Keskiviikkona 24.11.2010    4 kommenttia

EU:n taistelujoukot

Tämä päivä on kulunut vilkkaassa työn touhussa. Eduskunnassa käytiin välillä tiukkakin keskustelu Suomen osallistumisesta EU:n taisteluosastoon. Tässä hieman perustietoja osastoista ja meidän osallistumissuunnitelmistamme:

Suomi valmistautuu näiden taisteluosastojen kahteen valmiusvuoroon vuonna 2011.
Suomi on menossa mukaan ensinnäkin Ruotsin johtamaan EU:n pohjoismaiseen taisteluosastoon (Nordic Battle Group) , johon kuuluvat kuuluvat Suomi, Viro, Irlanti ja Norja ja toiseen, Alankomaiden johtamaan osastoon, johon kuuluvat Suomi, Saksa, Itävalta ja Liettua.
Molemmat ovat valmiudessa vuoden 2011 alkupuoliskon tammikuusta kesäkuuhun. Korkea valmius koskee Suomen osalta yhteensä n. 300 sotilasta. Suomi on aikaisemmin osallistunut kaksi kertaa valmiusvuoroon vuosina 2007 ja 2008.
EU:n taisteluosastot ovat n. 1500-2000 sotilasta joukkoja ja niitä kutsutaan myös EU:n nopean toiminnan joukoiksi. Ne ovat 10 päivän valmiudessa lähtemään kriisinhallintaoperaatioon EU:n ulkopuolelle, jos neuvosto ja valmiusvuoroon osallistuvat maat niin päättää. Taisteluosastoja voidaan käyttää myös YK:n pyynnöstä ja sen mandaatilla. Tämä olisikin se todennäköisin tilanne.
Taisteluosaston operaation kesto voisi olla korkeintaan neljä kuukautta. Tehtävät ovat rauhanturvaamista, konfliktinestoa ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamista. EU:lla on kaksi taisteluosastoa valmiudessa kerrallaan 6 kk:n jaksoissa
EU:n taisteluosastoihin osallistuminen on osoitus siitä, että Suomi on omalta osaltaan sitoutunut EU:n kriisinhallintakyvyn vahvistamiseen. Suomi kannattaa, että EU:lla on kyky, välineet ja joukot nopeaan toimintaan kriisien niin vaatiessa.
Suomen kokemukset EU-taisteluosastoista ovat myönteisiä. Hyödymme siitä mm. seuraavasti:
- Taisteluosastoissa koulutetaan korkeatasoista suomalaista kriisinhallintahenkilökuntaa, joka on käytettävissä myös muihin kriisinhallintaoperaatioihin tämän valmiusvuoron jälkeen.
- Taisteluosastojen toiminta tukee EU:n voimavarojen kehittämistä kriisinhallintaa varten. EU:n taisteluosastot parantavat jäsenmaiden yhteistyötä mm. kansainvälisten harjoitusten ansiosta. lisäksi niiden toiminta edistää jäsenmaiden joukkojen yhteensopivuutta.
- Osallistuminen EU:n taisteluosastoihin palvelee myös kansallisten puolustuksen tavoitteita.
EU:n taisteluosastot ovat alkuvuonna täydessä valmiudessa koko valmiusajan. Niiden lähettäminen kriisinhallintaoperaatioihin riippuu täysin tilanteesta. Kynnys EU:n taisteluosastojen käyttöön on kuitenkin korkea.
EU:n taisteluosastoja ei ole käytetty vielä kertaakaan. Siihen on monia syitä. Jäsenmaat voivat pitää kalliina taisteluosastojen käyttöä operaatioihin, koska se aiheuttaa lisäkuluja jäsenmaille. EU:n budjettiin varatut yhteiset kulut kattaisivat vain osan operaatioon osallistumisesta. Toiseksi taisteluosastojen koko ja käyttöaika ovat rajoitettuja ja ne vaikuttavat sopivien tehtävien löytämiseen.
Jos EU harkitsee taisteluosastojen lähettämistä kriisinhallintaoperaatioon, EU-jäsenmaiden on hyväksyttävä yksimielisesti taisteluosasto-operaation käyttäminen. Lisäksi päätös valmiudessa olevien joukkojen käyttämisestä operaatioon on aina kansallinen. Päätöksen suomalaisten osallistumisesta EU:n taisteluosaston mukana operaatioon tekee kussakin tapauksessa erikseen tasavallan presidentti sotilaallisen kriisinhallintalain mukaan.
EU:n taisteluosastoja voitaisiin käyttää esim. apuna laajemman operaation käynnistämiseen mm. lentokenttien suojaamisessa, humanitaarisen avun kuljetusten varmistamiseen, konfliktin estämiseen tai riitelevien osapuolten erottamiseen, tarvittaessa myös voimakeinoin.
Suomelle kustannukset valmiusvuoron toteuttamisesta ovat yhteensä 28,7 miljoonaa €, kun lasketaan yhteen kustannukset perustamisesta valmiusvuoron päättymiseen (vuosilta 2009-2011). Nämä katetaan UM:n ja PLM:n määrärahoista. Jos EU:n taisteluosastot lähetetään valmiusvuoron aikana operaatioihin tulee tästä lisäkustannuksia. Alustavasti on arvioitu, että EU:n taisteluosastojen lähettäminen kahteen operaatioon samanaikaisesti voisi tulla maksamaan Suomelle enintään n. 23,5 miljoonaa €.
Kahden taisteluosaston samanaikainen operaatio on erittäin epätodennäköinen. Mahdollisen operaation kulut selviäisivät operaatiosta päätettäessä, kun tiedetään mihin maahan ja millä kokoonpanolla Suomi osallistuisi.

