Perustuslakipäivä

Kun Alex kirjoitti EU:n perustuslain tiekartasta mieleeni tuli virkistää muistiani ja kerrata, mitkä maat tulevat jatkossa olemaan EU:n vetovastuussa. Lista näyttää vuoteen 2010 saakka tällaiselta:

2007 Saksa, Portugali
2008 Slovenia, Ranska
2009 Tŝekki, Ruotsi
2010 Espanja, Belgia.

Saksan jälkeen vetovastuussa ovat siis pienet maat Portugali ja Slovenia ja sen jälken perustuslain kertaalleen hylännyt Ranska ja siihen skeptisesti suhtautuva Tsekki. Kivikkoiselta näyttää perustuslain tiekartta ja paljon riippuu siitä, miten hyvin Saksa onnistuu rakentamaan systeemin, jolla vastustavatkin mielipiteet voidaan kestää ja silti saattaa perustuslaki voimaan.

Kiitokset Jouni Pullille tulevien puheenjohtajien esittelystä. Mielestäni on hyvä, että keskustelua perustuslain pelastamisesta käydään, mutta kukaan ei vieläkään esitä, että miten Britannia saadaan sopimuksen taakse. Haluaisin edelleen kysyä, että miten EU selviää tilanteesta, jos Britannia äänestäisi omassa kansanäänestyksessään sopimusta vastaan jos se olisi sitä ennen onnistuttu saamaan hyväksytyksi Puolassa, Tshekissä, Ranskassa ja Hollannissa? Tehdäänkö nyt turhaa työtä sopimuksen pelastamiseksi? Miksi sopimusta yritetään pelastaa Brysselissä? Miksi Bryssel ei jalkaudu Britanniaan kertomaan briteille sopimuksen kaiken kattavasta voimasta eurooppalaisille kansoille? Mielestäni on selvää, että Brysselissä sopimusta kannatetaan, mutta kun sen taakse pitäisi saada kaikki osapuolet.

Avainkysymys on siis, että miten Britannian EU-skeptinen konservatiivinen puolue ja vallassa oleva työväenpuolue kääntyisi suosittelemaan äänestäjilleen perustuslain hvyäksymistä? Onko Alexilla tähän mielipidettä? Jos Saksalla on todellinen aikomus sopimuksen pelastamiseen, miksi liittokansleri Merkel ei jo sukkuloi Lontoossa, Prahassa ja Varsovassa kertomassa mistä sopimuksessa on kyse? Nyt tarvittaisiin EU:n puolelta konkreettista toimintaa sopimusta vastaan hangoittavissa maissa.

Kiitos Alex Sinulle. Briefauksesi perustuslain nykytilanteesta antoi hyvän kuvan siitä "lämpötilasta", joka EU:n piirissä vallitsee tämän koko EU:n tulevaisuuden kannalta merkittävän lain valmistelussa.

On ensiarvoisen tärkeää, että jäsenmaat käyvät nyt jatkuvasti vakavia ja selkeän tavoitehakuisia keskusteluja lain luotsaamisesta satamaan. Kuten tiedämme, esteitä on useallakin taholla, ja kuten aina ennenkin- kaikki jäsenmaat haluavat oman "Eskon puumerkkinsä" perustuslakiin kunnolla näkyviin. Työtä riittää siis kaikilla tasoilla ja tahoilla. Nyt tarvitaan sitkeyttä, kekseliäisyyttä ja luovuutta sekä diplomaattisen liturgian oivallista taitoa.

