Team Finland
Tänään oli merkkipäivä Suomen taloushistoriassa. Kone Oy:n toimitusjohtaja Matti Alahuhdan johdolla toiminut työryhmä luovutti loppuraporttinsa Suomen taloudellisten ulkosuhteiden kehittämisestä ja yritysten kansainvälistymisestä. Raportin ottivat vastaan minun lisäkseni pääministeri Jyrki Katainen ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Päätimme ryhtyä raportin suositusten toimeenpanoon saman tien.
Hallitus laatii nyt hallitusohjelmassa sovitun Suomen taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelman. Asetin Alahuhdan työryhmän, jotta toimintaohjelma laadintaan saadaan mahdollisimman tuoreita ideoita suoraan taloutemme vetureilta eli yrityksiltä. Suomen vientiyritykset olivat edustettuna työryhmässä hyvin kattavasti. Mukana oli suuria ja pieniä yrityksiä suurimmilta vientisektoreiltamme. Annoin työryhmälle vapaat kädet.
Sitä saatiin mitä tilattiin. Työryhmän raportti on ennakkoluuloton ja käytännönläheinen. Työryhmä kiinnittää aiheellisesti huomiota siihen, että Suomi hoitaa taloudellisia ulkosuhteitaan hajanaisesti ja lyhytjänteisesti. Toimijoita on paljon, ja toiminnalta puuttuu strateginen ohjaus. Työryhmä ehdottaa ratkaisuksi Team Finland –verkostomallia, jossa olemassa olevat toimijat tuodaan yhteisen ohjauksen piiriin sekä kotimaassa että ulkomailla. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat jatkossa kaikki vienti- ja kansainvälistymispalvelut yhden luukun kautta. Verkoston ohjaus tuodaan pääministerin alaisuuteen.
Talous on dominoinut kansainvälistä kanssakäymistä jo pitkään. Siksi taloudelliset ulkosuhteet pitää nostaa myös Suomen ulkopolitiikan kärjeksi. Jokaisen Suomen suurlähettilään pitää miettiä työpäivän päätteeksi, mitä hän on tehnyt Suomen elinkeinoelämän hyväksi.
Suomi elää viennistä. Viime aikoina noin 40 prosenttia bruttokansantuotteestamme on tullut viennistä. Monilla mailla tuo osuus on kuitenkin vielä suurempi, ja kilpailu kovenee kaiken aikaa. Suomen viennin arvo ei ole vieläkään palautunut vuoden 2008 jälkeistä romahdusta edeltäneelle tasolle. Lisäksi viime vuonna kauppataseemme kääntyi alijäämäiseksi. Suomi siis syö enemmän kuin tienaa. Meidän on kiireesti ryhdyttävä hoitamaan taloudellisia ulkosuhteitamme paremmin, tarkemmin ja aggressiivisemmin.
Toimintamme suuntaamisessa pitää ottaa huomioon myös maailmantalouden painopisteen muutos. Eurooppa ja Yhdysvallat kattavat yhdessä edelleen noin puolet maailmantaloudesta mutta nopeimmin kasvavat taloudet ovat muualla, erityisesti Aasiassa. Suomella on vakiintunut jalansija Euroopan markkinoilla mutta kasvua joudumme hakemaan kauempaa. Siksi myös omat vienninedistämismatkani ovat suuntautuneet nopeimmin kasvaville talousalueille. Niiden tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet ovat päätä huimaavia.
Taloudellisten ulkosuhteiden hoitaminen pitää myös tuoda globalisaation aikakaudelle. Yritykset toimivat globaalisti, ja valtionhallinnon on pystyttävä samaan. Yritysten kansainvälistyminen tarkoittaa arvon syntymistä ympäri maailmaa, missä julkinen sektori voi olla tukena kaikissa vaiheissa. Varsinkin nousevissa talouksissa valtiollinen ovenavaus on edelleen tarpeen. Oy Suomi Ab:n on pystyttävä jatkossa toimimaan asiakaslähtöisemmin ja muutoksia ennakoiden. Samalla on pidettävä Suomi houkuttelevana sijaintipaikkana paitsi suomalaisille myös ulkomaisille yrityksille.
