Torstaina 25.11.2010    27 kommenttia

Brändipäivä

Tänään kello 10 julkistettiin kaksi vuotta sitten nimittämäni maabrändivaltuuskunnan raportti. Tulos on briljantti, nerokas, yllätyksellinen! Valtuuskunta on tehnyt fantastista työtä. Toivon, että jokainen lukee sen - tai ainakin tiivistelmän siitä. Raportti ja "tehtäviä suomalaisille" löytyy osoitteesta: http://www.tehtavasuomelle.fi/

Blogikommentaattorit, kommentteja peliin. Mitä mieltä olette raportista?

Kuvat: Eero Kuosmanen:


27 kommenttia

Torstaina 25.11.2010 klo 11:35

Joka kerta kun antaa periksi turhamaisuudelle, joka kerta kun ajattelee ja elää, jotta ”näyttäisi joltakin” toisten silmissä, syyllistyy petokseen. Joka kerta tuo onneton ”tekeytymisen”, ”esiintymisen” halu on tehnyt minut pienemmäksi totuuden edessä.
-A.Camus

Torstaina 25.11.2010 klo 11:39

Raportti tosiaan yllätti myönteisellä tavalla, päästiin ainakin hieman irralleen joulupukista, saunasta ja maisemista. Ongelmanratkaisu -tehtävän ensimmäisenä haasteena näen uskottavan edes hieman todellisuuteen pohjaavan sisällön toteuttamisen ja sitä estävien pullonkaulojen tunnistamisen.

Suomi ei ehkä ole innovatiivisuuden kärkimaita; johtuneeko luonteenomaisesta alamaisuusajattelusta että Suomessa tarvitaan nippu käyttöohjeita, direkteevejä, asetuksia, naapurikyttäystä jne että ihmiset osaisivat autoilla, syödä, juoda ja asua. Poliittisen kentän staattisuus kuvastaa konservatiivisuutta, virkamiehet pelkäävät virheitä uskaltautumatta luoviin ratkaisuihin, yrittäjyys ei nuorillekaan ole kovin merkittävä vaihtoehto.

Juotavat järvet on mainio tavoite kuin myös muu luonnon suojelu. Miten tähän sovitetaan turvetuotanto ja bioenergian käytön lisäämisen haittavaikutukset. Ja oliko se juuri pari päivää sitten kun Suomi luokiteltiin ympäristöasioissa perässähiihtäjäksi. Riskialttiista uusista ympäristöinnovaatioista ollaan samalla luopumassa (viittaan talteenottolaitohankkeeseen).

Nähdäkseni aikajänteenä olevan parin vuosikymmenen aikana perus- ja muuta koulutusta tulisi painottaa ajattelemisen välineiden, itsenäisen toiminnan ja elämisen tukemiseen teknissuuntaisen nippelitiedon ja pakkoruotsin kustannuksella.

Tulevien menestystarinoiden ohella keskeinen fasiliteetti mielestäni on ns pohjoismainen hyvinvointivaltio turvaamassa yksilölliset tasaveroiset kehittymismahdollisuudet kaikille kansalaisilleen ja joka omalla esimerkillään voi innostaa myös ympäröivää maailmaa pyrkimään samaan.

Torstaina 25.11.2010 klo 12:16
Vilho Partanen

Ensiselailulla tuo "Kansankynttilät ilman rajoja" -teema puri parhaiten.

Tosiaankin. Siinäpä ideaa. Suuressa osassa maailmaa vallitsee huutavan hiljainen koulutuspuute.

Paljon parempi ja vaikuttavampi kehittämismetodi kuin sotilaallinen pakotusmetodi, joskin hitaampi ja kokonaisuutena "vähäverisempi".

Torstaina 25.11.2010 klo 12:36

Hei Alex
Nopea silmäily yhteenvetoon antaa myönteisen singnaalin.Nyt on tehty jotakin sellaista, millä saattaa olla kauaskantoisia seurauksia - myönteisiä tietenkin. Tekstin "saundi" on mukaansatempaavaa ja fressiä. Täytyy ajan kanssa perehtyä raporttiin perusteellisemmin, mutta tässä alkufiilikset!

Torstaina 25.11.2010 klo 15:25
Kristina Salmi

Lukaisin läpi tiivistelmän. Vaikka tavoitteissa on kyllä tekemistä, uskon kuitenkin, että Suomi pystyy ne saavuttamaan.

