Lentoturvallisuus ja sauna

Vilkaisepa Alex vaikkapa K-Rauta.com ´:n sivuja.

Minä tunnen miehen, joka rakensi kenraali Hägglundille saunan Brysseliin. Saat yhteystiedot minulta tarvittaessa. Varmasti myös kenraalilta itseltään.

Alex Stubb kirjoittaa tänään aamulehdessä, että Suomen tulisi liittyä NATO:oon vuonna 2012. Olen tästä asiasta täysin samaa mieltä, mutta liittyminen pitäisi toteuttaa jo 2008 kun NATO seuraavan kerran laajenee. Tilanne vaan on kuitenkin sellainen, että Suomi ei tule liittymään 2008, vaan jäsenyys siirtyy 2010-luvulle Suomesta johtuvista syistä.

Tällä hetkellä Suomen NATO-jäsenyyden kannalta avainkysymys on, että vaikuttaako Venäjä jollakin tavalla Suomen päätöksentekokykyyn NATO-asiassa. Presidentti Putin hyökkäsi Munchenissa kiivaasti NATO:a ja USA:ta vastaan. Millä tavalla Suomen johto reagoi tähän ja aiempaan Putinin ilmoitukseen, että NATO ei parantaisi Suomen ja Venäjän välisiä suhteita? Mielestäni tilanteen tulisi olla sellainen, että Suomi liittyy NATO:oon omista kansallisista tarpeista liittyen, eikä ota ohjeita vastaan asiassa miltään maalta. Suomi ei voi seurata turvallisuuspolitiikassaan muiden maiden tarpeita, vaan ajattelun ytimessä tulisi olla kansallinen tarve. Näin ainakin Baltian maissa, ja kaikissa muissa NATO-maissa on ajateltu. Miksi Suomi olisi poikkeus?

Jan Rossi
jan.rossi@saunalahti.fi
http://koti.welho.com/jrossi4

Ajattelin vielä palata JASSM-kauppoihin, sillä pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti MTV3:n pääministeritentissä 8.2.2007, että Suomi olisi jo 2004 saanut kielteisen päätöksen saada ohjukset Horneteihin.

Helsingin Sanomat puolestaan kertoi 2.2.2007, että Suomi tiedusteli myös JASSM-ohjuksia viime syksynä osana laajaa pakettia, jonka avulla olisi toteutettu ilmavoimien 62 Hornetin modernisoinnin kakkosvaihetta eli MLU2:ta. Kysymys siis kuuluu, että onko USA jo kahdesti kieltäytynyt myymästä JASSM-ohjuksia Suomelle? Mitä tämä tälläinen toiminta kertoo Suomen toiminnasta turvallisuuspolitiikassa? Onko Suomella varaa saada kolmaskin kielteinen päätös saada haluamansa ohjukset, vai onko tämä uusi DOP-sopimus Suomen keino saada ohjukset? Ihmettelen edelleen suuresti, että miksi vasta nyt Suomi solmii DOP-tyyppisen sopimuksen USA:n kanssa kun sillä oli jo takanaan yksi kielteinen päätös? Ruotsi solmi vastaavan sopimuksen jo 2003. Miksi Suomi ei seurannut Ruotsin esimerkkiä jo 2003 ja pyrkinyt jo tuolloin samanlaiseen järjestelyyn? Suomihan tunnetusti seuraa turvallisuuspolitiikassa Ruotsia, miksi ei tässäkin kysymyksessä?

Jan Rossi
jan.rossi@saunalahti.fi
http://koti.welho.com/jrossi4

Saunahan sen olla pitää. Ja itse asiassa tiedän erään mainion timpurin, jolla on kokemusta kylpuhuone ja saunaremonteista. Se on vain ehdokkaana tällä hetkellä ja kampanjoi ahkerasti, mutta jos sen vaalit menee penkin alle, niin silloin se olisi joutilas rakentelemaan saunaa..;)

Mutta tuossa ois kuitenkin yksi alan toimittaja:
http://www.rustholli.fi/kylpyhuoneet.htm

Pekka Haavisto kirjoitti eilen Unto Hämäläisen mainiossa Perässähiihtäjä-blogissa (www.hs.fi - blogit - perässähiihtäjä) puolalaisten pohdinnoista eräänlaisen energia NATO:n tarpeellisuudesta tulevaisuudessa. Haavisto lupasi jatkaa pohdintojaan myös omassa blogissaan.