Ennakointi tarkoittaa sitä, että otamme paremmin huomioon maailman megatrendit. Siihen löytyy eväitä myös 2010 julkaistusta brändiraportista, joka esittelee Suomen ongelmanratkaisijana. Ilmastonmuutos, energiatalouden muutos, digitalisoituminen, palvelutalouden synty ja kaupungistuminen tarjoavat loistavia markkinamahdollisuuksia ja kasvun lähteitä. Niihin ovat Suomessa tarttuneet erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset. Niiden kansainvälistymistä ja kasvua on tuettava kaikin mahdollisin keinoin.
Kansainvälinen liiketoiminta kuulostaa tekniseltä mutta se vaikuttaa kaikkien suomalaisten hyvinvointiin. Kyseessä ovat suomalaiset työpaikat ja viime kädessä suomalaisen yhteiskuntamallin tulevaisuus. Siksi meidän on ennakkoluulottomasti mietittävä, miten pysymme kehityksen kärjessä ja erotumme muista. Meillä on tuhannen euron paikka. Suomi on nyt pop. Olemme reilu, kasvava, innovatiivinen ja toimiva maa. Meidän on puhallettava yhteen hiileen ja luotava maailman paras ratkaisu taloudellisten ulkosuhteiden hoitoon.
Video raportin julkistamistilaisuudesta.
Kuvaaja: Eero Kuosmanen
4 kommenttia
Talous ja kansainvälinen politiikka ovat yhä enemmän kytköksissä. Hyvä esimerkki tästä on raakaöljyn hinta ja sen kuljetukset esimerkiksi Persianlahdella.
USA siirtää toistakin tukialusyksikköä Arabianmereltä kohti Persianlahtea. Kannatan tätä toimintaa, samoin kuin IAEA:n raporttia Iranin ydinohjelmasta ja sen johtopäätöksiä. Vaikka ajatusmaailmani on suht pasifistinen, niin Iranin kaltaiset konnavaltiot (sen johto) on saatava ruotuun ja tapakurssille.
YK:n turvaneuvoston ja EU:n on tiukennettava talouspakotteita Irania kohtaan. Suomen etujen mukaista on turvata tilanne Lähi-idässä.
Yli kaksi vuotta sitten, kun ministeri Pekkarinen esitti kansainvälistymistä koskevia mainoksia "Uusia alkuja" ja palkittiinkin myös jo kansainvälistä toimintaa tekeviä yrityksiä:
Tein tutkimusta ja kävin New Yorkissakin kaksi kertaa, tein ajatuksen uusien alkujen luomisen mahdollistamisesta.
Ei ollut vastaanottoa kansainvälistymisasioissa ministeriöihin. Asiat esitettiin toista kautta ja jopa kehuttiin ensimmäisenä hyvänä ideana.
Kiitos ja hiljaisuus asioista.
Team Finland esitys on "laajasti" ajatellen samaa suuntaa, mutta:
- Onko asioita pohdittu liian "korkeahenkisesti", yleisesti
- Voiko kukaan Team Finland joukkuessa olla se "jumala" joka sanoo mikä on mahdollista ja mikä ei? En usko siihen.
- Lähetystöt ovat kapea toiminnan "pesäke" mielestäni. Onko aitoa "yrittämis" opastusta mahdollista saada ja miten virkamiemäisyys vältetään, kokemuksellako?
Itse en usko täysin ilmaiseen apuun (Se on tosi hyvä, mutta, mutta), valinta kun on Team Finland, kuinka se voi olla "kaikkitietävä", ei voi.
Pien- ja keskisuurten yritysten kansainvälistymiseen tulee luoda kehittyneemmät olosuhteet mahdollisuuksineen, malleineen,"paikkoinnen" toiminnan tekemiseksi, esillä olemiseen kuin nyt oletan raportin perusteella, valitettavasti.
Hyvä ministeri Alex,
luettuani Team-Finland-tiivistelmäsi jäin miettimään eritoten paria toteamusta. En ole viennin asiantuntija ( vaikka ehkä jotakin tiedänkin käytännön tasolla) , ja siksi rohkenenkin esittää hyvin yksinkertaisia kysymyksiä:
Kolmannessa kappaleessa todetaan:
" Suomi hoitaa taloudellisia ulkosuhteitaan hajanaisesti ja lyhytjänteisesti. Toimijoita on paljon, ja toiminnalta puuttuu strateginen ohjaus. Työryhmä ehdottaa ratkaisuksi Team Finland –verkostomallia, jossa olemassa olevat toimijat tuodaan yhteisen ohjauksen piiriin sekä kotimaassa että ulkomailla. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat jatkossa kaikki vienti- ja kansainvälistymispalvelut yhden luukun kautta. Verkoston ohjaus tuodaan pääministerin alaisuuteen."