"Tehdäänkö jo nyt turhaa työtä", kysyy edellä asiallisesti ja perustellusti Jan Rossi. Olisin taipuvainen vastaamaan tässä vaiheessa, että päinvastoin: Nyt, jos koskaan on sitkeästi työstettävä mielialoja, sorvailtava kompromisseja ja puskettava asiaa eteenpäin kun juna on liikkeellä.
Uskon niinikään, että rva Merkel tulee vielä tapaamaan kaikkien jäsenvaltioiden pääneuvottelijat keksustellakseen lain hyväksyttävästä sisällöstä. Suurimpien epäilijöiden ja hankalimpien vastarannan kiiskien "kimppuun" rva Merkel käy silloin, kun hänellä on useimpien maiden ehdollinen tuki valmiiksi neuvoteltuna. On selvää, ettei rva Merkel lähde neuvottelukierrokselle ilman että hänellä on jo pitkälle valmisteltu ja varmistettu agenda työpöydällään. Saksalla ja rva Merkelillä on juuri nyt äärimmäisen tärkeää pääomaa hallussaan, toivokaamme, että hän ja Saksa onnistuvat tavoitteissaan perustuslain osalta. Se olisi myös Suomen ja meidän jokaisen EU-kansalaisen etu.

Tähän sopisi väliaikatieto Venäjän kaavailemasta kaasuputkesta, sillä Viro ilmoitti tänään vastustavansa putken linjausten siirtämisestä Suomen talousvesialueilta lähemmäs Viroa. Pääministeri Andrus Ansip ilmoitti asiasta tänään. Tässä tämä nyt on. Suomi saa talousvesialueilleen Venäjän kaasuputken ja se aiheuttaa Suomelle mielestäni vakavan uhan. Tänään nimittäin Helsingissä tutkijat ja poliitikot olivat pohtimassa, että onko energiasta tulossa Venäjän uusi ase. Myös Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Alpo Juntunen otti putkeen kantaa ja sanoi, että "Jos ajatellaan, että jatkuvasti vedenalainen toiminta lisääntyy, kyllä meidän myös Suomessa pitäisi huolehtia omien rannikoittemme vedenalaisen turvallisuuden takaamisesta."

Tässä tämä asia siis on. Jos siis putkesta olisi tehty EU:n ja Venäjän välinen hanke, tässä tilanteessa ei oltaisi. Nyt putkesta uhkaa tulla Suomen ja Viron suhteitakin huonontava asia. Viro ei halua putkea lähelleen, joten Suomi saa putken itsensä lähelle. Suomen kannalta tämä valitettava tilanne ja on käsittämätöntä, että Suomi taipuu asian edessä. Viro ei näytä taipuvan. Tilanne on se, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on luvannut turvata Venäjältä Saksaan vedettävän maakaasuputken rakennustyöt Venäjän laivaston avulla. Laivasto siis saapuu Suomenlahdelle, samoin venäläissukellusveneet. Skandaali on siis pian kaikkien silmien edessä. Kuka tästä kantaa vastuun?

Suomen kielen ystävänä ei hirveästi innostu uuskielisistä käännöksistä. Muodikkaan tiekartan (roud map) sijaan puhun vanhanaikaisesti suunnitelmasta.

Konventissa perustuslain neuvottelivat jokaisen demokraattisen jäsenvaltion hallituksen edustaja. On vaikea kuvitella millä prosessilla kansanvalta tämän paremmin turvattaisiin. Missä mentiin vikaan? Itse en kannata suoraa demokratiaa, joten olisin taipuvainen sysäämään osasyyn vaikeuksista eräiden jäsenvaltioiden ratifiontiprosessiin. Mutta nyt tarvitaan uusi suunta ja suunnitelma.

Ymmärtääkseni perustuslaista on jo irroitettu yhteisvastuulauseke, joka on neuvoston kokouksessa erikseen hyväksytty. Samaan tapaan voidaan katsoa mikä on laajenemisen ja toiminnan kannalta välttämätöntä. Unohdetaan "perustuslaki", koska britit tuskin koskaan hyväksyvät sennimistä asiakirjaa. Tehdään tylsältä kuulostava hallintouudistus ja ajetaan se läpi virkamiestasolla? Juhlapuheet ja kilistely vähemmälle.

Hyvä Jan Rossi - kyse on joka tapauksessa vain maakaasuputkesta eikä mistään pedosta. Ympäristönsuojelun kohdalla asia on ongelmallinen, mutta ei mielestäni siinä suhteessa, että kulkeeko putki Suomen talousvesirajan tai Viron sellaisen puolella. Se, että Juntunen "hokasi" sanoa "Kyllä" toimittajan tyrkyttämään kysymykseen, on mielestäni hyvä asia, sillä mini-/midisukellusveneitä ja miehittämättömiä vedenalaisia kulkuneuvoja (UUV) puolustusvoimamme joutuu joka tapauksessa hankkimaan ellemme halua elää kuin Baltianmaat tai elää puolustuksellisessa museossa.