Alex, tartuhan sulkakynääsi ja pohdiskele energiapolitiikan ja puolustuspolitiikan välistä suhtetta. Oletko muuten selvillä siitä, millä sähköllä saunasi tulee lämpenemään - oikeaoppinen puusauna kun saattaa olla lupateknisesti hieman haastava kellariinne rakentaa.

Jussi Lähde, Hikiä

Tämä kommentti ei liity lentoturvallisuuteen, mutta turvallisuuteen. Kiitos Alex Aamulehden jutusta! Näin siitä uutisen MTV:n sivuilta. Meillä on oltava poliittisessa keskustelussa rohkeasti esillä Nato-optio. Kuulosti aivan uskomattomalta jälleen kerran, kun SDP:n puheenjohtaja E Heinäluoma totesi Ylen Lauantaiseurassa tämänsisältöisesti: "Seuraavalla vaalikaudella ei ole tarvetta tehdä uusia turvallisuuspoliittisia ratkaisuja". - Eihän maailma nyt muutu mihinkään neljässä vuodessa...

Meidän ei tarvitse ajatellakaan, että juuri nyt Venäjän voimistuessa meitä uhkaisi idän vaara. Venäjällä Frunzen sotilasakatemiassa opiskellut tiedustelueverstimme (nimi unohtui) vasta totesi: Vaikka Venäjä ei olekaan uhka Suomelle, puolustusvoimien mitoituksessa on kuitenkin huomioitava Venäjän varustautuminen lähialueillamme. Myös Kääriäiseltä lipsahti totuus: jos puolustusvalmius halutaan pitää tyydyttävällä tasolla, on valittava merkittävä puolustusmäärärahojen korotus tai Nato-jäsenyys. Ehkäpä joudumme valitsemaan molemmat.

Hieman ihmetyttää, jos Putinin ja puolustusministeri Ivanovin viime päivien esiintymiset eivät herättele johtavia poliitikkojamme. Välttämättömät turvallisuusratkaisut on tehtävä mahdollisimman tyynen rauhan aikana, siis pian.

Jan - samaa mieltä Natopointtiesi kanssa. Kiitos myös Hornet-infosta. Näille sivuille kertyy paljon mielenkiintoista materiaalia, jota ei välttämättä ehdi käydä muualta hakemassa. Hienoa!

Helena ja Marko - kiitos timpurivinkeistä. Tällä kertaa ei ole timpurivajetta. Brysselissä on paljon erinomaisia suomalaisia saunanrakentajia. Markolle lykkyä vaaleihin.

Hikiän Jussi Lähde - kiitos vinkikistä. Aion tarttua aiheeseen jossain vaiheessa. Energian ja turvallisuuspolitiikan yhteydestä on puhutta myös näillä sivuilla tällä viikolla. Mielenkiintoisia pointteja esimerkiksi Venejästä Saksaan rakenteilla olevasta kaasuputkesta.

Toivottavasti et pety, mutta suunnitteilla on sähkösauna. Ikikiuaksella näyttää olevan hyviä tuotteita. Tulen sitten Hikiään nauttimaan puulämmitteisestä saunasta.

Kaikki - pistin tuon Aamulehden kolumnin julkaistujen joukkoon. Siitä näkee paremmin mistä on kyse.

Eilen illalla oli kuuleman mukaan jotain ongelmia postauksien kanssa. Kiitos niille, jotka lähettivät siitä sähköpostiviestin. Olisin kiitollinen jos voisitte pistää pistää sp-viestit nyt myös tänne blogiin.

Hyvä Jan Rossi, tässä on vielä hieman lisää tietoa puolustusministeriömme ja mediamme halusta informoida meitä kansalaisia suunnitelluista puolustukseen ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä ratkaisuista.

Tämän päivän Hesarissa Jyri Raivion artikkelissa kerrotaan, että Seppo Kääriäinen kertoi jo joulukuussa ilmailulehti Flight Internationalille, että Suomi on osallistumassa eurooppalaiseen yhteistyöhön koskien alkuaan saksalaisperäisen Agile-UAV:n (miehitttämätön lentokone) kehitysprojektiin. Suomesta mukana ovat ainakin Insta ja Patria. Agile-projektista saataneen koneet lentoon aikaisemmin kuin aikaisemmin mainitsemastani nEUROn-UCAV-projektista. Agilen tuloksia voitaneen kuitenkin ehkä myöhemmin hyödyntää myös NEURON:issä, joka on valmistuessaan melkein F-16 kokoisen miehittämättömän taistelulentokoneen prototyyppi. Tärkeintä yhteistyössä on, että se pyritään suorittamaan EDA:n (Euroopan puolustusvirasto) johdolla.

