Euroopan parlamentin paikkajako

Keskustelu Euroopan parlamentin paikkajaosta käy kuumana täällä parlamentin käytävillä. Puimme asiaa tänään ryhmäkokouksessa. Seuraavassa lyhyt tilannekatsaus:

Kesäkuun huippukokous (eli valtion- ja hallitusten päämiehet) antoivat Euroopan parlamentille tehtäväksi määritellä itselleen paikkajako, eli monta meppiä on kustakin maasta.

Nykyinen järjestelmä ei perustu mihinkään matemaattiseen kaavaan. Se on erinäisten kompromissien tulos. Peruslähtökohtana on kuitenkin ollut, että järjestelmä ottaa jollain tavalla huomioon kunkin jäsenmaan väestömäärän.

Ennen esimerkiksi Saksalla, Britannialla, Ranskalla ja Italialla oli saman verran paikkoja parlamentissa. Saksan yhdistymisen jälkeen Saksalle annettiin lisää paikkoja.

Paikkajako ei kuitenkaan suoranaisesti vastaa jäsenmaiden väestömäärää. Saksalla on nykyyään 99 meppiä ja väestöä noin 83 miljoonan verran, eli noin 870 000 per meppi. Maltalla on taasen 5 meppiä, jotka edustavat noin 400 000 maltalaista, eli 80 000 asukasta meppiä kohden.

Suomella on nykyään 14 meppiä ja vajaat 5,3 miljoona asukasta. Suhdelukumme on noin 400 000 asukasta meppiä kohden. Pilke silmäkulmassa voi siis todeta, että väestömäärään suhteutettuna yksi suomalainen meppi vastaa kahta saksalaista meppiä kun taas yksi maltalainen meppi vastaa viittä suomalaista meppiä...

Parlamentin paikkajaosta vuosille 2009-2014 sovittiin jo Nizzan sopimuksessa 2000-luvun alussa. Se vahvistettiin Romanian ja Bulgarian liittymissopimuksissa. Tuolloin Euroopan parlamentin jäsenmäärän katto oli 736.

Kaavion mukaan Suomen meppien määrä tippuu yhdellä, eli vuonna 2009 meille on 13 paikkaa jaossa. Lähes kaikilta mailta tiputettiin paikkoja. Näin siis päätettiin jo ajat sitten. Korostan: Suomi ei menetä jo vuonna 2001 sovitusta meppimäärästä yhtään paikkaa. Tuolloin kaikki menettivät paikkoja.

Nyt pöydällä on siis uusi ehdotus, jonka meppikollegat Lamassoure ja Severin ovat laatineet. Ehdotukset tavoitteena on noudattaa seuraavia periaatteita:

1. Yhdeltäkään maalta ei vähennetä meppejä suhteessa siihen mistä on jo sovittu Romanian ja Bulgarian liittymissopimuksessa, joka on laadittu Nizzan sopimuksen pohjalta (Saksa on poikkeus, kts alla).

2. Samalla pidetään kuitenkin kiinni uuden reformisopimuksen rajoista, eli meppejä saa olla korkeintaan 750. Suurimalla maalla saa olla maksimissaan 96. Kellään ei voi olla vähemmän kuin 6 meppiä. Tästä siis seuraa, että Saksa on ainoa maa, jolta vähennetään meppejä (ennen 99, nyt 96).

3. "Alenevan suhteellisuuden periaatteesta" pidetään kiinni (pahoittelen sanahirviötä, joka on englanniksi degressive proportionality). Tällä tarkoitetaan käytännössä, että mitä pienempi maa sitä vähemmän asukkaita meppiä kohden. Ei voida myöskään olla tilanteessa, jossa jollain väkirikkaammalla maalla on vähemmän meppejä kuin toisella, jolla on enemmän väestöä.

Seuraavassa eri ratkaisumalleja taulukkomuodossa (tummennettuna muutokset).

