Luxissa
Terveisiä EU-ulkoministerikokouksesta. Luxembourgin vuoro isännöidä meitä. Kyse on puolivuosittaisesta jumbo-kokouksesta, sillä myös puolustusministereillä on oma osuutensa. Ainakin näistä aiheista oli puhetta:
Afganistan
Vaihdoimme näkemyksiä EU:n Afganistan-suunnitelman toimeenpanosta. Se on yhä hyvä kehys toiminnallemme. Keskustelimme myös siitä, miten yhteistyö sujuu Afganistanissa EU:n ja Naton välillä. Siinä on totta puhuen kehittämisen varaa sekä strategisella että operaatiotasolla. Pääsihteeri Fogh Rasmussen oli mukana keskustelussa.
Sudan
Vaalien sujuminen ilman suurempia väkivaltaisuuksia oli mielestämme sinänsä saavutus. Maan pohjois- ja eteläosan välisen tilanteen kärjistyminen on silti yhä riski. Sudan eteneekin kohti ensi talven kansanäänestystä, missä etelä tullee irrottautumaan. Tällä välin EU:n on tärkeätä tukea kokonaisvaltaisen rauhansopimuksen toimeenpanoa.
Kirgistan
Hyväksyimme maalle avustussuunnitelman. Samalla edellytämme siltä uskottavaa demokratiasuunnitelmaa. EU:n aktiivisuus ja yhteistyö YK:n ja Etyjin kanssa on tärkeätä pitää yllä. Tahdomme myös, että mahdollisille heijastusvaikutuksille alueella ei synny momentumia.
Burma/Myanmar
Sotilasjuntta on edelleen kiristänyt maan vaalilakeja. Poliittisten vankien ja erityisesti ASSK:n tilanne herättää huolta. Pohdimme mahdollisen mission lähettämistä maahan. Tilanne on hankala - kontaktiväylää mahdolliselle dialogille ei uskalla kokonaan katkaista.
Strategiakeskustelu resursseista ja kumppanuuksista
Lounas merkitsi vapaata aivoriihikeskustelua. EU:n on aika kasvaa aikuiseksi ja katsoa ulospäin. Hyvät, suorat suhteet Yhdysvaltoihin, BRIC - (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) ja muihin avainmaihin on keskeinen prioriteettimme. Vastaavasti unionin tulee kohdentaa käytössään olevia resurssejaan vastaamaan tämän päivän maailman haasteita. Tämä keskustelu jatkuu eikä se ole kaikille helppo.
Ulkosuhdehallinto
Aihe on kokouksemme selkeä pääaihe. Valmistelut ovat edenneet takkuisesti. Meidän on silti tärkeä osoittaa yhteisymmärrystä - päättäväisyys tuo tarvittavaa selkeyttä. Tämä on EU:lle liian tärkeä projekti että kompastuisimme teknisiin kysymyksiin.
Nyt ilmaan ja kotiin!
9 kommenttia
Lännen uusi sotastrategia tuntuu purevan Afganistanissa yhä surkeammin, vaikka kustannukset ovat aikoja sitten karanneet käsistä. Nyt YK on sulkenut toimistonsa Kandaharissa yhä heikomman turvallisuustilanteen takia. Kuinkahan kauan USA:lla vielä kestää ymmärtää, ettei Afganistaniin saada rauhaa aikaiseksi sotimalla?
Mitä tulee EU:n keskeisiin prioriteetteihin, eräästä seikasta (, jonka hoito on melkoisen retuperällä) on taas muistutettava: EU:n ja sen ulkohallinnon on panostettava nykyistä olennaisesti enemmän EU:n ja sen naapurimaiden suhteiden ja yhteistyön kehittämiseen; meille tässä asiassa luonnolliset painopistealueet ovat Norja ja Venäjä sekä kasvavassa määrin myös Valko-Venäjä.
Se, mikä pätee talebaneihin, pätee myös Myanmarin (en sympatisoi sotilasjunttaa vaan käytän nimitystä Myanmar, koska myös YK tekee niin) sotilasjunttaan eli neuvottelut ovat ehdottomasti järkevin tapa vaikuttaa ensisijaisesti positiivisesti ihmisoikeustilanteeseen, eivät pommit, eristämisyritykset eivätkä sotilaalliset operaatiot (paitsi eräissä akuuteissa R2P-tilanteissa), riippumatta siitä, nimitetäänkö esim. rauhaanpakottamistoimia tai sotimista rauhanturvaamiseksi tai siksi mistä de facto on kyse.
Venäjä on saamassa tarpeekseen siitä, että USA ja NATO suojelevat Afganistanin huumetuotantoa. Pentagon on jo myöntänyt, että huumeiden vastainen taistelu ei ole prioriteetti. Ovatko Suomen ja Yhdysvaltojen prioriteetit yhä samat Afganistanissa?