Minua ihmetyttää, miksei näistä asioista uutisoitu laajemmin, silloin kun esim. Insta niistä webbisivuillaan raportoi, ks. Instan webbitiedote viime marraskuulta: http://www.insta.fi/--print?x20186=1541923

Toinen mielenkiintoinen seikka on, mitä Kääriäinen sanoi Flight Internationalille. Www.flightglobal.com kommentoi Kääriäisen sanomisia Flight Internationalille mm. seuraavasti:"The Finnish air force needs a reconnaissance and target acquisition system "using effective UAVs and modern sensors" to support future long-range ground-attack operations, he (=Kääriäinen, JP:n huomautus)says."

En tiedä, onko Kääriäinen todella sanonut, että tarvitsemme UAV-koneita tukemaan TULEVAISUUDEN PITKÄNMATKAN RYNNÄKKÖOPERAATIOITA, vai onko toimittaja ainoastaan ymmärtänyt Kääriäisen edellä esitetyllä tavalla. Kuitenkin kyse on mielestäni melkoisesta muutoksesta puolustus- ja turvallisuuspolitiikassamme, jos puolustusministerimme antaa ymmärtää, että Suomi valmistautuu tulevaisuuden pitkänmatkan rynnäkköhyökkäyksiin. Olisihan tässä asiassa ehkä selityksen paikka sekä puolustusministeriön että maan johdon puolelta.

Artikkelin sisällöstä ks. http://www.flightglobal.com/articles/2006/12/12/211052/finland-pushes-for-role-with-eads-in-agile-programme.html

Ja vielä mm. Agile ja NEUROn -projekteista enemmän ks.http://www.flightglobal.com/articles/2006/07/11/207705/germany-italy-and-sweden-hold-project-talks-on-agile-advanced-uav-in-bid-to-beat-french-led.html

Veikkaan, että JASSM:in kilpailijoina ovat nyt jäljellä saksalais-ruotsalainen Taurus KEPD 350 ja ranskalainen Storm Shadow tai niiden variaatiot. Heasrin artikkelin mukaan JASSM:ista on luovuttu. Onko näin?

Summa summarum, mielestäni turvallisuuspoliittisista suunnitelmista voisi huomattavasti avoimemmin informoida ja uutisoida myös Suomessa, varsinkin jos asiat on jo kailotettu maailmalle. Liikesalaisuudet ja turvallisuuspoliittiset salaisuudet ovat asia erikseen.

Hyvä Jouni Pulli - Jos JASSM:ista on luovuttu ja Suomi siirtyy eurooppalaiseen vaihtoehtoon JASSM-ohjusten vaihtoehtona, Suomi tekee silloin turvallisuuspolitiikassaan selvän muutoksen USA:sta Eurooppaan. Suomi ikäänkuin kääntää USA:sta katseensa muualle, mistä tämä kertoo? Ovatko Suomen suhteet kunnossa Yhdysvaltoihin? Kirjoitin aiheesta kolumnin viikonloppuna Verkkouutisiin, jossa kyselen suhteiden perään.

Sanoin kolumnissani, että viime aikoina on keskusteltu yhä vilkkaammin Suomen suhteista Yhdysvaltoihin. Ovatko suhteet kunnossa maailman ainoaan supervaltaan, vai ovatko puheet huononevista suhteista totta? Mikä on siis tilanne tällä hetkellä?

Viimeksi tammikuussa eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) vaati Kalevan haastattelussa EU:n ja Yhdysvaltain ja myös Suomen ja Yhdysvaltain suhteiden vahvistamista.

Samaan kiinnitti huomiota myös kokoomus, kun se vaati suhteiden vahvistamista. Kokoomuksen laatimassa raportissa sanottiin, että hallitus hukkasi tilaisuutensa EU:n ja Yhdysvaltain suhteiden parantamiseen ja samalla menetti mahdollisuutensa Suomen profiilin nostamiseen ja kahdenvälisten suhteiden kehittämiseen Yhdysvaltain kanssa.

Suhteiden etääntyminen näkyi viimeksi tammikuussa 2007, kun Yhdysvallat epäsi Suomelta ohjuskaupat. Suomi olisi halunnut uudistaa Hornet-hävittäjiään amerikkalaisilla JASSM-ohjuksilla, mutta Yhdysvallat kieltäytyi myymästä niitä Suomelle.

