokratiasta ja säännösviidakosta, joka vaatii valtavasti ylimääräistä työtä niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta?

5. Mitä hyötyä Suomelle (siis muuta kuin hintavertailun helpottuminen ja rahanvaihdon poisjääminen euromaihin matkustettaessa) on ollut yhteisvaluutta eurosta verrattuna tilanteeseen että olisimme jatkaneet Ruotsin tavoin omalla rahalla ja rahapolitiikalla, jolloin itsenäisellä keskuspankillamme olisi käytössä korkoase ja mahdollisuus tehdä tarvittaessa valuuttainterventioita?

6. Mitä konkreettista hyötyä Ruotsi saavuttaisi, jos se luopuisi omasta rahasta ja rahapolitiikastaan?

7. Mitä lisäarvoa läntinen Eurooppa on saanut Maastrichtin sopimuksen mukaisesta poliittisesta unionista verrattuna tilanteeseen että Eurooppa olisi pelkästään vapaakauppa-alue tarvittavine kauppapoliittisine yhtenäissäännöksineen?

8. Mitä lisäarvoa EU:n halventama viina ja sen aiheuttamat alkoholisairaudet ovat tuoneet suomalaiselle veronmaksajalle?

Eikös ihmisoikeudet ole perineisesti korkealla EU-agendassa. Kuten naisten-, miesten- ja lasten oikeudet, myös seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat ehdottomasti ihmisoikeuskysymyksiä eikä mitään edellä mainituista tulisi missään nimessä sivuuttaa EU:ssa.

Kiperää keskustelua aiheesta varmasti tulee, ja käydäänkin jo, mutta parempi keskustella kuin ummistaa silmät.

Eikös ihmisoikeudet ole perineisesti korkealla EU-agendassa. Kuten naisten-, miesten- ja lasten oikeudet, myös seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat ehdottomasti ihmisoikeuskysymyksiä eikä mitään edellä mainituista tulisi missään nimessä sivuuttaa EU:ssa.

Kiperää keskustelua aiheesta varmasti tulee, ja käydäänkin jo, mutta parempi keskustella kuin ummistaa silmät.

Tarmo Viitaluoma kirjoitti, että suhtautuminen sukupuolivähemmistöihin pitäisi olla kansallinen ja kulttuurillinen asia. Enpä voisi olla enempää eri mieltä. EU lienee enemmistöltään maailman arvoliberaaleinta porukkaa. Näiden arvojen synnyttäminen on vaatinut vuosien työn ja vielä on paljon tehtävää. Mutta jo saavutetuistakin seksuaalisen tasa-arvon ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien tunnustamisista on pidettävä tiukasti kiinni. Millään uskonnollisilla tai kuulttuurisyillä ei voida naisten tai homojen sortoa hyväksyä. Ei!

Asuttuani nyt viitisen vuotta Espanjassa, huomaan miten valtavan suuri ero pelkästään ajattelussa on Suomen ja Espanjan välillä (erityisesti Andalucian näkökulmasta). Andaluciassa Islamin vaikutus on Euroopan suurimpia, se näkyy arkkitehtuurissa, ihmisten sosiaalisessa käyttäytymisessä - siis kulttuurissa koko laajudessaan. Euroopan vahvuus on nimenomaan monikulttuurisuus. Suhtautumisessa seksuaalivähemmistöihin on myös uskonnollisia ja jossain määrin poliittisia painotuseroja. Itse en suhtaudu vähemmistöihin millään tavoin kielteisesti, päinvastoin. Kosovon kriisi ja Turkin jäsenyyskysymyksissä EU:n täytyy olla joissakin kysymyksissä varovainen ja tämä kuuluu mielestäni yhtenä niihin. Tätä pelkästään tarkoitin.

Hei Bietu - hienoa, että palasit asiaan. Seuraavassa lyhyitä vastauksia sunnuntai-iltana:

1. Noin 50 prosenttia kyseisten maiden laeista juontaa juurensa EU:n päätöksesti. Maat eivät ole millään lailla mukana päätöksenteosta, eli heidän kohdallaan EU päättää heidän puolesta.

2. Kauppapolitiikka on EU:n yksinomaista toimivaltaa (yksi vain viidestä alasta, jossa toimivalta on vain EU:lla). Jäsenmaat sopivat ensin linjasta kimpassa. Sen jälkeen kauppakomissaari (tällä hetkellä Mandelsson) neuvottelee EU:n nimissä. Jos Suomi neuvottelisi yksin WTO:ssa esimerkiksi Nokian intressien mukaisesti, kukaan ei kuuntelisi. Nyt kun sen tekee kauppakomissaari maailman suurimman talousalueen nimissä (483 miljoonaa kuluttajaa), niin kaikki kuuntelevat.

3. Ei ole noin helppoa. ETA-jäsenyys sitouttaa myös maatalouspolitiikkaan, joskin epäsuorasti. Suomen nettomaksuosuus on ollut koko jäsenyyden ajan noin 30 euroa per henkilö, per vuosi. Ei siinä olla hirveesti muiden maataloustukia maksettu.

4. Nyt mennään jo väikkärikysymyksen puolelle. Lyhyesti: rauha, vakaus, vauraus ja turvallisuus. Ollaan mukana niiden pöytien ympärillä, jossa tehdään meitä koskevia päätöksiä. Parempi sisällä vaikuttamassa, kuin ulkona pihalla.

5. Vakaus, vakaus ja vakaus. Myytti Suomen pankin mahdollisuudesta vaikuttaa omaan korkotasoon 1980-luvun jälkeen elää vahvana. Käytännössä seurasimme jo kauan sitten Saksan keskuspankin korkopolitiikka. Nyt pääsemme itse vaikuttamaan korkoon EKP:n jäsenenä. Jos valuuttainterventiolla tarkoitetaan devalvaatiota tai revalvaatiota, niin en todellakaan halua olla mukana sellaisessa lyhytnäköisessä rahapolitiikkassa.

6. Valtaa ja vaikutusvaltaa. Pitkäaikasta valuuttavakautta. Vapaamatkustajana on varmaan ihan kiva olla muutaman vuoden, mutta pitkällä tähtäimellä se ei kannata.

7. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä oikeus-ja sisäasiat. Yhteisiin ongelmiin haetaan yhteisiä vastauksia.

8. Suomi ei ole seurannut EU-maiden alkoholiverotuksen valtavirtaa. Verotuskysymykset kuuluvat edelleen jäsenmaille. Suomen ei nyt ehkä pitäisi olla etunenässä se maa, joka lähtee muille mestaroimaan alkoholipolitiikalla.