Russia says U.S. should eradicate Afghan opium
http://www.reuters.com/article/idUSTRE62R0QH20100328
Obama DoD Spokesman Admits: Fighting Drugs in Afghanistan "Is Not a Priority"
Eduskuntaa myöten tuntuu olevan epäselvää mitä suomalaisten rauhanturvaajien päivittäinen työ Afganistanin jälleenrakentamiseksi konkreettisesti tarkoittaa. Luin nyt ajatuksella kahteen kertaan tämän puolustusvoimien tiedotteen aiheesta, ja valitettavasti hämmennys vain syvenee:
"Operaation sääntöjen mukaan muun muassa ase ladataan tehtävään lähdettäessä. Suojavarusteet ovat aina päällä tukikohdasta poistuttaessa. [..] Kansainvälisiin operaatioihin osallistuminen tuo kokemusta, jota voidaan hyödyntää Suomessa kotimaan puolustuskyvyn ylläpidossa.[..] Vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaan puolustusvoimia on kehitettävä siten että mahdolliselle sotilaalliselle liittymiselle ei muodostu käytännön esteitä. [..] Koko operaatioon ollaan keskittämässä 35 000 yhdysvaltain sotilasta, heistä Pohjois-Afganistaniin joitakin tuhansia. ISAF:n joukkojen määrä lisää aktiivista partiointia alueella. Tämän on luonnollisesti arvioitu lisäävän turvallisuustapahtumien määrää myös Suomalaisten alueella. More kliks, more Tics - kuten sanonta kuuluu."
http://www.mil.fi/maavoimat/artikkelit/5965.dsp
Koska nyt mopo on karkaamassa käsistä, ehdotan että eduskunta edellyttää jatkossa täyttä selvitystä jokaisesta yksittäisestä operaatiosta johon Suomen valtion lähettämät rauhanturvaajat osallistuvat. Niistä pitää pystyä kertomaan julkisuuteen tai ainakin puolustusvaliokunnalle etukäteen, operaation aikana sekä varsinkin tominnan jälkeen mitään salaamatta.
Tarvitaan myös uskottava suunnitelma turvallisuusvastuun siirtämiseksi afganistanilaisille itselleen ja ehdotan, että Suomi tarjoaa tehostetun varusmieskoulutuksen rauhanturvaajamme korvaavalle paikalliselle joukolle viipymättä. Vastustaako joku tällaista ajatusta, jossa siis emme tinkisi sitoumuksistamme ja toimisimme julkilausumiemme tavoitteiden mukaisesti?
Lykkyä tykö.
Hyvä, että hoidat hommiasi. Ulkoministerien homma on kuitenkin päätyösi.
Puhumalla fiksuja, tapaamalla kollegoja ja sopimalla asioista (kuten Norja ja Venäjä) lunastat uskottavuutta. Ei tietenkään hinnalla millä hyvänsä.
Viranhoito on tärkeintä.
Norjan ja Venäjän sopu on hyvä homma. Kundit ovat järkeviä ja osaavat hommansa. Kauppa alkaa käydä, työpaikkoja perustetaan, raha alkaa liikkua ym. Sopu hyödyttää molempia. Erittäin hyvä.
Ulkoasiainhallinnon vaikuttajayksilöiden voisi kuvitella seuraavan huolestuneena EU:n oman verkoston kehittämistä.
Moni mieli Etelärannassakin haikailee oman strategisen edustustoverkon suuruuden rakentumisen päiviä.
Olisiko hämmentyneen oloinen valtakunnansovittelija Esa Lonka viittaillut tv-uutisissa samoihin isäntien ääniin todetessaan yllättyneensä kuinka jotkut pitävät työmarkkina-asioita omina juttuinaan? Samalla hän totesi oppineensa jotakin mitä ei voinut kuvitellakaan Suomessa.
Mutta eikö talvisodan muistokin ole oikeastaan yksityistetty Erkon konsernille? Ilta-Sanomat kävi läpi sataa sodan päivää yksityiskohtia myöten Eljas Erkon synnyttämänä sotana.
Suomalainen on ylipäänsä liian tyytymätön.
Suomalainen likaa liikaa omaa pesäänsä.
Meidän pitäisi saada aikaan joku rajakahakka Venäjän kanssa, jotta voisimme testata miten nämä "lottien ja rintamamiesten jälkeläiset" pärjäävät tositilanteessa.
Voisi valitus veroista, säästä ym. loppua kun venäläinen panssarivaunu rullaa näkyviin.
Silloin pitäisi taistella ja näyttää väriä.
Olisiko meistä siihen?
Kirjoitukseni on provokatiivinen eikä virallisen ulkopolitiikkamme mukainen.
Seison kuitenkin 100% kirjoitukseni takana.
Hej Alex,
Jag vill tacka dig för att du går i bräschen för en modernare invandrarpolitik. Om 10-15 år kommer det du säger nu att vara en självklarhet i Finland.
Mvh
Mitään niin älytöntä kuin Mika Kaakkisen ehdotus kahakan tarpeesta Venäjän kanssa en ole kuullut koskaan. Mihin suomalainen russofobia ikinä yltääkään?
Kuka keksii panna paremmaksi?
Heh- maksetaan tässä nyt 1,5 mrd euroa Kreikan velkoja (kun jo on satsattu Latvian ja Islannin velkoihin yht. 700 milj. euroa); ja seuraavaksi Espanjan ja Irlannin. - Pahinta sotaa ei aina käydä asein, vaan rahapussein. Siinä uhreina evät ole Lahtiset ja Lehdot ja Kaarnat, vaan vaipoissaan mätenevät vanhukset, reumasairaat, suomalaiset työttömät. - Niin, että onnea vaan sinne Afganistanin demokratian pystyttämiseen.
Ei tunnu agenda tyhjenevän.
Käytät ilmaisua Burma / Myanmar. Jälkimmäiset hyväksyvät kaappauksen, edelliset eivät. Kumpi on oikein? Mediassa kannat vaihtelevat.
P.