Jatkoa ajatellen on mielestäni paljon parempi, että putki kulkee osin edes virtuaalisesti meidän "vastuualueella" kuin melko kyvyttömän Viron. Mitä enemmän kontrollia meillä on Itämeren tilanteesta sitä parempi, varsinkin jos ajatellaan Suomen tiivistyvää puolustusyhteistyötä länsivaltojen kanssa. Suurin huoli kaasuputken suhteen minulla on se, että Hesarin artikkelin mukaan sen vetäminen muutama kilometri etelämpää olisi ympäristöllisesti paljon vähemmän haastavaa.

Hyvä Jan Rossi, dramatisointisi on kyllä hienoa, mutta ei Venäjän Itämeren laivasto saavu Itämerelle kun se on jo siellä ja ollut pitkän tovin. Venäläiset sotalaivat ovat nyt surkeassa kunnossa ja siksi Venäjä uusii laivastoaan. Kuten olen aikaisemmin kirjoitanut vuonna 2015 Itämerellä on venäläisittäin optimististen laskelmien mukaan ehkä 5-6 dieselkäyttöistä sukellusvenettä. Natolla niitä on nyt moninkertainen määrä, Itämerellä. Sukellusveneet poislukien laivasto on melko vanhanaikainen hyökkäysase nykypäivänä ellei ole tarvis nousta maihin ilmaherruude turvin. Tämä tuskin on ensimmäisenä Venäjän agendalla Suomea ajateltaessa.

Tässäkin asiassa pitäisi ensisijaisesti ajatella Suomen etua eikä esim. Baltianmaiden tai Puolan etua.

Hyvät ystävät, Jan Rossi, Christian van Niftrik ja Lasse Lahtinen esititte jokainen varsin perusteltuja näkökantoja. Perusnäkökannat voisi karkeasti virtaviivaistaen yhdistää seuraaviin väittämiin:

a. Miksi yrittää viedä perustuslaillista sopimusta eteenpäin, jos britit voivat sen kuitenkin lopulta kaataa;

b. Turha on vielä heittää lasta pesuveden mukana kun meillä on edelleen kaikki eväät saada sopimus aikaan, jos vain teemme sen edestä hartiavoimin työtä eli luovuttaa ei kannata koskaan;

c. Miksi mennä vaikeimman tien kautta kun paljon helpommallakin päästäisiin eteenpäin lippuja heiluttelematta ja shampanjakorkkeja availematta.

Päätelmäni mielipiteistänne mukaanlukien oman käsitykseni ei ole mitenkään itsestäänselvä vaan oikeastaan ehkä melko raadollinen eikä varmastikaan se ainoa oikea:

Ensikikin on kyse arvovallasta. Sopimus pilkotaan viimeisenä hätäkeinona pienempiin "virkamiestasolla hyväksyttäviin paloihin". Minkään EU:n puheenjohtajuusmaan ei pidä mennä siihen halpaan, että lähtee ensimmäiseksi kysymään briteiltä, että mikä heille sopisi. Reaktiona olisi koko paperin repiminen valtavine uusine vaatimuksineen muilta valtioilta. Ainoa keino on voimalla (=vakuuttavalla vaikutusvallalla = riittävällä enemmistöllä) painostaa vastarannan kiiskit hyväksymään sopimus tai sitten jäämään EU:n ulkokehälle, mitä mahdollisuutta en edelleenkään pidä mahdottomana, joskin perin epätoivottavana. Eli olemme suuresti riippuvaisia siitä, miten Merkel ja staabi hoitavat hommansa ja sen jälkeen siitä, miten seuraavat puheenjohtajamaat pystyvät läpiviemään Merkelin ehdotusta.

