Afrikkaa
Kävin mielenkiintoiset kahdenväliset keskustelut Afrikan suuren miehen, Jean Pingin, kanssa. Ping on Afrikan unionin komission puheenjohtaja, vähän samoin kuin meillä on EU:n komission puheenjohtaja Barroso. Pingin tehtäväkenttä on vaikuttava. Edellistä vertausta voisi jopa jatkaa määritellen, että hän on Barroso, van Rompuy ja Ashton yhteensä.
Keskityin kuulemaan Pingin näkemyksiä siitä, miten hän näkee Afrikan suurimmat haasteet ja miten niitä hänen mukaansa voisi ratkaista. Afrikkalaiset tietävät itse parhaiten, miten mantereensa ongelmia avata.
Puheenjohtaja Jean Ping ((kuva: Eero Kuosmanen)
AU on kehittynyt painavaksi järjestöksi ja mantereen vahvaksi edustajaksi. Järjestö on kyennyt sopimaan yhteisistä arvoistaan ja pyrkii toimimaan niiden mukaisesti. Afrikan vastuunkanto omista asioistaan on kasvamassa.
Kävimme läpi mantereen keskeiset konfliktit etenkin Afrikan sarven alueella ja Sudanissa. Oli tärkeää kuulla, kuinka AU valmistautuu huhtikuussa järjestettäviin Sudanin vaaleihin, ensi talven Etelä-Sudanin kansanäänestykseen ja miten sen rooli on kehittynyt paitsi Darfurin kysymyksessä myös Somalian kriisinhallinnassa.
Kerroin puolestani Pingille, miten me osallistumme rauhanturvatoimintaan. Rauhanvälitystoiminnassa painopisteenämme on juuri Afrikan sarvi sekä Sudan.
Pingin mukaan YK:n perinteisen rauhanturvaamisen uskottavuus on koetuksella Afrikassa. Tilannetta ei auta seikka, etteivät ihmiset välttämättä edes ymmärrä koko rauhanturvaamisen konseptia. Tämä on nähtävissä hänen mukaansa tällä hetkellä selvimmin Tshadissa.
EU:lle Afrikka on tärkeä naapurimanner. Afrikan haasteet, mahdollisuudet ja uhatkin koskettavat jollain tapaa myös meitä. Sen vuoksi julkaisimme alkuvuonna uuden, kokonaisvaltaisen Afrikka-toimintasuunnitelman. Samasta syystä myös tulevaan EU-Afrikka -huippukokoukseen asetetaan EU:n taholta jälleen paljon odotuksia.
11 kommenttia
"Afrikan komission puheenjohtajan Pingin mukaan YK:n perinteisen rauhanturvaamisen uskottavuus on koetuksella Afrikassa. Tilannetta ei auta seikka, etteivät ihmiset välttämättä edes ymmärrä koko rauhanturvaamisen konseptia. Tämä on nähtävissä hänen mukaansa tällä hetkellä selvimmin Tshadissa".
...lainaus Jean Ping
**********************************************************
Yllä näkee selvästi miten vaikeaa on rauhanturvaamistehtävät ja niiden huolellinen ennakkovalmistelu, jottai tule "hyvässä tarkoituksessa kulttuurien törmäystä".
On parempi "kolmikantaisesti" valmistella etukäteen tarkasti; minne suomalaisia rauhanturvaajia lähetetään.
Suinpäin ei kannata työntää kättään " ampiaispesään, josta sitä on kivuliasta vetää pois".
Kuten Alex yllä toteaa "rauhanvälitystoiminnassa painopisteenämme on juuri Afrikan sarvi sekä Sudan". Hyvä näin eli keskittäkäämme kansainvälisesti suhteellisesti vähäiset resurssimme niin, että niillä on de facto paikallisesti vaikutusta valituissa kohteissa/tilanteissa.
Tosin kriisinhallinnan suhteen lienee järkevää pohtia jatkossa asioita myös ehkä hieman itsekkäämmältä kannalta eli miten kriisien ja luonnonkatastrofien hallinta voisi luoda jatkossa myös työpaikkoja ja kansantuotetta Suomeen. Tämä ala on selvästi globaalistikin kasvussa sitä enemmän mitä enemmän humanitääristä apua painotetaan. Eihän kukaan loppujen lopuksi tee näitäkään duuneja ilmaiseksi vaan jostainhan ne fyrkat on aina ensiksi "vohkittu tai ainakin korvamerkitty".