Jotenkin näyttäisi siltä, että Suomen ja Yhdysvaltain suhteissa olisi epäluottamusta ilmassa. Epäluottamuksen mittariksi sopisi myös maiden johtajien väliset tapaamiset. Presidentti Tarja Halonen ei ole saanut kutsua Valkoiseen taloon kuin kerran virkakautensa aikana. Halonen vieraili Valkoisessa talossa lyhyesti 2002 ja ei ole sen jälkeen saanut kutsua. Presidentti Haloselle on yritetty järjestää kutsua presidentti George W. Bushin luokse, mutta matkan ovat estäneet Bushin kiireet. Tämän totesi Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs Marilyn Ware vuosi sitten.

Tiedotusvälineet ovat nostaneet etääntyvien suhteiden syntipukiksi myös ulkoministeri Erkki Tuomiojaa (sd.). Ilta Sanomat kertoi 22. syyskuuta, että ulkoministeri Condoleezza Rice olisi tuskastunut Tuomiojalle, tämän vaadittua selitystä CIA:n vankilentoihin ja terroristien kidutuksiin Yhdysvaltojen ja EU:n 25 ulkoministerin kokouksessa New Yorkissa. IS:n tietojen mukaan Tuomiojan ja Ricen välillä käytiin “kohtuullisen kiivas sananvaihto” ja tämän vuoksi Rice olisi peruuttanut matkansa Suomeen. Samalla Halosen USA:n matkasuunnitelmatkin olisivat epäonnistuneet.

Missä tilassa Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet siis ovat? Jos suhteet ovat etääntymässä, suhteiden parantamiseksi olisi välittömästi tehtävä jotakin. Maaliskuussa valittavan Suomen uuden eduskunnan olisi kiinnitettävä paremmin huomiota suhteisiin Yhdysvaltojen kanssa. Samalla uuden hallituksen olisi otettava suhteiden hoito yhdeksi tärkeämmäksi ulkopolitiikan päätavoitteekseen. Suomen kaltaisella maalla ei ole varaa etääntyä Yhdysvalloista, varsinkaan kun Venäjän asema on vahvistumassa kaiken aikaa.

Eduskunnan ulkoasianvaliokunta totesi helmikuussa, että Venäjän sotilaallinen valvonta ja liikehdintä on lisääntymässä Suomenlahdella ja Itämerellä muun muassa uusien sukellusveneiden avulla. Samalla eduskunnan tulevaisuusvaliokunta totesi aiemmin, että rajavartiolaitoksen ja poliisin on syytä varautua Venäjältä tulevaan ehdotukseen yhteisistä harjoituksista mahdollisen terroriuhan varalta.

Onko siis vaarana, että etääntyvien suhteiden takia Yhdysvaltoihin, Suomi voisi joutua mukaan sotilaallisiin harjoituksiin Venäjän kanssa? Baltian mailla tätä mahdollisuutta ei ole, koska ne ovat liittyneet NATO:n jäseniksi. Onko Suomen ulkopoliittinen tila kaventumassa suhteiden kaventumisen takia Yhdysvaltoihin? Mitä Suomen ulkopoliittinen johto vastaa tähän?

http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=103907

Jan Rossi
jan.rossi@saunalahti.fi
http://koti.welho.com/jrossi4

Hyvä Jan Rossi, koskien yhteisiä sotaharjoituksia Venäjän kanssa, olen ymmärtänyt niin, että kyse olisi harjoituksista mahdollisia terroritekoja vastaan. Jos Venäjä aikoo kaksinkertaistaa öljynkuljetusliikenteen Suomenlahden perukasta, niin se sisältää sinällään melkoisen riskinkasvun ympäristökatastrofien osalta. Valvonnan pitää silloin toimia paremmin kuin se toimi viimeksi kun kreikkalaisalus kulki väärää väylää. Kaasuputken ja lisääntyvien öljykuljetusten osalta ymmärrän tarpeen vastata mahdolliseen terroriuhkaan yhteisesti ja koordinoidusti, mutta samalla tarvitaan yhteisiä harjoituksia esim. öljykatastrofitilanteita varten.

Putki kulkee kuitenkin koko Itämeren halki, joten harjoituksiinkin, jotta niistä olisi käytännön hyötyä, pitäisi osallistua useiden maiden puolustus-, tiedustelu-, öljyntorjunta- ja poliisivoimat, ainakin Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan. Jos ajatuksena on vain ollut, että suomalaiset harjoittelisivat puolustusta tuntematonta hyökkääjää vastaan pelkästään Venäjän kanssa, tulee meidän yksinkertaisesti kieltäytyä senkaltaisesta tarjouksesta.