Olin muuten katsomassa Teidän sekä Jorma Ollilan vierailua Torpparinmäen peruskoulussa. Täytyy sanoa, että Torppiksen entisenä oppilaana olen hyvin ylpeä, että päätitte vierailla juuri siellä.

Torstaina 25.11.2010 klo 15:57
Heikki Liimatainen

Ahtisaari-päivät ja rauhanvälityksen suurvaltatavoite ovat kuplia. Ahtisaari on edullista ottaa esimerkiksi, koska hänen rauhanvälitystyötä dominoitiin Washingtonista. Mitä jos joutuisimme rauhanvälitystehtävään, jossa joutuisimme ottamaan selvän irtioton Yhdysvalloista? Lisäksi Suomi on joka tapauksessa puolueellinen EU:n jäsenenä eikä uskottava suvereeni toimija kuten esim. Sveitsi.

Muilta kuin ulkopolitiikan alueilta löytyy kuitenkin hyviäkin ideoita.

Torstaina 25.11.2010 klo 20:03
Hanna Laurén

Rock, rock, rock.

90% positiivinen yllätys. Jopa niin pitkälle, että voisin väittää työryhmän laittomasti hankkineen käyttöönsä päänsisäisen kovalevyni. Liekö tämä käytännön esimerkki siitä Ollilan peräänkuuluttamasta innovatiivisesta nörttiydestä ;-P

Kahteen pointtiin laittaisin kuitenkin pienen alaviitteen.

1.) Talkoo -sanan toitotus toi mielen Kokoomuksen viimeaikaisen mainonnan. Saattaa toki olla vahinko, mutta en olisi kovin riemuissani, jos yksi puolue yrittäisi korvamerkitä kansakunnan yhteisen strategian seuraavaksi 20 vuodeksi. Se olisi paitsi pirun riskaabelia, niin myös epädemokraattista.

2.) (Liittyy löyhästi aasinsillalla ykköseen) Rauhanvälityksen suurtasavalta on hieno idea, mutta ei sitä pelkästään Ahtisaaren ja Sauerin varaan voi rakentaa. Heitä voidaan toki hyödyntää mentoreina ja keulakuvina, mutta meillä pitää sitten löytyä Merikassun pölyisiltä käytäviltä ja liike-elämänkin puolelta heppuja, jotka vastaavat enemmän mielikuvaa itsenäisestä ja innovatiivisesta ongelmanratkaisijasta kuin harmaasta eminenssistä, joka seistä tönköttää puhumattomana Finland -kyltin takana, samalla kun karismaattisemmat kommeljanttarit syöksevät käsittämätöntä propagandaansa lehdistötilaisuuksissa ja kv -kokouksissa. Ei kai enää aikoihin ole uskottu passiiviseen rauhanvälitykseen?

Ja talkoista sen verran vielä, että jos maamme menestys todella rakennetaan loistava ulkopolitiikan varaan, ei meillä todella enää ole perustetta maksaa näille isänmaan ritareille samaa palkkaa kuin Siwan kiireapulasille. Muuten käy niin, että ritarit ratkovat jatkossakin ongelmia monikansallisten yritysten -eivätkä Suomen valtion -leivissä.

Torstaina 25.11.2010 klo 20:44
Mika Kaakinen

En ole varma luenko raporttia. Liika tieto ei ole hyvästä. Tiivistelmän voin lukea. Katsotaan.

Sekä A.S, että J.O. ovat kunnon miehiä. Siitä olen varma. Sisäpuoli on tärkeämpää kuin älykkyys tai tietorikkaus. Ainakin itselleni.