Olihan se niin, että Natokin aikoo jatkossa panostaa yhä enemmän ns. soft poweriin kriisinhallinnassa? Ei kai me näissäkin teemoissa sentään jälkijunassa aiota olemassaolla kun lähtökuopat ovat valmiina, jos niin halutaan - niin, tai sitten ei haluta tai ei osata tai ei edes nähdä?!?
Stubbin blogeissa olisi syytä välillä tarkkailla EU:n sisäisiä ongelmia. Unohtamalla nämä sisäiset ongelmat, annetaan siloteltu käsitys EU:n ”sisäpolitiikasta”. Italian mafia, Espanjan Baski-suhteet, Kreikan talousongelmat, EU:n valtioantisemitismin nousu jne. Esille noussut avioerolaki kuulemma jakaa EU:n kahtia. Onko tämä nyt sitä EU-liiton rakoilua ja eroamista?
"Kuten Alex yllä toteaa "rauhanvälitystoiminnassa painopisteenämme on juuri Afrikan sarvi sekä Sudan". Hyvä näin eli keskittäkäämme kansainvälisesti suhteellisesti vähäiset resurssimme niin, että niillä on de facto paikallisesti vaikutusta valituissa kohteissa/tilanteissa."
Komppaan. Yksi rauhanturvaaja joka maassa ei hyödytä. Suomen resurssit pitää keskittää.
Asialinjan tyypin ja hyvän johtajan kyllä tunnistaa.
Jatketaanpa Hakolan listaa.
1. Ranskan ja Saksan suhteiden kärjistyminen.
Ranska pelkää, että EMU:uun aikoinaan pakotettu Saksa palaa D-markkaan, ja alkaa dominoimaan jälleen Eurooppaa.
2. Ruotsin suorittama Latvian kansanmurha.
"Leikatkaa budjettinne yhä tiukemmalle! Älkää devalvoiko! Silloin pankkijärjestelmämme romahtaisi!"
3. Vähemmistökysymykset, erityisesti Bulgarian ja Romanian romanit.
4. Valtioiden valtavat alijäämät ja pankkijärjestelmää uhkaava romahtaminen.
Heikki Liimataisen kanssa meillä taisi olla erimielisyyttä bin ladenista 11.9 tapahtumiin. Hyvä, että edes tuossa EU:ssa ollaan jokseenkin samaa mieltä. Kansalta vietiin demokraattista päätäntävaltaa.
Hyvä Alex
Federalistina pidän Afrikkaa naapurimaana. Naapureihin on syytä pitää yhteyttä ja sivistyneet välit.
Jii
”Jorma Ollila ja EU:n ”viisaat”: Lapsillemme jää huono perintö”
Nyt unionistien olisi syytä huolestua EU:n tulevaisuudesta. Onko takaportti auki?
Ei ole uutinen, mitä sanotaan, vaan se, kuka sanoo.
Ollilan nyt sanomaa on täälläkin jo jaudettu edes ja takaisin, mutta hyvä näinkin.
EU:n 500 miljoonaa + Turkki 77 miljoonaa + Venäjä 140 miljoonaa tekisi vasta noin puolet Kiinasta, että vielä lisääkin mahtuisi EU:iin mukaan...
Näitä unioneita kun kasaillaan muuallakin kuin Afrikassa
1
Afrikassa on monta ranskankielistä maata. Erityisesti Abujan lähetystö palvelee monia yksistään ranskankielisiä maita.
Olisi erittäin tärkeätä att Abujaan sijoitettu lähetystö pystyy palvelemaan ranskaksi.
2
Tällä hetkellä Abujan käytäntö on, että Suomessa asuvan suomalaisen kanssa naimisissa olevan afrikkalaisen naisen sisar ei voi tulla käymään siskoaan katsomaan Suomeen siksi, että viisumi kielletään.
Konkreettinen esimerkkitapaus on ruotsiksi kirjoitettu osoitteessa:
http://tinyurl.com/yjz7nsr
Itse luotan Alexander Stubbiin täysin. Sekä moraalisesti, että asiallisesti.
Alex on fiksu. Eikä ole väärin, jos poliikko reagoi tunteella johonkin. Joudenkin asioiden pitääkin järkyttää. Maailman kaikki hallitukset eivät ole hyviä. Suomi on oikeusvaltio, mutta kaikki muut eivät.
Odotan mielenkiinnolla jatkoa.
Aina kiva lukea asiapuolen blogiasi. Mielestäni olet "jopa" tullut roolissasi paremmaksi.
Poliitikko ei voi puhua aivan niin suoraan kuin ehkä haluaisi. Minä voin nimittää Benjamin Netanjahua vaikka millä nimillä, mutta Alex Stubb ei. Siitä olisi poliittisia seurauksia.
Lykkyä tykö!