Tässä kohdin astuu mielestäni peliin mukaan Alexin Hesarissa esittämä Sopimus+ -kuvio tai sitten sen joku variaatio. Eli sovitaan perustuslaista niin pitkälle kuin mahdollista, jotta se tulee voimaan, mutta annetaan joillekin valtioille erivapauksia toteuttaa sitä aluksi toisella tavalla. Lopputulos on joka tapauksessa kompromissi, sillä kaikki maat eivät etene samaan tahtiin eikä EU ole mikään peruskoulu, jossa edetään hitaimman mukaan.

Hyvä Jouni Pulli - Viro sanoo sen, jota suomalaiset eivät jostakin syystä uskalla sanoa. Viro e halua vaarantaa turvallisuuttaan, eikä ympäristöään millään tavalla ja siksi Viro ei halua putkea talousvesialueilleen. Viron pääministeri oli asiasta yksiselitteisen selvä eilen, joten nähdäänkö Suomessa putki eri tavalla? Parantaako putkis sitten Suomen turvallisuutta ja ympäristön tilaa Suomenlahdella? Nyt on suomalaissotilasasiantuntijan suustakin kuultu, että putki tulee lisäämään sotilaallista aktiivisuutta Suomenlahdella, joten edessä saattaa olla Suomenlahden militarisointi. Venäjän kaasuputki jakaa alueen uuteen muotoon. Mielestäni tämä on niin päivän selvä asia, että ei asia Suomessa vaikenemalla muutu miksikään.

Edelleen ihmettelen, että miksi Saksa ei halunnut putkesta EU:n ja Venäjän hanketta? Nyt Viro, Puola ja Ruotsi vastustavat kiivaasti putkea ja Suomi pysyy hiljaa. Ainoastaan Suomen ympäristöviranomaiset ovat uskaltaneet sanoa mielipiteensä asiasta. Mielestäni Suomen tulisi yhtyä Viron, Puolan ja Ruotsin kantaan ja torjua putken rakentaminen. Ei Suomen talousvesialueita voi halkoa venäläis-saksalaiskaasuputki.

Entinen ympäristöministeri Pekka Haavisto sanoi yhdessä Venäjä paneelissä 21.2.07, että ei nähnyt putkea kovinkaan ongelmallisena ympäristön kannalta. Myös ruotsalaisten väitteet siitä, että putkea käytettäisiin vakoiluun tyrmättiin aika selkeästi. Käsittääkseni Suomi saa tästä putkesta myös oman haaransa, joten me vain hyödymme siitä. Minusta Suomen etuihin ei kuulu ottaa Viron Venäjä-politiikasta mallia, jossa oikein hakamalla haetaan konfliktia Venäjän kanssa.

Onko siis Sakari Tuomisella ajatuksena, että Suomen pitäisi palata suomettumisen aikoihin ja vaieta koko putkihankkeesta ja hyväksyä talousvesialueilleen venäläis-saksalaiskaasuputki sellaisenaan? Pitääkö Suomen mennä takaisin nousevan Venäjän edessä takaisin 1970- ja 1980-lukujen nöyristelypolitiikkaan kun samaan aikaan Viro tekee omaa kansallista, omien etujen mukaista politiikkaa?

Jos Sakari Tuomisen käsitys haarasta Suomeen kaasuputkesta pitää paikkansa, miksi ihmeessä sitten Suomi torjuu sähkökaapelin rakentamisen Suomeen? Suomi siis ottaisi kaasuputkesta haaran Suomeen, mutta torjuu sähkökaapelin rakentamisen? Mitä ihmeen energiapolitiikkaa tämä on? Tämän päivän kauppalehti kertoo, että Venäläisyhtiö United Power harkitsee uuden hakemuksen jättämistä sähkökaapelista Venäjältä Suomeen.

Kaasu on virrannut putkessaan Venäjältä Suomeen yli 30 vuotta keskeytyksettä. Edes Neuvostoliiton romahtaminen ei katkaissut toimituksia Suomeen. Kun 70-luvulla putkea rakennettiin, moni poliitikko epäili Venäjän voivan käyttää hanaa poliittisiin tarkoitusperiin. Mutta on se hana täälläkin päässä. Kuten on pian Saksan päässä.