Se, että USA ei halua toimittaa meille JASSM:eja, voi johtua monesta syystä:

1. Suomi ei kuulu esim. USA:n Defence Trade Security Initiativen (DTSI) piiriin, joss aovat mukana Nato-maiden lisäksi ainakin Japani, Australia ja Ruotsi.

2. JASSM:eja on toimitettu USA:n ulkopuolella vain Australiaan. Esim. ruotsalaisiin Jas Gripeneihin tulevat euroopalaiset Taurus-ohjukset.

3. Ehkä Suomi halusikin JASSM-ER-ohjukset, joiden kantama on jopa 900 km. Ne ovat siis selvästi hyökkäysase.

4. Ehkä USA pitää Pohjolaa niin rauhallisena kolkkana, ettei halua omilla toimillaan järkyttää status quota.

5. USA:ssa ollaan lisäääntyvässä määrin huolestuneita siitä, että puolustusteolliset yritykset vaihtavat omistajia, jolloin salassa- pidettävää tietoa voi valua vääriin käsiin.

Suomen tulee pitää mahdollisimman hyvät suhteet ja kehittää niitä monella tasolla ja laajasti niin USA:n kuin esim. Venäjänkin kanssa.

Tuomioja puhui Ricelle EU:n suulla ja muiden EU-valtioiden vaatimuksesta.

Venäjän Itämeren laivastolla tulee mahdollisesti vuonna 2015 olemaan 3-5 Lada-luokan sukellusvenettä, joka on vain 10-15 % kaikista Itämeren sukellusveneistä. "Uusista" korveteista ja fregateista useat ovat olleet telakalla rakennusvaiheessa hyvin pitkään, vanhin Kaliningradin telakalla jo 18 vuotta. Moderneinta korvettityyppiään (n. 90 m pitkä) venäläiset itse kritisoivat voimakkaasti mm. sen suhteellisen alhaisen nopeuden, huonon ilmapuolustusjärjestelmän, vähäisen miinanlaskukyvyn ja vanhan aseistuksen takia. Myönnettäköön, että asejärjestelmiä voi tehostaa, mutta se on yhtä kallista "aidan toisella puolella".

Mahdollisuutemme kilpailla Venäjän asevarustuksen "päivityksen" (45 % uudistus vuoteen 2015 mennessä) kanssa ovat hyvät, kunhan osallistumme eurooppalaiseen puolustusteolliseen yhteistyöhön aikaisempaa enemmin ja pitkällä tähtäyksellä. Edellisestä johtuen, luulen, että puolustusmäärärahoja joudutaan nostamaan ensi nelivuotiskaudella enemmän kuin esim. Vanhanen kuvaili, varsinkin jos me pidämme kiinni ulkomuseomaisesta hyvin laajasta asevelvollisuus- ja aluepuolustusjärjestelmästämme.

Hyvä Jouni Pulli - Mielestäni olisi kohtuutonta, että Suomi velvoitettaisiin jotenkin osallistumaan Venäjän ja Saksan välisen kaasuputken suojeluun ja sen valvontaan. Tuollainen toiminta syö resursseja, joten kysymys kuuluukin, että miksi Suomen pitäisi osallistua millään tavalla hankkeeseen, kun se ei ole mukana siinä? Millä keinolla Venäjä saisi Suomen mukaan terroriharjoituksiin putken osalta? Jos Suomi menisi mukaan johonkin putken toimintoihin, sehän tekisi itsestään rengin. Käsittääkseni Virollakaan ei ole mitään tekemistä hankkeen kanssa, joten miksi Suomellakaan pitäisi olla mitään tekemistä asian kanssa. Itämeren kaasuputki on Saksan ja Venäjän välinen hanke, ja mielestäni näiden maiden tulisi myös maksaa kaikki kustannukset mitä putkesta aiheutuu.

Jan Rossi

jan.rossi@saunalahti.fi
http://koti.welho.com/jrossi4

Hyvä pointti Jan Rossi! Ajattelin tilannetta lähinnä turvallisuus- (terrorismi) ja ympäristönsuojelunäkökohdista. Joten luonnollisesti, jos hyöty kaasuputkesta jää vain Saksalle ja Venäjälle, niiden tulee myös maksaa putken valvonta ja em. harjoitukset, mikä ei kuitenkaan poissulje Suomen osallistumista valvontaan, jos meille siitä maksetaan. Sehän olisi sekä turvallisuutemme että itämerellisen ympäristön kannalta suotavaa.

Vertaavana esimerkkinä mainittakoon esim. se, että Suomi antaa muiden maiden matkustajakoneiden lentää Suomen yli, vaikka ei meillä ole siitä mitään hyötyä; päinvastoin ko. koneet saastuttavat ilmatilaamme. Me saamme ylilennoista kuitenkin korvauksen.