Torstaina 25.11.2010 klo 21:10
Hannu Messo

Tervehdys ! Minusta tämä brändityöryhmän raportti kuulostaa hieman ironiselta. Itse olen joutunut taistelemaan suomalaisen byrokratian kanssa saadakseni itselleni kattilalaitosten käytönvalvojan pätevyyskirjan, mutta Tukesin ja Opetushallituksen kanta on ollut tyrmäävä.
Olen opiskellut ja työskennllyt Ruotsissa 15 vuotta. Opiskellut Göteborgs tekniska institutissa ja Sven Wingquists gymnasiumissa jossa suoritin högre kurs i driftteknik vid värmekraftanläggningar. Työskentelin Möldalin kunnan lämpölaitos osastolla harjoittelijana, koneenhoitajana ja konemestarina ennen kuin muutin takaisin Suomeen jo 26 vuotta sitten syksyllä 1984. Suomessa olen toiminut kaukolämpöalalla koko ajan laitosten käyttö-, huolto- ja kunnossapitotehtävissä kunnospito-, biolämpö- ja käyttöteknikon tehtävissä.
Olen voinut toimia laitosten käytönvalvojana poikkeusluvalla, mutta hakiessani pätevyyskirjaa, niin vastaus on ollut kieltävä, koska minulla ei ole suomalaista koulutusta alalle. Mielenkiintoista sinänsä, että poikkeusluvalla voidaan jakaa vastuuta, mutta ei pätevyyttä. Ruotsissa vastaavaa pätevyyskirjakäytäntöä ei ole, joka asetuksen 891/1999 mukaan voitaisiin mahdollisesti hyväksyä. Miten on mahdollista, että pääomat ja ihmiset voivat liikkua vapaasti euroopassa, mutta koulutukset ja pätevyydet eivät. Vai ovatko nämä todella näin vahvasti kansallisen lainsäädännön piirissä. Olen toiminut alalla opiskeluineen yli 36 vuotta, enkä kuitenkaan ole pätevä suomlaisen käytännön mukaan, jonka koen kovin loukkaavana. Tällä hetkellä asia on enää periaatteellinen, koska en aio olla työelämässä enää kuin pari vuotta ennen siirtymistä eläkkeelle. Kovin räikeässä ristiriidassa käytäntö on kuitenkin brändityöryhmän loppuraportin kanssa. Viranomaisasenne ja lainsäädäntö ei ainakaan tue brändityöryhmän raporttia ja muiden maiden kansalaisten halukkutta tulla Suomeen. B- ja A-koneenhoitajan ja alikonemestarin pätevyyskirjaan, jota itse ole hakenut riittää Suomessa muutaman päivän tai viikon / kuukauden teoreettinen koulutus, käytännön työkokemuksen lisäksi, mutta ruotsalainen koulutus ei anna riittävää pätevyyttä, outoa ja täysin käsittämätöntä.

Perjantaina 26.11.2010 klo 1:36
Esko Kälviäinen

Suomi tunnetaan jo nyt EU:n nöyrimpänä mallioppilaana. Jos direktiivi (=ohjesääntö) ehdottaa hypätä, niin Suomihan kysyy: "kuinka korkealle!" Noh, missä on se luvattu brandy... että jaksaa kuunella kun maailma nauraa...

Perjantaina 26.11.2010 klo 1:45

Kiitoksia erinomaisesta tuotoksesta! Vihdoinkin painotetaan
- toiminnallisuutta, konkreettisuutta ja tekoja
- luonnon merkitystä suomalaisuuden voiman löytymisessä
- kansalaislähtöisyyttä
- yhdessä tekemisen, palvelemisen, loistamisen, kasvamisen ja oppimisen meininkiä
- identiteetin selkiyttämisen merkitystä koko kansan elinvoimaisuuden edistymiselle ja ihmisten voimaantumisen perustan vahvistumiselle
- ihmisatvolähtöisyyttä ihmisten kohtaamisen edellytyksenä.

Brändityöryhmän tuotos tulee uudistamaan lukuisissa yhteisöissämme toimintamalleja ja totuttuja ajattelu- ja uskomusmalleja. Olisi hienoa, jos ihmiset kertoisivat miten nämä brändiraportissa esitetyt teot toimivat, miten ne koettiin ja miten ne edistivät yhdessä luomisen toimintatapaa ja toisista välittämistä. Pienet arjen teot uudistavat paljon. Raportin vinkit ja ehdotukset kun toteutamme, kansakunnan voimaantumisen taso nousee ainakin pykälällä ja ihmisten voimavarapotentiaali vapautuu eettisesti kestävällä tavalla meidän muiden iloksi. Raportti loi arkea uudistavia näköaloja. Kiitoksia!