Suomalaisten joukkojen osallistuminen EU:n taisteluosastojen valmiusvuoroon on merkittävä osa Suomen tukea EU:n kriisinhallintaan. Osallistuminen edistää samalla jäsenmaiden yhteistyökykyä esim. yhteisten harjoitusten ansiosta. Maailman kriisit ovat arvaamattomia, mutta Suomi osana EU:ta pyrkii vastaamaan unioniin kohdistuviin odotuksiin kansainvälisessä kriisinhallinnassa. EU:n taisteluosastot on luotu sitä varten, että tarvittaessa EU:lla on nopean toiminnan joukkoja käytössään, jos kriisit niin vaativat.

Päivä pulkassa.

 

Tänään oli vierailulla myös Nicaraguan ulkoministeri Samuel Santos. (Kuva: Eero Kuosmanen)


4 kommenttia

Torstaina 25.11.2010 klo 1:34
Heikki Liimatainen

Tälläiset turhanpäiväisyydet pitää olla leikkauslistojen kärjessä, kun niitä aletaan ensi keväänä toteuttamaan. Samaan osastoon kuuluu Afganistanin sotaretkestä luopuminen. Myös Ottawan sopimuksesta tulee irtautua. Yhteensä satojen miljoonien säästöt ennen kuin yhtään varuskuntaa Suomesta on lopetettu.

Torstaina 25.11.2010 klo 5:59
Maija Kajava

Hyvä, erinomainen briiffi. Kiitos jälleen kerran siitä, että arvostat meitä taviksia kylliksi välittääksesi suoraa ja arvatenkin rehellistä tietoa turvallisuuspolitiikkamme ytimestä.

Vaikka olen rauhan puolesta viimeiseen hengenvetoon asti näen että moninainen ja aika risainenkin maailmamme tarvitsee myös suomalaisten 'kykyä, välineitä ja joukkoja nopeaan toimintaan kriisien niin vaatiessa'. Ehkäpä paino voidaan asettaa nimenomaan 'kyvylle' ja katsoa että näissä valmiusharjoituksissa syntyy tulevia mestareita silloinkin kun ei varsinaista mobilisaatiota (onneksi) tarvita.

Torstaina 25.11.2010 klo 11:54

Jos EU haluaa vahvistua edes välttäväksi (ulko)poliittiseksi toimijaksi tulisi yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan välineeksi nostaa taistelujoukkojen profiilia Naton kustannuksella. EU:n joukkojen toimenkuva voisi olla hieman samantapainen rakennelma kuin Afrikan unionin joukoilla; molemmat olisivat YK:nkin käytössä sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä. Toisaalta jos EU jatkossakin haluaa ulkoistaa nämä toimet Natolle ja USAlle niin joukkojen kanssa näpertely ei kummemmin vahvista EU:n roolia itsenäisenä toimijana jolloin ESDP:n, CFSP ja ulkohallinnon mitättömät aktiviteetit voisi huoletta alasajaa.

Torstaina 25.11.2010 klo 17:30
Lasse Lahtinen

Valtioneuvoston selonteosta:

"Suomi kannattaa sitä, että taisteluosastojen käytössä päästään käytännössä nykyistä joustavampaan lähestymistapaan, jotta niihin panostettuja resursseja kyettäisiin paremmin hyödyntämään."

Miksi ihmeessä? Ei kai tällaisen valmiusjoukon käyttö voi olla itsetarkoitus, vaan päinvastoin: rauhan asian puolesta on toimittava ensikädessä diplomaattisin ponnisteluin, jottei taistelujoukkoihin tarvitse turvautua.

Kirjoita kommentti