Onko Suomi haluamassa tai saamassa oman haaran Saksaan vedettävään putkeen? Missä siitä on tiedotettu? Periaatteessa oma liittymä poistaisi viimeisenkin täysin teoreettisen mahdollisuuden poliittisesta painostuksesta. Siperian kaasu poltetaan euroja vastaan loppuun unionin alueella, siitä ei liene Venäjällä ja EU:ssa mitään epäselvyyttä? Putkien linjauksista korkeintaan voidaan kinastella.

Mutta jos hiukan spekuloidaan ja halutaan tehdä puolustuspoliittisia johtopäätöksiä, aivan epäilemättä Ruotsin ja Suomen meripuolustuksen yhdistäminen ulkoministerin ajatuksen pohjalta parhaiten vastaisi niihin haasteisiin, joista sotilasasiantuntijat nyt puhuvat. Ruotsilla on moderni sukellusvenease. Suomen taas on järjetöntä itse sellaista hankkia. Lahjoittaisko Nato Suomen käyttöön sukellusveneitä jos liittyisimme jäseneksi? Tuskinpa vain.

Nederland zal constructief meedenken over een alternatief voor de Europese grondwet. Premier Balkenende heeft dat tijdens een bezoek aan bondskanselier Merkel in Berijn toegezegd. Volgens het Duitse persbureau DPA wil ze voor de zomer met een nieuw voorstel komen dat voor alle 27 lidstaten aanvaardbaar is. In 2005 stemden Nederland en Frankrijk in een referendum als enige EU-leden tegen de grondwet. Sindsdien zijn de plannen in de koelkast gezet.
Nederland wil dat de EU-besluitvorming transparanter en democratischer wordt. Daardoor krijgen de burgers meer het gevoel bij Brussel betrokken te worden.
======
summary :
Prime Minister Balkenende of the Netherlands visited federal councellor Merkel today. He said the Netherlands will cooperate in a constructive way in order to find a new proposal as alternative to the European constitution.
The Netherlands wants the EU to become more transparant and democratic. This would give the citizens of the EU (sotkea johonkin asiaan) to Brussels.

PS : This country is called ALANKOMAAT in Finnish, HOLLANTI should be avoided.

Dear Jan, thank You for Your comment. You might have some problems here in Finland, in case you'd like to stick to the definition "Alankomaat", since Your fellow citizens have succeeded tremendously well to cement the idea of "tulips from Holland" (tulppaaneja Hollannista). Thereby, the common word for the Netherlands in Finland is Holland (Hollanti). "Alankomaat" sounds here in Finland like a professional term used by some diplomats, if by any. However, Your comment was brilliant, and a surplus as we consider the future of the EU constitutional agreement.

Convenience is not always just a definition of laziness, but an understanding of practicability by necessity.

Dear Jan, I'd like to assume that You understand my point, unless You feel happy to fight against the windmills by the means and ways of Don Quijote (Don Quixote).

Well, the tulips are from Holland. The Dutch tourism and export offices use it as the country as a whole is also better known with this name abroard. It is a better marketing term. In terms of the EU constitution, like Alex does here. Hollanti is wrong and Alankomaat should be used just like it is United Kingdom and not England.

This message yesterday was not my comment but it was taken from the Dutch teletext service. I wanted to illustrate where the Netherlands stand at moment with concern to the EU constitution as Alex mentioned the Netherlands in his diary here. The Netherlands will never accept the EU constitution as it will be seen as something which is against the will of the Dutch people. It is expected even more people would vote against the EU constitution in a next referendum. In the Netherlands we were experimenting with a national referendum (and all kind of other referendums) and as was expected the Dutch voters would approve the EU constitution they thought it was a nice and positive start of this experiment. D66, a left-liberal party which made big gains in 1994 (16% of the votes in 1994, 2% in 2006) is the champion of direct democracy. Although they were small in 2003 PM Balkenende could not get a majority for his second cabinet without them. D66 demanded more direct democracy. Pro-EU as D66 is, they also advocated the idea of the referendum on the EU constitution with 70-80% of the voters expected to support it.

