Meppien kirje
Hiihtolomaviikko perheen kanssa on sujunut mukavasti. Sain sähköpostiini kirjeen suomalaismepeiltä koskien Euroopan parlamentin istuntopaikkaa Strasbourgissa. Vastaan siihen myös virallisesti, mutta tässä näkemykseni lyhyesti.10 kommenttia
Hei Alexander,
Tarkoitatko, että ei kannata edistää asiaa, joka säästäisi kustannuksia ja tehostaisi toimintaa? Muillakin mailla kuin Suomella.
Tällaiset asiat eivät edisty, ellei niitä nosteta esiin. Kyllä varmaan supliikkina kaverina osaat nostaa tämän ehdotuksen rakentavasti esiin, niin että siitä saadaan MEP:ien yhteinen "näin tehostamme toimintaa" agenda.
Jos tuo arvio mittakaavasta 180 miljoonan euron säästöt on edes jotenkin tolkullinen, sehän tarkoittaa sitä, että jonnekin fiksumpaan voidaan käyttää se 180 miljoonaa.
Vai oliko joku toinen laatikko, josta EU:n rahoituskehys ammentaa unionin budjetin tulot?
Ymmärrän argumenttisi perusteet, mutta priorisointi "menot ensin ja sitten vasta säästöt" on aika mielenkiintoinen. Yritysmaailmassa tuollainen "investointi ensin, tulot sitten" ajattelu edellyttää hyvin tiukkaa ROI:ta, jonka pitää vielä kaiken huipuksi toteutua. Muuten yritetään seuraavaksi jotain muuta.
Kun streamlinetaan kuluja EU:ssakin on järjestelmän olemassaolon ja erityisesti sen kehityksen kannalta pohdinnanarvoista kertoa esimerkiksi Alexin prioriteeteistaan - mahdollisimman avoimesti ja niitä myös päivittäen tai jopa tarvittaessa muuttaen, perustellusti, mielestäni.
Heidi Hautala näytti ainakin minulle kaipaamaani suoruutta eilisessä Stillerin Pressiklubi-ohjelmasa. Bravo!
Toivon, että Suomi edistää esim. Yulia Tymoshenkon ihmisoikeukksia.
Mielestäni on tärkeää, että AINA otetaan kantaa asioihin ja tuodaan asioita esille, huolimatta asiaa koskevien osapuolten eriävistä näkemyksistä. Ja ovathan säästöt sekä toiminnan tehostaminen tällä hetkellä erittäinkin ajankohtaisia asioita.
Nyt on juuri oikea hetki puskea tärkeitä talouspoliittisia asioita ja linjauksia härkäpäisesti eteenpäin, koska vain tällaisten rationaalisten ja konkreettisten toimien avulla EU voi nousta taloudellisesta ahdingostaan.
Ymmärrän istuntopaikka-kysymyksen jäävän palstatilaa syövien mm. tukipakettikeskusteluiden jalkoihin, mutta se ei oikeuta jättämään asiaa puolitiehen tai odottamaan pitkiksi ajoiksi.
Aina pitää ja voi yrittää...niin tätäkin.
Silti 180 vaivaista miljoonaa saattaa olla pikkuraha "Ranskan kunniasta", jolle ei löydy rahallista ylärajaa, jos koskaan tulee siitä kysymys.
Edessä ovat lisäksi mielenkiintoiset presidentinvaalit Ranskassa, ja niitä kannattaa seurata jopa paremmin kuin konsanaan omiamme seurasimme, sillä taloustilanteessamme EU:n tulevaisuus riippuu siitä, mitä tuleva Ranskan presidentinhallinto haluaa...
Käsitelty ja hyväksytty Kreikan viimeisin tukipakettikin oli sekin kokonaista 130 miljardia.
Olen täysin samaa mieltä Alex Stubb´in kanssa.
Suomelle ovat EU-rahoituskehykset tärkeämpiä asioita kuin
EU-istuntopaikat, joka asia näyttää olevan Ranskalle
"itsetuntokysymys".
Kaikki raha on tärkeää, mutta asiat on pantava tärkeysjärjestykseen.
Hyvä ministeri Alex,
olivatko nämä tiedot ja rakenteet tiedossa silloin, kun Suomi liittyi EU:hun?
Jos olivat, kansalaisille ei niistä tietääkseni kerrottu.
On syntynyt vaikutelma, että Brysselissä toimivat lähinnä maamme ministerit ja komissaari Rehn.
Eija-Riitta Korhola antaa lausuntoja tietyin väliajoin.
