Faktoja pöytään
Hyvä viikko takana. Maanantaina ja tiistaina Brysselissä, keskiviikko normaalissa työntouhussa valtioneuvostossa, eduskunnassa ja puheet sekä Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa Wanhassa Satamassa että Helsingin edistyskokoomuksen tilaisuudessa Wanhan kuppilassa, torstaina arvokas ja iloinen päivä uuden presidentin virkaanastujaisissa ja perjantai Tallinnassa puhumassa taloudesta sekä tapaamassa presidentti Toomas Hendrik Ilvestä ja ulkoministeri Urmas Paetia.12 kommenttia
> On vastuutonta antaa ymmärtää, että lapioimme rahaa Kreikkaan. Olemme tehneet mainitut toimet siksi, että se on Suomen ja Euroopan etu.
Miten vertaisit Suomen tilannetta Ruotsiin? Ruotsin tilanne on valuutan nimeä lukuunottamatta Suomen kaltainen. Onko Ruotsi ollut tyhmä tai vastuuton, kun ei ole lähtenyt hankkeeseen mukaan samalla tasolla? Toimiiko heidän yhtälönsä?
Olen samaa mieltä on vastuunto esittää tuommoisia väitteitä.
Ei manostajatkaan saa esittää ihan mitä vain.
Kyllähän tuosta yhtälöstä selviää se että Suomi on tienannut Kreikalta 40 miljoonaa euroa, joka on 4%. Kolikkoina tuo ei mahdu lapioon vaan tarvitaan varmaan rekka jos ei jopa useampi jolla rahaa on tuotu Suomeen.
Olisiko syy se ettei Soini ja varsinkaan kannattajat enään ymmärrä mitä numerot tarkoittavat.
Tärkeintä ihmisen on ymmärtää mitä osaa ja pysyä siinä. Soinin pitäisi kumpaneineen varmasti muistaa tämä.
Olen samaa mieltä että Viron suhdetta kannattaa vaalia. Ovat ihmisinä melkein kuin Suomalaisia, joutuneet vain väärälle puolen esirippua.
"Virossa tuntuu melkein siltä, kuin kotona olisi. Tätä naapuruussuhdetta kannattaa vaalia."
Olen täysin samaa mieltä!
Arvoisa Ministeri Stubb !
Kylläpä teette hyvää työtä ja hienoa tuo yhteistyönne virolaisten kanssa.
Palaan vielä tammikuun lopun blogiinne Indonesian matkalta. Kiitos siitä. Indonesian asioista näkyy meillä aivan liian vähän tietoa.Enpä aiemmin huomannut matkaannekaan.
Suuri joukko suomalaisia paperiteollisuuden asiantuntijoita, insinöörejä on työskennellyt Indonesian puunjalostuksen kehittämiseksi jo vuosikausia.Sieltä on kyllä osattu arvostaa niin suomalaisia koneita kuin tietotaitoakin ja hankittu niitä. Mutta hyvin harvoin meillä näkyy mediassa asiauutisia erittäin kehittyvästä maasta, jonka kulttuuri toki on kovin erilaista, mutta joka todella tarjoaa mahdollisuuksia. Perehdyin kahden vuoden asumisajan historianopettajan suurella mielenkiinnolla Indonesian kulttuuriin.
Hyvää menestystä työllenne.
Hyvä ministeri Alex,
todellakin, on ehdottoman tärkeää kehittää suhteitamme Viroon eritoten kulttuurisesti ja poliittisesti.
Silti aprikoin, mitähän tämä taloudellinen "yhteistyö" pitää sisällään ja kumpi maa siitä oikeasti hyötyy.
Pieni, joskin hyvin konkreettinen esimerkki: taloyhtiön putkiremontin toteuttajat tulivat pääasiassa Virosta, tosin myös mm. Uzbekistanista jne. Urakoitsija oli suomalainen.
Entä minne maksavat veroja Viron suomalaisyritykset?
Montako virolaisyritystä mahtaa toimia Suomessa?
Herra ministeri,
Unohditte noista luvuista Suomen rahoituskustannukset. Lisäksi sivuutatte IMF:n ja EKP:n kautta tulevat vastuut.
Pyrkiessämme katsomaan rakentavasti tulevaisuuteen, meillä on kolme suurta haastetta, joihin jokaiseen pystymme vaikuttamaan positiivisesti, jos niin yhdessä haluamme. Nämä haasteet ovat kolme T:tä: työ, talous ja turvallisuus, jotka kaikki ovat välttämättömiä, myös tulevien sukupolvien kannalta, mutta niin myös lähivuosinakin kunhan eurokriisin sumuverhon laskeutuminen antaa meidän taas uudelleen nähdä metsän puilta.
Alex on varmasti oikeassa siinä, että euroalueelle tarvitaan tiukempia säääntöjä, ja tässä kohdin kannattaa alleviivata kasvun merkitystä, varsinkin kotimaisen työn osalta. Nykyporukka tulee uupumaan "sorvin ääreen", ellei tekijöiden määrää lisätä kiireellä. Työstä saatava lisäarvo kasvaa paitsi määrää liaäämällä myös laatua kohottamalla ja työstä saatavaa hintaa nostamalla, mitkä taas edellyttävät koulutuksen oikeaan osunutta suuntautumista, työssä viihtyvyyden lisäämistä ja vastuuntuntoisia päätöksiä päättäjiltämme heti. Työn tilauksen määrän kasvu on kiinni siitä, kuinka hyvin osaamme vastata amrkkinoiden tarpeisiin ja miten osaamme luoda tarvitsemaamme kotimaista lisäarvoa.