Perjantaina 26.11.2010 klo 8:31
jari pitkänen

taisi työryhmältä unohtua yksilöidä missä Suomi on paras ja tuleva esimerkki muille.Siis,sosiaaliavustusten jakamisessa, rikollisten tukemisessa.Seuraavaksi vangeille hotelli tason majoitus v2030 mennessäkö? Maahan muuttajille suoraan omat asunnot v2030 mennessäkö,mutta mitä Suomi tarjoaa hyvin ansaitsevalle oman maan kansalaiselle.Lisää VEROJA ja taas lisää veroja,kylmän,tylyn,kalliin maan,kateutta unohtamatta.Ehkäpä Jorma Olila jolla on rahaa ettei taivu siihen kuuluisaan asentoon on varaa kyseisiin työryhmän näkymiin.Todellisuudessa Suomi ei todellakaan voi olla edelläkävijä maa.Tosiasiassa ei koskaan.

Perjantaina 26.11.2010 klo 9:21

Onnea uudelle Suomibrändille. Tällä kertaa minulla on ns. oma lehmä ojassa. Osallistuin 19-21.11.2010 Suomen Kädentaito-messuille Tampereella. Koko messukeskus oli täynnä suomalaiste luovuutta ja upeaa kädentaitoa. 600 näytteilleasettajaa oli tehnyt parhaansa ja lopputulos oli huikean hieno. Siinä olisi mahtava tanner tuoda ulkomaalaisia ryhmiä tutustumaan näihin aitoihin suomalaisiin tuotteisiin. Valmistan itse suomalaisesta paperinarusta uniikkiryijyjä ja toinen tuotteeni on kivivaasi. Kun olen nyt seurannut tätä brändäystä, en voi olla kehumatta, että oma kivivaasini oli tuote joka voisi olla se juttu maabrändäys-kokouksissa koristeena. Voin tuoda vaikkapa pyöreän neuvottelupöydän keskelle 100 upeaa kivivaasia, joista jokainen on hieno, vahva, luonteva merkki siitä millainen on hieno Suomi ja sen luovat ihmiset. Onnea Alex!

Perjantaina 26.11.2010 klo 18:06
Mika Kaakinen

Tunnen sympatiaa Hannu Messoa kohtaan.

Perjantaina 26.11.2010 klo 21:07

Hyvää ja innostavaa settiä!

Kirjoittelin oman unelmieni Suomibrändin tänne: http://leostranius.fi/2010/11/unelmien-suomibrandi/

Mukavaa viikonloppua!

Perjantaina 26.11.2010 klo 21:41
Kimmo Parviainen-Jalanko

Todella positiivinen yllätys - oikeastaan asettaa termin "työryhmän loppumietintö" odotusarvon uudelle tasolle - kerrankin lopputuloksena on jotain muuta kuin valmiiksipureskeltuja itsestäänselvyyksiä.

Yksi pieni pyyntö - kyselin samaa jo aiemmin facebookissa - saisiko tuon raportin jossain muussa tiedostomuodossa kuin PDF:nä, niin että sen saisi (helposti) muunnettua e-kirjaksi (toki useimmat lukijat tukevat PDF:ää, mutta ainakin kindlen näytöllä tuon raportin A4 kokoon tarkoitettu teksti on tuskallisen pientä).

Perjantaina 26.11.2010 klo 21:56
Pirkko Luhtanen

Tutustuin raporttiin vasta pinnallisesti- mutta olipa todella positiivinen ylläri. Raportti on visuaalisesti kiinnostava, koko ajattelu on uutta ja luovaa.Olen todella otettu tästä raportista. Lisää tällaista meininkiä - suomalaiset taitavat ollakin aika innovatiivisia. Super, Happy and LOL.

Lauantaina 27.11.2010 klo 5:54
Jouni Pulli

Pari päivää kalassa ja "luovassa" jäänsärkemisessä sai nostettua uskoa suomalaisten innovaatiokykyyn ja ehkä hieman reaalista perspektiiviäkin Peräpohjolamme haasteellisiin eikä joka suhteessa niin optimaalisiin olosuhteisiin.

Kyllähän se jää antoi vielä myöten päälle ajamalla, keikuttamalla ja ees-taas-rynnimällä. Paatin pohjasta voi sanoa, että ei ole näkkejä, ei ainakaan enää - maataloutemme saastuttamisesta huolimatta (60% osuus meidän osalta Itämeressämme ja tiedättehän, että Itä-Suomenlahti on nykyään puhtaampi kuin sen läntinen osa). Ja se japanilainen perämoottorikin toimi erinomaisesti kun potkurisokan tilalle oli laitettu rautanaula.