Hyvä Jouni Pulli - Sitä juuri tarkoitan. Miksi Suomen pitäisi millään tavalla olla mukana hankkeessa, joka ei hyödytä sitä millään tavalla? Miksi Suomen pitäisi olla maksamassa ja laittamassa kalustoaan ja miehistöään sellaisen kaasuputken suojeluun, jossa se ei ole mukana? Jos Suomi osallistuisi millään tavalla putken toimintoihin, Venäjän tulisi maksaa siitä maailmanmarkkinahinnan mukaisen korvauksen. Tilanne on se, että Venäjä lopettaa muun muassa puun tuonnin Suomeen, joten miksi Suomen pitäisi hyödyttää venäläisiä? Edelleen kysyn, että osallistuvatko virolaiset tai ruotsalaiset putken valvontaan?

Hyvä Jan Rossi, Ruotsissa putkesta nousee vielä täysi hoolabaloo ja siellä tulevat varmasti turvallisuuspoliittiset ja ympäristölliset asiat menemään todella sekaisin tässä asiassa. Voisin hyvin kuvitella, että Ruotsin puolustusvoimat haluaa osallistua putken valvontaan, jos se siten pystyy avaamaan huomaamattoman kauttakulun sukellusveneilleen putken yli.

Tuo pyrkimys pysäyttää puuntuonti on täysin käsittämätöntä ja lyö kovasti vasten kasvoja, kun ainakin virallisissa puheissa pyritään lisääntyvään yhteistyöhön Venäjän ja Suomen talouksien kesken. Ehkä venäläiset kuvittelevat itse pystyvänsä hoitamaan puunjalostuksen. Toisaalta rekkajonotkin kasvavat rajalla vähän väliä. Onko tässä lopulta kyse välistävetäjistä vai onko tällainen asioiden hankaloittaminen todellakin Kremlin tarve ja mitä hyötyä tästä voi olla Venäjälle itselleen?

Jotenkin tuntuu siltä, että venäläiset ovat yhtäkkkiä tulleet kovin kateellisiksi siitä, että joku muu kuin he itse kehittää venäläistä elinkeinoelämää ja tuo työpaikkoja Venäjälle. Tässä kohdin peruutusvaihde näyttää olevan päällä.

Hyvä Jouni Pulli ja Muut - Venäjän suurlähettiläs Ruotsissa Aleksandr Kadakin puuttui keskusteluun kaasuputkesta ilmoittamalla, että keskustelu putken turvallisuuspoliittisesta ulottuvuudesta on idiotismia. Syyksi Kadakin sanoi Ruotsin radion haastattelussa, että "Mihinkä me tarvitsisimme johonkin huoltotorniin rakennettua vakoilukeskusta Itämerellä, kun meillä on satelliittien avulla mahdollisuus lukea reaaliajassa joka ikisen auton rekisterikilvet Tukholman kaduilta".

Tähän Kadakinin ilmoitukseen ei sitten tarvitse mitään lisätä. Venäjä voi siis reaaliajassa seurata mitä Ruotsissa ja Suomessa tapahtuu, ja samalla seurata mitä NATO-maissa tapahtuu, ja mitä oikeastaan koko maailmassa tapahtuu.

Jos Venäjällä siis on satelliittien perusteella mahdollisuus seurata naapurimaidensa toimintaa, miksi ihmeessä se panostaa valtaisat summat puolustukseensa? Venäjä aikoo nostaa puolustusbudjettiaan miljardeilla ja nostaa sen 145 miljardiin euroon. Mikä on homman idea? Jos Venäjä pystyy satelliittien avulla todella seuraamaan tarkasti naapuriensa toimintaa, mikä oli Venäjän ilmatilaloukkausten syy viime vuonna?

Hyvä Jan Rossi, mielenkiintoistahan tässä lausunnossa on, pystyvätkö venäläiset tunnistamaan satelliitilla sukeluksissa olevat sukellusveneet Itämerellä.

Tällainen satelliitti oli olemass 1990-luvun alussa (Idiogramma-Pirs 2) mutta mikä tilanne on nyt en tiedä. Luulisin, että tällainen satelliitti on ainakin kehitteillä. Jos venäläisillä ei ole tällaista satelliittia niin silloin putkeen asennetuista antureista olisi varmasti hyötyä sukellusveneiden havainnoinnissa ja esim. Ruotsin häivekorvetin liikkeiden seuraamisessa.

