Viikon aluksi
Lappi-keikka lähestyy.. nyt siitä voi jo kertoa!
Isännöin viikonloppuna Saariselällä epävirallista ulkoministeritapaamista, jossa on koolla kahdeksan ulkoministeriä. EU:n uusi ulkoministeri Catherine Ashton on tulossa ensimmäistä kertaa Suomeen. Samoin kollegat Ranskasta, Italiasta, Espanjasta, Ruotsista, Virosta ja Turkista ovat tulossa perheineen.
Teemat ovat EU:n rooli maailmanpolitiikassa Lissabonin sopimuksen voimaanastumisen jälkeen sekä EU:n naapuruuspolitiikan kehittäminen. Pienelle maalle kuten Suomi aloitteellisuus tällaisten tapaamisten järjestämisessä on tärkeää. Samalla voimme tukea Ashtonia täysillä EU:n ulkosuhdepalvelun luomisessa, ja pääsen hehkuttamaan vähän Suomen Lappia! Sääennustekin näyttää lupaavalta.
Saariselästä lisää vielä viikon mittaan.
Irakissa oltiin eilen äänestysuurilla. Turvatoimet olivat mittavat. Vaalien aattona ei väkivaltaisuuksilta silti säästytty. On kuitenkin rohkaisevaa, että Irakin vaalit pystyttiin järjestämään. Kyse on demokraattisesta askeleesta eteenpäin.
Vaaleissa nähtiin kaksi selkeästi uutta elementtiä. Tällä kertaa ei äänestetty yhtä voimakkaasti uskonnollisten jakolinjojen mukaisesti kuin edellisissä vaaleissa. Vaalituloksen odotetaan toimivan myös eräänlaisena vedenjakajana. Joko irakilaisten jakaantuminen erilaisiin ryhmittymiin edelleen vahvistuu tai sitten se edistää sovintoa etnisten, heimo- ja uskonnollisten ryhmien välillä.
Alustavia tuloksia odotetaan tämän viikon lopulla, ja lopullisia vasta loppukuusta. Uutta hallitusta odottavast valtavat haasteet. Sen tulee vakauttaa Irakin turvallisuustilanne USA:n vetäytyessä 2011 loppuun mennessä pois maasta. Sen tulee saada maan talous nousuun. Sen tulee työskennellä maan eheyttämiseksi ja ratkaista Kirkukin ja muiden kiistanalaisten alueiden asema.
Irakin naapurimaassa Turkissa puolestaan tapahtui varhain tänä aamuna voimakas maanjäristys. Siinä kuoli useita kymmeniä paikallisten kylien asukkaita. Maanjäristysalue sijaitsee kaukana turistialueilta, eikä surmansa saaneiden joukossa ole tähänastisten tietojen mukaan ulkomaalaisia. Suurlähetystömme Ankarassa seuraa tilannetta.
Lopuksi hyvää naistenpäivää kaikille blogin naislukijoille! Vielä ei olla siinä pisteessä, että tämä päivä olisi tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Kansainvälisesti toimimme monella eri tasolla naisten oikeuksien edistämiseksi ja naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi. Samaan aikaan Suomen ihmisoikeuspolitiikka on uskottavaa vain, jos olemme valmiita puhumaan myös omista kansallisista ihmisoikeusongelmistamme. Naisiin kohdistuva väkivalta on niistä vakavimpia.
Nyt Moskovaan.
6 kommenttia
Hei Alex,
kiitos naistenpäivän toivuksista ja erityisesti hyvästä blogisivustosta. Olen blogisi aktiivinen lukija.
Hei Alex
Olet myös Anja Alasillan mukaan blogikuningas. Kuinka monta henkilöä on apuna tässä sivustossa?
Itä-Turkissa tapahtui 1983 Erzurum-Kars -välillä suurempi maanjäristys, jossa kuoli noin 1200 henkeä etupäässä naisia ja lapsia sekä 600 vammautui.
Maanjäristyksen tuhoja lisäsi ainakin tuolloin rakennustapa.
Itä-Turkissa rakennetiin auringonkuivattamista savitiilistä ja sikäli tilanne näyttää pysyneen samana.
Paremmalla arkkitehtuurilla ja kestävimmillä rakennusmateriaaleilla voitaisiin varautua näihin maanjäristyksiin paremmin.
Kivi ja savi ovat ne yleiset materiaalit, koska puu materiaalina on kallista tai lähes puuttuu Turkista, ja se on tavattaessa luksusmateriaali rakennusaineena.
Turkin valtionmetsät (Ataturk ormanlari) ovat edelleen pääosin kitukasvuisia ja rungoista ei juuri saa sahattua kunnollista lautaa tms. toisin kuin Suomen metsät, jotka ovat täynnä suoria runkoja.
Kivitaloa keveämpi ja joustavampi yksikerroksinen puutalo voisi vastustaa tektonisia voimia ja pelastaa ihmishenkiä ainakin pienemmissä maanjäristyksissä.
Nythän on tilaisuus oikein EU:n puitteissa ministeritasolla tarkastella - ja kosketella ihan käsin - niitä Saariselän puurakenteita...