The fourth cabinet of Balkenende was installed 1 1/2 weeks ago. It is a coalition of Christian Democrats, Labour and the more conservative Christian Union. The main difference between of Christian Democrats and Christian Union can be illustrated by the fact that Joop Wijn, former minister of Economic Affairs and open homosexual was expected to take over after Balkenende, but he has left politics. The Christian Democrats have an open lesbian minister in the new cabinet, Gerda Verburg at Agriculture. This would not be possible in the Christian Union although it is getting more open but mainly in concern to women in politics and Roman Catholics in their party. The Christian Union is a typical conservative calvinist party but close to Labour in social affairs. Former MEP of CDA/EPP Camiel Eurlings became minister of Traffic and Water Works.

Frans Timmermans of Labour has become (a kind of) deputy minister for European affairs in the new government. He is very pro-EU but with eurosceptical Christian Union and the NO in the referendum the cabinet has to be a bit less pro-EU than a combination of Labour and Christian Democrats could be.

Coming Wednesday there are elections for the provincial councils in the Netherlands. They expect 40-45% of the voters will actually vote. The provincial councils elect the members of the first Chamber (Senate). It could be that the new cabinet is not going to get a majority in the first Chamber but the last signs are more positive for the new cabinet. If the cabinet does not get a majority on Wednesday governing this country could become a bit more problematic.

"Alankomaat" on suora käännös, mutta aina kun kirjoitetaan ja puhutaan suomeksi kuten Alex tässä yhteydessä, maan nimi on vakiintunut kielessämme Hollanniksi. Aivan samoin Eestiä kutsutaan Suomessa yleensä aina Viroksi, Itä- j a Länsi-Virunmaan maakuntien mukaan. Jos oikein asiaa pengotaan, suomen kielessä myös maat Ruotsi, Saksa ja Suomi olivat alunperin maakuntien nimiä.

Dear Jan, thank you for your information. Nevertheless, You might have made a fundamental mistake by claiming that the Netherlands will never accept the EU constitution. The fact is that people in general, including Dutch ones, change their opinions from time to time. Furthermore, according to the latest news the EU constitution will be partly rewritten, thereby making it a different agreement. Thus, I suppose it is pretty much impossible to guarantee that the Netherlands will not accept the EU constitution agreement.

I know this country. Dutch politicians accepting the EU constitution the Dutch people voted against will create an even more lack of confidence in politics and politicians. No Dutch party or politician can afford this.
It will take many years before this is changed.

Wikipedia
Alankomaat on valtio läntisessä Euroopassa. Se rajoittuu idässä Saksaan, etelässä Belgiaan ja pohjoisessa sekä lännessä Pohjanmereen. Pinta-ala on 41 526 km² ja väkiluku noin 16 miljoonaa. Alankomaita kutsutaan myös nimellä Hollanti, joka varsinaisesti tarkoittaa vanhaa Hollannin provinssia, joka nykyään on jaettu Etelä- ja Pohjois-Hollannin provinsseihin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ohjeiden mukaan Hollanti on käypä nimitys samaan tapaan kuin Alankomaat. Maantieteellisesti Alankomaat on ainutlaatuinen valtio maailmassa, sillä suuri osa siitä sijaitsee merenpinnan tason alapuolella.

Dear Jan , thank You for your precise answer. Now, I have some more strength in my belief: Dutch people might still accept the EU constitution but not today and maybe not even in 2008 but possibly already in 2009. I do not want to give You such an idea that we here in Finland would somehow think that the Dutch people are just another obstacle while the majority of Europenas are for the EU constitution. To the contrary, the Netherlands is one of the cornerstones of EU and thus, Your concerns are of utmost importance to us as well.

The main point remains: will Merkel be able to rewrite and market the new EU constitution in such a way that it will be in force in year 2009? I truly hope so.

Dear all,

I well share Mr. Pulli´s view in his previous comment (Last sentence).