Osittain Venäjä panostaa puolustukseensa, koska välineet alkavat olla loppuunkuluneita, myös osa satelliiteista.

Hyvä Jouni Pulli - Päivän uutinen tulee Ruotsista, sillä Dagens Nyheterin mukaan Ruotsin puolustusvoimat pitää Venäjää aikaisempaa suurempana uhkana mahdollisen jännityksen kasvaessa Pohjolassa Barentsimeren energiaesiintymien tai öljyputikien suojaamisen takia. Tämän vuoksi Ruotsi aikoo siirtää sotilallisia resursseja kansainvälisestä toiminnasta Ruotsin puolustamiseen. Eli Ruotsissa todella ollaan huolestuneita tästä uudesta kaasuputkesta, joka halkoo pian Itämeren pohjaa. Miksi Suomessa ollaan täysin huolettomia asian suhteen, vaikka putki koskettaa enemmän Suomea kuin Ruotsia? Itämeren putki saattaa lisätä Ruotsin halukkuutta liittyä NATO:oon.

Hyvä Jan Rossi, sain DN:n artikkelista hieman erilaisen käsityksen kuin sinun yllä kuvaamasi. Artikkelissa kerrotaan, että Venäjälllä on nyt enemmän taloudellisia resursseja panostaa puolustukseen ja että nyt Venäjä alkaa lisätä sotilaallista puolustuskykyään kun se viime vuodet on vain rapistunut. Lisäksi viitataan mainitsemiisi öljy- ja energia-asioihin sekä siihen, että Pohjolan strateginen merkitys on muuttunut ja siksi Ruotsin pitää pystyä vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen muuttamalla omia puolustuksellisia painotuksia niin, etteivät ne sisällä vain kv. operaatioita.

Ruotsin Puolustusvoimien edustaja painottaa kuitenkin, ETTEI VENÄJÄN HYÖKKÄYSUHKAA RUOTSIA KOHTAAN OLE OLEMASSA.("inte... ..återuppstått"). Tällaisen uhan olemassaolo vaatisi sekä resursseja että aikomusta hyökätä eikä Ruotsin Puolustusvoimat näe tällaista uhan olemassaoloa ennustettavissa olevana ajanjaksona.

Ne, jotka haluaisivat Ruotsin liittyvän Natoon, tulevat varmasti käyttämään putkea argumenttina Natoon liittymisen puolesta. Putkea käytetään myös sisäpoliittisena aseena, esim. Carl Bildt väittää demarihallituksen hyväksyneen putken rakentamisen EU:ssa viiMe vuonna. Demarit taas kieltävät tämän asian ja väittävät, että Ruotsi on ainoastaan luvannut selvittää ilman viivytystä, voiko Ruotsi hyväksyä putken rakentamisen.

Huomioitavaa on, että samalla kun Ruotsin Puolustusvoimat puhuu panostuksen lisäämisestä kotimaan puolustuksessa, niin Bildt lupaa ruotsalaista-norjalaista sotilaallista panostusta Afrikkaan Sudanin rauhan aikaansaamiseksi. Voi olla, että seuraavaksi Bildt tai puolustusministeri tekee "kääräiset" ja vaatii lisää määrärahoja sotilaalliseen käyttöön.

Kertoessani satelliitista, joka pystyy havaitsemaan veden alla liikkuvia sukellusveneitä, unohdin mainita, että ruotsalaisetkin ovat menestyksellisesti pystyneet tunnistamaan veden alla liikkuvan sukellusveneen optisesti mutta kylläkin vain lentokoneesta.

Hyvä Jouni Pulli - STT kertoi tänään, että Ruotsin hallituksen mielestä Venäjän demokratiakehitys on viime vuosina kärsinyt takaiskuista ja tämän vuoksi ulkoministeri Carl Bildt ilmoittaa, että Ruotsin hallitus korostaa ulkopolitiikassaan EU:n keskeistä asemaa ja maan halua kuulua unionin ytimeen. Eli Ruotsi kokee selvää turvattomuutta suhteessa Venäjään. Miten asia nähdään Suomessa? Mielestäni Ruotsin turvallisuuspolitiikassa on alkamassa kokonaan uusi vaihe, joka saattaa viedä maan NATO:oon.

Carl Bildt on sitä mieltä, että yhtenäisellä EU:lla on selvästi suuremmat mahdolisuudet vaikuttaa Venäjän kehitykseen positiivisessa mielessä kuin piskuisella Ruotsilla yksinään. Bildt on johdonmukaisesti heti ulkoministeriksi päästyään painottanut, että hänen mielestä Ruotsin pitää pyrkiä EU:n ytimeen. En tekisi ytimeen pyrkimisestä sellaista johtopäätöstä, että Ruotsi tuntee olonsa turvattomaksi Venäjän suhteen.