Globaalin turvallisuuden kehityskuluissa pärjäämme parhaiten olemalla mahdollisimman lähellä päätöksentekoa, niin EU:ssa kuin esim. YK:ssakin sekä pitäen kaikki anturimme herkällä kuulolla myös naapurimaissamme. Keskinäinen ymmärrys ja toistemme kunnioittaminen on sovun ja siten positiivisen ja kestävän kehityksen perusta niin Suomessa, Itämeren alueella, EU:ssa kuin globaalistikin. Erilaisuus on rikkaus ja kehityksen välttämätön edellytys; sen hyödyntämisestä meillä on hyviä kokemuksia myös suomalaisen ja virolaisen työyhteistyön kautta ja tällaisen yhteistyön lisäämistä tulisi laaja-alaisesti kannustaa EU:n sisämarkkinoilla.
On todennäköistä, että globaali turvallisuuspoliittinen tilanne on turbulentimpi seuraavien vuosien aikana kuin se on ollut viime vuosikymmenenä, ja siten meidän tulisi lisätä panostustamme kv. politiikkaan esim. osallistumalla aktiivisesti YK:n turvaneuvoston toimintaan ja pyrkien saamaan siellä tuen toimillemme myös Välimeren eteläpuolelta.
Meille ovat olleet tärkeitä talousyhteistyön suuntia historiallisista ja talouskehityshistorian syistä itä ja länsi. Nyt on aika ymmärtää myös etelän ja pohjoisen merkitys aiempaa työtä väheksymättä, myös turvallisuuspoliittisesti.
Taloudessa emme voi ohittaa energian merkitystä ja olisimme kovin hölmöjä, ellemme käyttäisi hyväksemme logistista asemaamme. Tässä asiassa olisi hedelmällistä, jos virolaiset pystyvät näkemään logistisen yhteistyön kehitystarpeet laajana.
Verrattuna aiempiin vuosikymminiin, totisesti huomaa ja näkee kanssakäymisen tyylin ja laadun muuttuneen. Suhteet ovat oikeasti kunnossa Euroopassa, nouseviin Aasian talouksiin ja USA:han. Olen varma,että Valkoisesta talosta tulee (keskellä presidentinvaalien) kutsu maamme tasavallan presidentille
pikapuolin. Tämäkin suhteenhoito vaatii "päivityksen".
Asioiden menestyksekäs hoito vaatii nykyisin ahkeruutta, aktiivisuutta, pragmaattisuutta ja sosiaalisia taitoja. Alex Stubb on erittäin vahvoilla näissä asioissa.
Käytännön yhteistoimintaa pitää vaalia jatkuvasti, Viro, USA ja toki EU sekä Venäjä ovat hyviä esimerkkejä.
Kansainvälisyys on avainsana kaikessa ja kaikkeen. NATON merkitys on monessa mielessä jopa kasvanut, meidän pitää olla kehityksessä mukana.
http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-17189739
Mielenkiintoista nähdä, miten niukassa johdossa oleva ehdokas Ranskan preseidentiksi - Hollande - aikoo toteuttaa varakkaiden 75%:n tuloverotuksen ja pitää pääomat Ranskassa.
Ranskassa ja EU:ssa tullaan näkemään kevään päätteeksi vielä monta ihmeellistä asiaa...entäpä talousjärjestyksen uskottavuus sitten.
Lueskelen Viron presidentistä kertovaa kirjaa ja mitä havaitsen: "yhdennäköisyys" Stubb / Ilves on ilmeinen.
Toinen kirja yöpöydälläni on Tonava (Claudio Magris).
Eurooppa on taistelun väärti, opin Magrisilta.
Myös Kreikan, mutta erityisesti Balkanin osalta.
Turkkia odottelen mukaan siksi, että siellä on osaamista sodan ehkäisyyn Lähi-Idässä, joka olisi aika kiireellinenkin asia.
Jouni Pullille sanoisin ettemme Euroopassa niinkään tarvitse tiukempia sääntöjä vaan enemminkin yhteisiä sääntöjä joita noudatettaisiin.
Eli jos halutaan EU.n selviävän kriisistään niin tarvitaan ehdottomasti paljon lisää integraatiota liittovaltion suuntaan.
Nykyinen systeemi jossa jäsenmaat kilpailevat toisiaan vastaan itse määrittelemillään säännöillä on laho eikä voi toimia jatkossakaan vaikka päällä olevasta kriisistä selviäisimmekin.
Jos katsomme rakentavasti tulevaisuuteen on Euroopan unionin oltava myös paljon enemmän demokraattisempi, ei voi olla niin etteivät eurooppalaiset pystyisi tulevaisuudessa äänestämään ulkoministerista tai presidentistänsä.
Paljon on puheita, ja jokainen valmisteltu. Tuskin voit käyttää Erkki Liikasen valtiovarainministeriaikoinaan käyttämää metodia: Hänen puheidensa otsikko aina ja joka paikassa oli Suomi tänään.
Numero perässä kertoi hänelle itselleen milloin ja kenelle se kulloinkin pidettiin. Toki puheet varmasti kiillotettiin eri tilaisuuksiin, mutta pohja lienee ollut sama. Minä kuulin Wanhan Sataman puheesi. Arvostin kovasti, kun heti alussa huomioit Suomen kovan EU-kaartin salissa. Erinomaista.