Mrs. Merkel has all the capabilities, capacity and also hopefully, the will, to merge the different opinions and lover all the still remaining tresholds facing the new constitution.
I think EU has in the recent times passed trough such a major amount of changes of great magnitude, that we today need to accept that adopting all these in all the memberstates also require time and patience from all of us.
At the end of the day, we´ll go for a stronger and unified EU. The need and desire to do this, is a must for us in the global context.

The Netherlands is probably going to work towards a EU treaty which will not be called a constitution. In the coming four years the opposition in Dutch parliament is SP (Socialist Party) which likes to remind Labour (in government) of the NO in the referendum and PVV (Liberty Party of Geert Wilders) at the right which does the same with the centre-right parties. The Christian Union which Labour and the Christian Democrats need for a majority is euro-sceptical. SP and PVV will get a lot of votes especially when the voters are not pleased with the government's policy.

Olen vasta tänään voinut rauhassa lukea ja pohtia Sinun, Alex, esittämää 10 Teesiä EU:sta. Hämäläinen kun olen.

Teesit ovat harkittuja, nasevat ja kattavat EU-maailman- ja -elämän koko kirjon. Koetan joitakin ajatuksiasi kanssasi sparrata: Yksi kerrallaan.

Tartuit ensiksi "EU:sta ilmastonmuutoksen ehkäisyn esitaistelija" Teesiin.

Olen kanssasi pääpiirteissään samaa mieltä tavoiteasetannassa. Ymmärrän myös ajatuksesi käyttää yhä tiukempia päästörajoja ohjaamaan päätöksentekoa EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa sekä näiden eri teollisuuksissa ja talouselämässä. Tämä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Mitä minun on hyvin, hyvin vaikea ymmärtää on, mitä ja miten tätä uutta kilpailukykyistä ja tiukemmat päästörajat alittavaa teknologiaa kehitetään EU:ssa. Mitä se teknologia voisi olla ? Missä ja millä resursseilla sitä kehitetään ? Miten tasapainotetaan kansallisia ja EU-vetoisia kehityshankkeita ?

Millaista työnjakoa olet miettinyt eri jäsenmaiden välille ? Missä keskitytään kivihiilen käytön negatiivisten ominaisuuksien vähentämiseen ? Missä taas fokuksessa voisi olla jätteen polton laajentavien teknologioiden kehittäminen ? Oletan, että esim. öljyä ei tulevaisuudessa tule EU:n käyttöön nykyisiä määriä - monestakin syystä. Oletko miettinyt Pohjoismaiden roolliksi vaikkapa puun polton kehittelyn ?

Mihin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin keskitetään EU:ssa näiden tulevaisuudessa tarvittavien uusiutuvien energialähteiden käytön kilpailukykyisen ja riittävän volyymin mahdollistavien teknologioiden perustutkimus ?

Esittämäsi Teesin edellyttämät kehitystoimenpiteet edellyttävät massiivisia rahoitus- ja tutkijaresursseja. Miten nämä resurssit luodaan ja miten ne allokoidaan eri hankkeisiin niin EU- kuin kansallisella tasolla ?

EU-maiden tilanne ja kilpailukyky päästöasioissa on huomattavan erilainen ja kirjava. Lähtökohdat eroavat rajusti ns. heti kättelyssä. Millä tavoin EU-Komissio tarttuu harmonisointi- ja taloudellisten rasitusten tasaamiseen jäsenvaltioissa ?

Haasteita siis riittää, aivan kuten toteat. Mielenkiintoista on seurata Suomen ja Suomen hallituksen toimia tulevissa tulevien vaalien jälkeisissä hallitusohjelmaneuvotteluissa.
Ymmärtävätkö neuvottelevien puolueiden edustajat asian merkityksen maallemme ja koko EU:lle ja ennenkaikkea, ovatko he valmiit panostamaan oikeassa skaalassa ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin EU:lle ja maallemme ?
Entisenä teollisuusihmisenä voin todeta kokemuksesta, että päätös- ja toteuttamishetkellä kalliilta vaikuttavat investoinnit ovat halvimmillaan kun ne tehdään oikeaan aikaan.