Jäsenmaa	Väestö miljoo-nissa	Paikat 2009 asti	Paikat Nizzan mukaan (2) 2009-2014	Lamassoure, Severin 2009-2014	Väestö/ MEP	Jäätteenmäki, Lax, Stubb 2009-2014	Väestö/ MEP
Germany	82,438	99	99	96	858.729	95	867.768
France	62,886	78	72	74	849.811	74	849.811
United Kingdom	60,422	78	72	73	827.699	72	839.194
Italy	58,752	78	72	72	816.000	72	816.000
Spain	43,758	54	50	54	810.333	54	810.333
Poland	38,157	54	50	51	748.176	50	763.140
Romania	21,61	35	33	33	654.848	33	654.848
Netherlands	16,334	27	25	26	628.231	26	628.231
Greece	11,125	24	22	22	505.682	22	505.682
Portugal	10,57	24	22	22	480.455	22	480.455
Belgium	10,511	24	22	22	477.773	22	477.773
Czech Rep.	10,251	24	22	22	465.955	22	465.955
Hungary	10,077	24	22	22	458.045	22	458.045
Sweden	9,048	19	18	20	452.400	20	452.400
Austria	8,266	18	17	19	435.053	19	435.053
Bulgaria	7,719	18	17	18	428.833	18	428.833
Denmark	5,428	14	13	13	417.538	14	387.714
Slovakia	5,389	14	13	13	414.538	14	384.929
Finland	5,256	14	13	13	404.308	14	375.429
Ireland	4,209	13	12	12	350.750	12	350.750
Lithuania	3,403	13	12	12	283.583	12	283.583
Latvia	2,295	9	8	9	255.000	9	255.000
Slovenia	2,003	7	7	8	250.375	8	250.375
Estonia	1,344	6	6	6	224.000	6	224.000
Cyprus	0,766	6	6	6	127.667	6	127.667
Luxembourg	0,46	6	6	6	76.667	6	76.667
Malta	0,404	5	5	6	67.333	6	67.333
EU-27	492,88	785	736	750	657.175	750	657.175

Pistimme Anneli Jäätteenmäen ja Henrik Laxin kanssa pöytään ehdotuksen, jonka pohjalta Suomi, Tanska ja Slovakia saisivat yhden lisäpaikan. Samalla yksi paikka poistettaisiin Saksalta, Britannialta ja Puolalta. Ehdotus ei tietenkään ole realistinen, mutta sen tavoitteena on liputtaa jo tässä vaiheessa, että kun paikkoja lähdetään taas rustaamaan vuonna 2014 Suomi ei ole ensimmäisenä niistä luopumassa.

Yhtäkaikki tämä koko soppa on jälleen kerran osoitus siitä miten vaikeaa EU:ssa on päättää jäsenmaiden välisestä vallasta. Jos EU olisi Yhdysvaltain kaltainen liittovaltio niin pienet hyötyisivät ja järjestelmä olisi paljon selkeämpi. Ylähuoneessa, eli ministerineuvostossa olisi kaksi edustajaa (kuten Yhdysvaltojen senaatissa), eikä niin, että Saksalla on 29 ääntä ja Suomella 7. Alahuoneessa, eli Euroopan parlamentissa (Yhdysvaltain edustajainhuone), olisi väestö edustettuna niin että Suomella olisi vähemmän meppejä kuin Saksalla. Jokaisen päätöksen taakse vaadittaisiin ylä- ja alahuoneen enemmistö. Ainahan sitä voi uneksia...

Yhtäkaikki, Euroopan parlamentti päättää paikkajaostaan lokakuun alussa. Sen jälkeen asia siirtyy jäsenmaille lopullista päätöstä varten.

Mitä mieltä olet? Kuinka paikkajako tulisi hoitaa?

7 kommenttia

En tiedä paikkajaoista. mutta yhtenäisempi EU liitovaltion muodossa olisi mieleen.
Jossain kolumnissaan Kalle Isokallio toivoi Suomeen enemmän yhteen hiileen puhaltamisen meininkiä.
Semmoinen meininki olisi hyvä myös EU.ssa jäsenvaltioiden kesken. Vähän kuin Yhdysvalloissa on osavaltioiden kesken.
Tällä hetkellä Usan ja Venäjän jäljiltä EU muistuttaa reikäjuustoa.

Kiitos erinomaisesta kirjoituksesta. Suora väeston mukainen jako parlamentissa johtaisi helposti suurten täydelliseen ylivaltaan. Jos käytettäisiin amerikkalaisten metodia. Saksalle tulisi ehkä 120 paikkaa ja Suomelle 7 jos lasketaan noin 1,5 kertaa väkiluku miljoonissa. Virollakin olisi kaksi parlamentaarikkoa ja kaksi senaattoria (tällaisia osavaltioita on Amerikassa useita). Nykyinen systeemi on kopsattu aika tarkkaan Bismarckin Saksasta, jossa kaikilla pikku ruhtinaskunnilla oli yksi ääni ministerineuvostossa. Näin ollen EU kyllä jatkaa aika hyvin eurooppalaista traditiota.

Vaikeaa matematiikka näyttää olevan. Mitä silloin tapahtuu, kun Kroatia ja Makedonia liittyvät? Nouseeko paikkojen määrä vai pysytäänkö 750:ssä ja leikataan vanhoilta jäseniltä pois? Entäpä Turkin tullessa jäseneksi? Ehkä Turkin jäsenyyteen mennessä näitä on jo hinkattu moneen kertaan.