Lausuma vastannee totuutta ja antaa aihetta toimiin.
Tavoitekin on mitä parhain.
Mietin kuitenkin hiukan skeptisenä, miten ihmeessä tämä tavoite voidaan saavuttaa. Missä se yksi luukku sijaitsee, ketkä siitä vastaavat ja miten se ylipäätään rakennetaan?
Mutta sitäkin realistisempi ja erittäin kannatettava huomautus on varmasti tämä:
Jokaisen Suomen suurlähettilään tulee työpäivän päätyttyä miettiä, mitä hän on tehnyt elinkeinoelämän hyväksi. Sitä voisi miettiä työpäivän aikanakin ja ryhtyä heti toimiin.
Hyvä Alex, kansainvälinen liiketoiminta ei kuullosta lainkaan tekniseltä, sillä maallikkokin ymmärtää sen merkityksen meille ja muille.
Se, kuinka Suomi leiviskänsä hoitaa, on ollut meille aika lailla suljettu alue ( UM ja muut), mutta viimeistään tämän raportin toivoisi herättävän kansalaisiakin.
Selväksi tuli lähinnä se, että elinkeinoelämä ei tunne löytävänsä optimaalista vientutukea oikeaan aikaan eikä oikeasta paikasta.
Toivottavasti, ministeri Alex, saamme jatkossakin tietoa näistä veromarkkojamme nielevistä ja varsin vaietuista toimista ja niiden tehokkuudesta.
Matti Alahuhdan johtaman työryhmän raportin tavoitteet luovat toteutuessaan merkittävän lisän kilpailukykyymme ja samoin kustannuksin kuin nyt. Tavoitteita toteuttamalla pystymme nykkyistä selkeästi tehokkaammin hyödyntämään jo olemassaolevia tietojamme ja osaamistamme sekä luomaan lisäarvoa strategisesti ja systemaattisesti yhdistämällä näitä tietoja ja osaamista ja tarjoamalla kulloisellekin hankkeelle juuri sen tarpeiden mukaista palvelua pitkäaikaisesti ja yhdeltä luukulta.
Vihdoin on päästy tähän, siitä Alex sinulle suurkiitos! Liian monelta luukulta tapahtuva kansainvälistyviin yrityksiin kohdistuva "palvelu" samaten kuin liian lyhytaikaiset projektit sekä strategisen ajattelun puute ovat olleet arkipäivää jo aivan liian kauan.
Toteutuessaan raportin toimenpiteet asettavat niin yrityselämän kuin hallituksenkin ja ministeriöiden edustajat tekemään päätöksiä ennakoivasti, ei jälkikäteen sopulilaumana. On tärkeää, että raportin mukaan Team Finland-ohjausryhmä itse päivittää Team Finland-toimintamallia jatkuvasti, jotta se pystyy havaitsemaan kulloisenkin tilanteen mukanaan tuomat uudenlaiset tarpeet.
Raportti avaa myös silmiämme sille, että meidän tulee hyödyntää kasvavien ja kehittyvien uusien markkinoiden (eri toten jo nyt Aasiassa ja Etelä-Amerikassa) merkitys kasvavina kuluttajatuotteiden markkinoina.
Kaiken kaikkiaan raportti edellyttää nykyistä selkeästi tiiviimpää yhteistyötä virkamiesten, yrittäjien, yritysten edustajien, tutkijoiden ja yliopistojen välillä.
Poliittiset painotukset huomioidaan raportissa siten, että ohjausryhmä valitaan kulloiseksikin hallituskaudeksi.
Koska myös presidentillä on merkittävä rooli vienninedistämisessä, uskon, että hallituksen edustajat kommunikoivat Team Finlandin toiminnasta presidentin kanssa tarvittavassa määrin.
Ja nyt on aika alkaa toteuttaa raportin tavoitteita käytännössä. Toivon, että pääministerimme saa nopeasti koottua iskukykyisen, viisaan ja ennakoinnin osaavan ohjausryhmän.
Kannattaa katsoa myös video!