Noista muista ulkoministereistä tai Ashtonista vielä paljon tiedä, mutta hyvin paljon Erdoganin hallinnon ulkopoliittisesta menestyksestä on entisen neuvonantajan nykyisen ulkoministeri Davutoglun ansiota.
http://en.qantara.de/webcom/show_article.php/_c-476/_nr-1201/i.html
Myöskään nykyinen Suomen ulkoministeri ei näytä jääneen toimissaan Ahmedista jälkeen mm. tästä esimerkkinä juuri Saariselkä-projekti, miten kielitaito, ihmissuhdetaidot ja poliittiset visiot vievät eteenpäin yli sen, mitä pienen maan painoarvo muuten olisi "jähmeämmän" ulkoministerin aikana. Bravo !
Irakin vaalien osalta YK:n turvaneuvosto ehätti lausumaan vaalien vahvistavan kansallista yhtenäisyyttä. Itse näkisin tilanteen päinvastaisena. Keskeisin kysymys mielestäni oli öljy- ja kaasutulojen jakokysymys keskushallinnon ja alueiden välillä. Ennen vaaleja Bagdad tulikin jo alueita vastaan lupaamalla 0.5-1 taalaa barrelilta kuvernööreille.
Kun kukaan ei saa enemmistöä parlamenttiin ovat kurdit kuninkaantekijöitä; heillä puolestaan on yhteisiä intressejä Basran Shiiojen keskuudessa - molemmilla kun on öljyä mittavasti. Uskoisinkin Irakin etenevän Bosnian malliin eli jakaantuvan Kurdistaniin, Shiastaniin ja Sunnistaniin, jotka voivat muodostaa enemmän tai vähemmän kiinteän federaation/konfederaation.
Järjestely voi ehkä vakauttaa aluetta etnis-uskonnollisten ryhmien kaikkien saadessa jotakin. Sinänsä pitäisin Irakin kehittymismahdollisuuksia hyvänä koska öljy- ja kaasukenttien toisella tarjouskierroksella omistukset jakaantuivat melkoisesti Gazpromista Shelliin, monet investoinnit mahdollistuvat tuottaen rahaa heimopäälliköiden taskuihin muillekin ehkä jaettavaksi.
Aiheesta hieman pitempään kirjoituksessani "Election Bazaar in Iraq ongoing" - http://arirusila.wordpress.com/2010/03/09/election-bazaar-in-iraq-ongoing/



Hyvää naisten päivää itse kullekin säädylle.
Jotenkin ristiriitaisin fiiliksin luin uutisen seitsemän ulkoministerin tapaamisesta.Muistan nimittäin vielä, kuinka nyreästi Suomi suhtautui tapaamisiin, jossa muutaman suuren maan pääministerit pohtivat ongelmia, jotka koskettavat koko unionia. Ilmaan heitettiin silloin epäilyksiä blokeista ja klikeistä, sekä kauhuskenaarioita ytimien ulkopuolelle ajautumisesta.
Toisaalta, epäviralliset "coalitions of the willing" ovat usein tuottaneet innovatiivisia aloitteita ja positiivista energiaa maailmanpolitiikassa - puhumattakaan Euroopan yhdentymisestä. Myös kutsulista näyttää upeasti sekoittavan suuria ja pieniä maita eri puolita unionia. Turkin mukana olo on pikantti lisä.
Kasaan nyt suuria paineita isännälle, jotta kokous pukkaisi käyntiin sellaisen ulkosuhdehallinnon, jota voi vielä ylpeänä maailmalle esitellä. EU:n ulkosuhdehallinto poikkeaa ainakin kolmella tavalla kansallisestamme: 1.) intressien yhteen sovittelu on huomattavasti haasteellisempaa ja voi huonosti hoidettuna heikentää selkeää linjan vetoa ja ennustettavuutta, 2.) ulkosuhdehallinto tulee edustamaan (de facto & de jure) suurvaltaa. Joko se tekee sen hyvin tai huonosti. Kannattaa konsultoida tuttuja kolmansien maiden edustustoissa ja ministeriöissä. Heidän mielipiteensä EU:n byrokraattisesta sekoilusta on kylmää siideriä soft power -haihattelijoiden hikisille otsille. 3.) kolmas ja ehkä suurin kuriositeetti EU:n ulkosuhdehallinnossa on nk.kaksoishaaste, eli kulttuurien ja kielien vaikempaan yhteensovittamiseen törmää oman tiimin sisällä, eikä vain asema- / kohdemaan kanssa asioidessa. Monikansallisten yritysten kanssa tuloksekasta konsultointia tehnyt Dr. van Trompenaars on sitä mieltä, että vain selvällä missiolla, oikealla rekrytointipolitiikalla ja poikkeuksellisen vahvalla institutionaalisella kulttuurilla, tämä tuplahaaste muutetaan positiiviseksi energiaksi. Tekemistä siis riittää moottorikelkkasafarilta saunan lauteille.
Lycka till.
P.S. Ihan vain pienenä sivuhuomautuksena näin naisten päivän ratoksi, että Cathy Ashtonia lukuun ottamatta kokoon kutsumasi ministerikööri on aikamoinen Y – kromosomin ylistyslaulu.. Toivon, ettei ministerien puolisoille ole järjestetty mitään kuksan maalauskurssia siksi aikaa, kun miehet puhuvat politiikkaa.