Em. paikkajaoilla ja väkilukusuhteilla ehdokasmaiden paikat olisivat ehkä jotain tällaista
- Turkki 82 (70,2 milj. as.) 856 098 as./meppi
- Kroatia 12 (4,4 milj. as.) 366 667 as./meppi
- Makedonia 8 (2,05 milj. as.) 256 250 as./meppi
http://europa.eu/abc/european_countries/candidate_countries/index_fi.htm

Ilman vanhojen vähennystä uuteen suunnitelmaan (750 jäsentä) parlamentissa olisi jo 852 parlamentaarikkoa. Ei kyllä kuulostaisi enää kovin toimivalta.

Liettua ilmeisesti pitää paikkansa. Se kyllä näyttäisi olevan yliedustettu, jos sitä vertaa Irlantiin ja Latviaan. Jos se olisi suhteessa muihin lähellä oleviin maihin, niin eikö oikea määrä olisi 11 (309 364 as./meppi). Eihän siinä ole kyse kuin yhdestä paikasta, mutta niinhän se on muillakin...Aika vaikea mielestäni perustella Suomen vähennystä, jos Liettua pitää paikkansa.

Entä väkilukujen muutokset? Osassa EU-maista se laskee ja osassa nousee ja eri tahtia. Olisiko sitä kehityskulkua syytä ennakoida?

Lamassouren ja Severinin ehdotuksen ongelmana on, että se ei ole pysyvä. Heidän mallissaan esim Kroatia tulee 750 kiintiöpaikan päälle, joskin väliaikaisesti. Eli noudatetaan samaa mallia, joka meillä on tällä hetkellä Romanian ja Bulgarian kanssa. Tällä hetkellä on 785 meppiä. Siitä mennään alas tuohon 750:n vuonna 2009. Jokaisen laajentumisen yhteydessä käydään uusi vääntö.

Alex Stubb, sanomasi liittovaltion mallista osoittaa oikeaan suuntaan. Alahuoneen kokoonpanossa yhden kansalaisen äänen tulisi painaa kutakuinkin yhtä paljon.

Nykyesityksessä pahin suhteettomuus esiintyy pienimpien valtioiden kohdalla. Kaksi edustajaa voisi olla sopiva lähtötaso; suurin piirtein yksi päähallituspuolueesta ja yksi opposition pääpuolueesta (jos vaalitulos johtaa tähän).

Väestömäärän parempaa huomioon ottamista tukee myös jäsenmaiden edustus neuvostossa; Eurooppa-neuvostossa pienimmälläkin on yksi edustaja, kuten Saksalla.

Tulevassa toisessa kamarissa kullakin valtiolla voisi olla tasaisempi edustus kuin alahuoneessa, mutta valtioiden äärimmäiset kokoerot eivät ehkä puolla tasaedustusta.

Yhdysvaltojen ratkaisu syntyi 13 pienehkön entisen siirtomaan kesken, eikä se näin ollen ole kiveen hakattu.

Hyvä uudistus olisi joka tapauksessa, lyhyemmälläkin tähtäimellä, jos toimielinten paikkajakojen suhteen päästäisiin objektiivisten sääntöjen perusteella määräytyviin lukuihin; neuvoston osalta ei veto-oikeuksien varassa joka kerta uudelleen tehtäviin lehmänkauppoihin.

Ja sitten vielä: Koska saamme yhtenäisen vaalilain Euroopan parlamentin vaaleihin?

Terveisin
Ralf Grahn

Joku matemaattinen kaava tuohon paikkajakoon tulisi kehittää.muuten ollaan aikamoisessa nesteessä tulevien laajentumisten kohdalla. Pienempien maiden, kuten Balkanin maiden, kohdalla ongelmasta saatetaan selvitä budjettiriihistä tutulla juustohöylämenetelmällä, mutta Turkin liittyessä Unioniin -edessä on umpisolmu. Turkin jäsenyyttä on (epäreilusti) politisoitu jo siihen pisteeseen, että maassa nationalismi ja EU -vastaisuus kasvaa hitaasti mutta varmasti. Se, että turkkilaiset joutuvat sivusta seuraamaan vuosia kestävää vanhojen EU -maiden kissanhännänvetoa parlamentin paikkajaosta (ja kuka ties vielä Neuvostonkin määräenemmistöstä) ole kenenkään kannalta toivottavaa.

As there is breaking news from the Netherlands I put it here :
The Dutch government has decided that no referendum on the new EU-treaty is necessary. It is not necessarily mean that there won't be a referendum. Dutch parliament could decide. The far left Socialist Party will initiate plans for a referendum in parliament. It is up to Labour in parliament (which is in the Dutch government) to decide if they join the Socialist Party. Labour is split although they promised a referendum.
The far left and far right is furious about this decision and they will probably gain votes on this issue as denying a referendum is something most people do not like.

Euroopan parlamentin paikkajako

7 kommenttia

Kirjoita kommentti