Itsepyydetyt ja valmistetut savukalat olivat tuoreita hieman toisin kuin esim. stadin keskustan eräässä ruokakaupassa. Niin, lieneekö sellainen savukala hyvä, joka on toimitettu kauppaan vaikkapa torstaina ja jota myydään vielä maanantaina? Onko se esimerkki suomalaisesta yritysbrandista/luomuruosta - puhumattakaan kansalaisten tarpeiden arvioimisesta ja kansalaisten ymmärryksestä? Trust me? (tämä englanninkielinen lisuke tarttui, kun niitä näkyi siinä suomenkielisessä brändiraportissakin LAAJALTI viljeltävän - syytä en ymmärtänyt - puistatti; onko meillä nyt mukavaa?)

Suomi-brändäys olisi hyödyllisintä, mikäli se pohjautuisi konkreettisiin ja yksityiskohtaisiin ohjeisiin. Silloin ohjeiden antajat altistuisivat arvostelulle eli jatkokehityskeskstelulle ja -työlle ja senhän luulisi olevan tarkoituskin.

Verbaalimaalausta? Harrastus sekin.

Lauantaina 27.11.2010 klo 9:35

Jatokehittelyssä olisi hyvä huomioida 'kateuskappale' jonka poisraakkamisesta HS tänään kirjoittaa.

Sen pitäisi nousta koko jutun pääasiaksi. Miltei kaikki aikaansaavat, hyvät ihmiset, ovat jättäneet Suomen; tänne jää B-porukka. Puhun kokemuksesta.

Lauantaina 27.11.2010 klo 13:44
Jami Eskelinen

Raportissa otettiin kuitenkin vähän tai ei ollenkaan kantaa suomalaiseen urheiluun, huippu-urheilun voittamisen pelkoon ja varman päälle pelaamiseen sekä lasten ja nuorten liikunnan yleiseen vähentymiseen. Miksi työryhmä ei asettanut tehtäväksi esimerkiksi futiksen arvokisoihin pääsemistä vuoteen 2030 mennessä?

Lauantaina 27.11.2010 klo 13:52
Helena Lauttanen

Kyllä on ihminen itteään täynnä, kun arvelee, ettei Suomeen jää A-luokan kansalaisia Brysselin eliitin jälkeen. Maailmalle lähtijöillä on tietenkin valttinaan kielitaito, se on selvää, kaikki muu onkin sitten toinen saarna. Ei maailman parhaassa maassa, ykkösluokan koulutusmaassa selvitä B-porukalla, eikä asiat ole ollenkaan täällä hullusti. Päinvastoin. Suomeen palaavat ne A-luokan ihmisetkin aikanaan useimmiten. Kateus on meillä paha vitsaus, sille kun osattais tehdä jotain. Löytää jokaiselle enemmän positiivisuutta kaikkeen tekemiseen ja elämästä nauttimiseen.

Lauantaina 27.11.2010 klo 19:38
Pauli Noronen

Työryhmän asettaminen aikanaan herätti minussa melkoista epäilyä, kuinka tästä voisi tulla mitään?
Lopputulos on pelkästään positiivinen. Oikeita arkisia asioita ja jokaisella suomalaisella rooli jossa voi oikeasti toimia.

Kuitenkin kysymys: kuinka tämä kaikki jalkautetaan? Jotenkin tehtäviä ja niiden suorittamista on jatkossa kannustettava, seurattava ja tiedotettava. Muuten valuu hyvä työ hukkaan erittäin nopeasti.

Lauantaina 27.11.2010 klo 22:55
Veijo Lundberg

Hei Alex,
unohditteko miten Suomen historia ja Turun. Olen itse kotoisin Turusta ja kun menimme työporukan kanssa Turkuun, niin porukat olivat suu auki ja sanoivat, että on kuin ulkomaille olisi tullut.
Kannattaa lukea esimerkiksi nämä Turkua ihannoivat jutut:

http://www.guardian.co.uk/travel/2010/nov/27/turku-finland-city-of-culture
http://travel.nytimes.com/2010/10/10/travel/10Turku.html

Seinäjokisen Jorma Ollilan Nokia muisti Turun yliopistoa 0 euron avustuksella äskettäin. Hän on kvartaalitalouden mies, eikä varmaankaan tiedä, että yliopisto perustettiin Suomeen vuonna 1640 ja Turkuun.