Jos mepit kirjoittavat ja valittavat Sinulle, mitä arvelet kansalaisten ajattelevan heidän vaikutusvallastaan Unionissa.
Itse asia eli kokouspaikkojen järkevä sijaitseminen on tietysti itsestään selvä maamme näkökulmasta.
Jos mepit eivät saa edes tätä asiaa järkiperäistettyä, mitä he sitten saavat ja mihin vaikuttavat?
Mepit luonnollisesti ovat tässä asiassa liikkeellä, sillä heiltä, heidän avustajiltaan ja etenkin perheiltään Strassin keikat ne kaikista suurimmat kuperkeikat vaativat.
180 miljoonaa on toki rikka rokassa, kun EU:n budjetista väännetään, mutta posterioorin pyyhkiminen meppien kirjeellä lienee ministerille silti tuskallista. Olihan hän muistaakseni aikoinan One Seat -aktivisti.
En malta olla vetämättä tätä keskustelua hieman sivuraiteille ja tarttumatta koko EU:n budjettiin ja sitä kautta kilpailukykyymme:
EU:sta on kehkeytynyt aikamoinen rahan uudelleenjakolinko. Koska tätä tosiasiaa ei kukaan pysty yksin purkamaan, päätyvät fiksutkin poliitikot siilipuolustukseen alue- ja maatalaoustukien osalta. Tämä tukiviidakko on melkoinen suonsilmä, jonka olemassaoloa ja toimintalogiikkaa kukaan EU:hun lähtökohtaisesti lämmöllä suhtautuva poliitikko ei uskalla kyseenalaistaa.
Samankaltainen logiikka pätee yritystukiin. Koska yritysverotusta ei uskalleta laskea ja koska poliitikot tahtovat ostaa äänestäjiä, markkinoita vinouttavia (ja useissa tapauksessa tukahduttavia) yritystukia myönnetään lähes käsittämättömin perustein.
Terveitä ulkomaisia sijoituksia tulee Suomeen, jos verotus on kohtuullinen ja poliittinen toimintaympäristö läpinäkyvä ja ennakoitava. Meille ei myöskään kasva houkuttelevia vientiyrityksiä, jos ne ovat tottuneet kotimaassa siihen, ettei markkinakuntoon täydy päästä ja kilpailuun varautua, jos on ystäviä oikeissa osoitteissa.
Summa summarum: ymmärrän Alexin toiminnan ajoituksen ja aseman vuoksi, mutta pidemmällä tähtäimellä näin ei voi jatkua.
Ystävällisesti,
H. Laurén
P.S.
Se, että meppimme ei näy päivälehtien kansissa, ei suinkaan tarkoita, etteivät he tekisi hartiavoimin tuloksellista työtä Brysselissä ja maailmalla.
Lausuntoautomaatti ei aina ole se polittisen pelikentän tehokkain pelaaja.
http://www.economist.com/node/21547805
Saksan Merkel osallistuu Ranskan presidentinvaaleihin suosimalla Sarkozya…
Entäpä jos Hollande silti tai sen vuoksi ottaa ja voittaa vaalit.
Mitenpä sitten Euroopan vakautuksen käy, jos Merkozy -kokoonpano muuttuukin Merkollande –taistelupariksi ?
EU pyrkii säästämään - MEP:en ja jäsenmaiden sekä oman organisaation valmistelulla - kuluistaan, mutta onnistuu harvoin.
Suomalaiset MEP:it ovat kunnostautuneet kärjessä, kun Talous- ja sosiaalikomiteaa sekä Alueiden komiteaa on "turhina agendoina" haluttu lakkauttaa.
Ehkä olisi hyvä verrata EU:a organisaationa muihin vastaaviin tai verrattavissa oleviin.
YK toimii joka puolella maailmaa.
USA:n liittovaltio on koonnut päätäntänsä yhteen kaupunkiin.
Muut liittovaltiot (esim Saksa, Intia jne) ovat rakentaneet monikerroksista hallintoa.
EU:n kolmen keskuksen malli on lopulta aika "simppeli"?
Tällainen järjettömyys on lopetettava. Siihen ei tarvita perussopimuskierroksia tai muita valtioiden välisiä neuvotteluja. Meppien pitäisi gandhimaisesti kieltäytyä Strasbourgiin matkustamisesta. Heillä olisi siihen ehdottomasti EU:n kansalaisten tuki. Ranskalaiset toki pitäisivät siellä hetken keskenään omia istuntojaan, mutta lopulta taipuisivat.