Käsittääkseni Carl Bildt haluaisi Ruotsin Natoon, mutta tällä hallituskaudella Ruotsi ei Natoon liity. Bildt osaa älykkäästi käyttää Venäjän muuttunutta tilannetta hyväkseen pyrkiessään edistämään niitä asioita, joissa hänen mielestä on korjaamista: esim. Ruotsi on ollut liian kauan EU:n ytimien ulkkopuolella, Ruotsi ei ole Natossa.

Hyvä Jouni Pulli - Ajattelin nostaa tässä nyt esille MEP Henrik Laxin erinomaisen kysymyksen kaasuputkesta. Lax nimittäin kysyy 15. joulukuuta 2006 putken turvallisuuspoliittista ulottuvuutta kun hän kysyy, että "Miten komissio aikoo estää sen, että Venäjä käyttää kaasuputkea Itämeren valtioiden vastaisen tiedustelutoiminnan välikappaleena, mikä saattaa aiheuttaa turvallisuuspoliittisia jännitteitä?" Lax myös kysyy, että "Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä estääkseen sen, että kaasuputkesta tulee vastaisuudessa kansainvälisen terrorismin maalitaulu?"

Mielestäni Laxin kysymykset ovat aiheellisia ja juuri näistä syistä asiasta on noussut kohu Ruotsissa. Henrik Lax näkee asiassa turvallisuuspoliittisen ulottuvuun, samoin ulkoasianvaliokunta ja tulevaisuusvaliokunta Suomessa. Miksi pääministeri Matti Vanhanen, presidentti Halonen ja ulkoministeri Tuomioja vaikenevat kaasuputken turvallisuuspoliittisesta ulottuvuudesta? Ruotsissa putki koetaan uhkana, Suomessa siitä vaietaan. Mielestäni ei tälläisestä putkesta pidä vaieta, vaan se olisi nostettava ainakin näiden vaalien keskiöön. Keskeisten eduskuntapuolueiden johtajien tulisi ottaa selkeä kanta putkeen ja miettiä, mitä vaikutuksia sillä tulee olemaan Suomen ja Itämeren asemaan 2010-luvulla. Näissä eduskuntavaaleissa valitaan eduskunta ja hallitus, jotka istuvat v:een 2011.

Ohessa linkki Henrik Laxin erinomaiseen kysymykseen:

http://www.europarl.europa.eu/omk/sipade3?PUBREF=-//EP//TEXT+WQ+E-2006-5500+0+DOC+XML+V0//FI&L=FI&LEVEL=2&NAV=S&LSTDOC=Y

Hyvä Jan Rossi, funtsittuani hieman enemmän putken sotilaallista merkitystä (kiitos sinun tarpeellisten mielipiteiden) olen tullut siihen tulokseen, että putken sotilaallinen merkitys on varsin pieni. Putkella on eniten merktystä kolmessa asiassa: Venäjä pääsee sen avulla vaikuttamaan EU:n energian saantiin; se voi olla terroristien kohde ja putken asennus voi vaikuttaa haitallisesti Itämeren ympäristötilaan.

Terroristien kohteena putki on kuitenkin huono, koska siinä ei kulje saastuttavaa öljyä ja toiseksi putkea voidaan vartioida. Voivathan terroristit iskeä halutessaan esim. voimajohtoihin.

Ajatellaanpa, että venäläiset asentaisivat putkeen tai sen välittömään läheisyyteen antureita, joilla he voisivat kuunnella tai muuten havaita vedenalaista liikennettä. Jan Rossi, sinäkin olet varmaan joskus pelannut laivanupotuspeliä. Jos siinä pelissä asettaa omat paattinsa peräkanaa niin vastustaja kyllä tajuaa logiikan ja upottaa alukset toinen toisensa perään. Kaikkihan tietävät, missä putki tulee kulkemaan, joten anturien toimintaa on helppo häiritä. Putkella per se ei kuitenkaan voi estää vedenalaista liikennettä vaan estämiseen tarvittaisiin joko pintaan saakka ulottuvia sukellusveneverkkoja tai sitten miinoitusta.

Edellisestä johtuen esittämistäsi Laxin kommenteista huomiotavaa on vain terrorismi. Tämän asian suhteen olen edelleen samaa mieltä kuin olen aikaisemmin todennut: niiden jotka putkesta hyötyvät tulee maksaa putken turvallinen käyttö.