Maanantaina 29.11.2010 klo 9:36
Maija Karjalainen

Hei!
Raportissa oli paljon hyvää- yhteisöllisyyden merkitys oli, tosin ujonpuoleisesti, tunnustettu. Hyvää oli myöskin havainto koulujen kehittämisen tarpeellisuudesta.
Yhdessätekemisen ja -päättämisen merkitystä ei mielestäni oltu kuitenkaan huomioitu läheskään tarpeeksi. Huomaan kuinka vähän ihmisiä otetaan mukaan poliittiseen päätöksentekoon! Se on mielestäni ydinongelma Suomessa mitä tulee maan kehittymiseen. Meidän tulisi nostaa osallistuvan demokratian tasoa maassamme huomattavasti.
Kaupungit ja kunnat eivät kehity potentiaalisesti, koska vain pieni murto-osa ottaa osaa niiden kehittämiseen kuntahallinnon kautta. Olen varma että maan hallinto kautta linjan hyötyisi paljon jos kansalaiset todella otettaisiin mukaan oman maansa asiain hoitoon. Niinkuin raportissakin sanottiin: tämä on meidän maamme! Eikö olisi tänään jo aika muuttaa harvainvallan mallia kohti todellista kansanvaltaa. Tahtoisin sitoutua yhteisen asian puolesta, maamme ja kaupunkini innovatiivisen kehittämisen puolesta, mutta minua kannustetaan ikävä kyllä vain passiivisuuteen ja 'vähät minä välitän asenteeseen'.
Rapotin ulko-asu ja kirjoitustyyli oli mielestäni jokseenkin luotaan poistyöntävä. Ymmärrän että oli haettu helposti lähestyttävyyttä, mutta kokonaiskuva oli hieman sekava ja raportin ydinviesti ei tullut läpi.
Hyvä idea tosin, kiitos.
Ystävällisin terveisin,
Maija Karjalainen

Maanantaina 29.11.2010 klo 11:20
maija karjalainen

ps. uudenlainen (osallistuvan) demokratian malli voisi olla täällä onnistuessaan myös Suomen anti maailmalle!

Maanantaina 29.11.2010 klo 15:22
Veikko Virta

Eikö ihan vakavasti voitaisi ajatella tälle pohjoismaiden ja ehkä koko Euroopan johtavalle narsistille muuta puuhaa kuin ulkoministerin salkku?
Itsetehostuksen tarpeella voidaan tuhota arvokkaatkin hankkeet.

Maanantaina 29.11.2010 klo 20:47
Jouni Pulli

Ei luonnollisestikaan pidä provosoitua provosoitaessa. Toisaalta pystynemme avoimesti pohtimaan, mikä on keskustelun moderni muoto ei pelkästään Suomessa tai tässä blogissa vaan laajemminkin, niin Euroopassa kuin globaalisti.

Kirjoitan tämän kommentin, koska tunsin Veikko Virran kommentin myös osuvan itseeni siksi, että kirjoitustapani lienee joillekin ainakin erilainen. Olen yli kahdenkymmenen ulkomailla vietetyn vuoden "kolhima" ja siksi pyrin kirjoittamaan toisaalta kriittisesti mutta toisaalta myös muiden kirjoittajien ansiot tunnustaen mukaanlukien blogi-isäntämme, vaikka olisinkin itse asiassa eri mieltä. Samalla mielestäni on oikeus olla ylpeä saavuttamistaan asioista, kehut tässä blogissa mukaan lukien (, joita suuresti arvostan niin kuin rakentavaa kritiikkiäkin, sen löytäminen on toki vaikeampaa kuin esim. uuden lintulajin bongaaminen).

Suomalaisille omien saavustusten nostaminen esille taitaa olla joidenkin mielestä synti. Minusta se on ansio ja keskustelun avaus. Heitto tulevaan. Pelkkä kritiikki on tie mustaan aukkoon.

Oletko Veikko Virta lukenut muiden ulkoministerien blogeja?

Kirjoita kommentti