Nato-semma
Tämä päivä vierähti Nato-seminaarissa Kalastajatorpalla. Vieraana oli Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen ja iso joukko niin ulkomaisia kuin kotimaisiakin vieraita. Seminaari on osa prosessia, jossa Nato valmistelee uutta strategiaansa.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen käytti ensimmäisen puheenvuoron. (Kuva: Eero Kuosmanen)
Nato on yhdessä EU:n kanssa ollut läntisen maailman tehokkain rauhanprojekti. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana Naton rooli on lisäksi muuttunut ja monipuolistunut. Nyt tehtävä uusi strategia antaa Natolle suunnan 2010-luvulla.
Suomi on Naton vahva kumppani. Olemme olleet sitä jo monen vuoden ajan. Suomalaisia on sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioissa yhteensä 475 sotilasta. Heistä 368 eli valtaosa toimii Naton operaatioissa. Yhteistyötä Naton kanssa harjoitetaan monilla eri tasoilla ja monissa asioissa. Nato-kumppanuus on Suomessa arkipäivää ja sitä on jatkossakin syytä vahvistaa.
Järjestimme semman yhdessä Ruotsin kanssa. Tavoitteenamme on tietenkin vaikuttaa Naton strategian kehitystyöhön ja tuoda suomalaisia näkemyksiä mukaan keskusteluun. Vain olemalla aktiivisia voimme vaikuttaa.
Päivän erityisteemana oli kriisinhallinta. Korostin sitä, että eri toimijat on saatava kriisessä pelaamaan paremmin yhteen. Niin sotilaallisen kriisinhallinnan, siviilikriisinhallinnan kuin kehitysyhteistyönkin on puhallettava samaan hiileen. Pelkkä sotilaallinen toiminta ei tuo ratkaisua. Paikallinen omistajuus on sekin elintärkeää ja edellyttää monipuolista tukea. Puheeni voit lukea kokonaisuudessaan tästä.
Puheessani korostin, että Suomi haluaa olla Natolle aktiivinen kumppani. (Kuva: Eero Kuosmanen)
Tapasin pääsihteeri Rasmussenin myös erikseen. Hän on pohjoismainen, voimakkaasti uudistuksiin pyrkivä johtaja. Hän pyrkii modernisoimaan Natoa ja rakentamaan vahvaa kumppanuutta eri suunnissa, mm. Venäjän kanssa. Vaihdoimme ajatuksia myös EU-Nato- suhteiden tiivistämisestä. Sovimme jatkavamme keskustelua myöhemmin Brysselissä.
Tiedotustilaisuus Naton pääsihteerin Fogh Rasmussenin kanssa. (Kuva: Eero Kuosmanen)
Huomenna edessä on lähtö EU-ministereiden epäviralliseen Gymnich-kokoukseen Espanjan Cordobaan.
17 kommenttia
Ihan kuriositeettina, jatkuiko kiekkoaiheinen keskustelu Bildtin kanssa tällä kertaa?
Jii
"Nato is an essential part of our own European and global security environment."
Todella outo väite, jota kylmän sodan jälkeinen historia ei tue yhtään. Nato on lisännyt ennen kaikkea turvattomuutta. Ensinnäkin Nato olisi pitänyt vetää alas Neuvostoliiton romahduksen jälkeen, koska ainoa vihollinen oli lakannut olemasta.
Toiseksi Naton rikokset kylmän sodan loppumisen jälkeen ovat mittavat. Tuki Turkille 1990-luvun lopulla, kun se murhasi ja kidutti kymmeniä tuhansia ja hääti noin miljoona kurdia pois asuinalueeltaan on valtava rikos ihmisyyttä vastaan. Kolmanneksi toki Balkanin siviilipommitukset, ja neljänneksi Afganistanin sota, jolle ei vieläkään ole esittää mitään perusteita.
Vielä on lisättävä kylmän sodan aikainen operaatio Gladio, jolloin Nato murhasi omia kansalaisiaan autopommein jne.
Milloin näistä asioista aletaan puhumaan avoimesti, aina avoimuutta kannattava herra ministeri?
Hyvä ministeri Alex,
tärkeä kohtaaminen ja tärkeä seminaari.
Lisää askelia tähän suuntaan ja tällä linjalla.
Poliittiseen vaikuttamiseen perustava EU tuntuu rauhanprojektina jääneen meillä sotilaallisen Naton varjoon.
Meidän erikoisessa ajattelussa "enemmistöön kuuluvat muodostavat pelkällä olemassaolollaan uhan vähemmistöön kuuluville". Tätä suomalaisen älymystön sekä sisä- että ulkopoliittista probleemia on myös
Sofi Oksanen soveltanut "ryssät haisee" romaaneissaan lyödessään nauloja kansallisen kirjallisuuden arkkuun, kaanoniin, joka määrittää Suomen maabrändiksi "valtiollisen väkivallan ihasteluun erikoistunut maa".
Olen Naton kannattaja jo taustanikin vuoksi. Isäni oli upseeri ja Mannerheim-ristin ritari. Mielestäni meidän kannattaa verkostoitua Natoon, mikä on oikeastaan jo tapahtunutkin. En luota ollenkaan nykyisen Venäjän turvallisuuteen. Mielestäni Venäjä on meille uhka.
Arvon Alex!
"Nato on yhdessä EU:n kanssa ollut läntisen maailman tehokkain rauhanprojekti".
Tämä on kyllä aika vahvasti sanottu! Käsitykseni mukaan Naton roolia ja sen toimintaa ohjataan - Washingtonista. USA sotateollinen kompleksi on määrännyt Naton toiminnan painopisteet - Irak ja Afganistan on siitä tyypilliset esimerkit! Rauha EI OLE Naton primääri toimintaohje.Nato on sotilaallinen järjestö - eikä se seminaareilla muuksi muutu.
NATO:n sotilaalisen luonteen ja kehitysyhteistyön sekä muun kriisinhallinnan yhteensulauttaminen olisi hyvä ajatus ja vastaisi nykyajan vaatimuksia.
Kun tai jos kaikki naapurimme ovat tai liittyvät jäseniksi sekä EU:iin että NATO:iin, niin sekä sotilaallinen että taloudellinen asemamme aina paranee.
"The more members we have around us the merrier we are"
Ainoan teoreettisen sotilaalisen kriisin meidän kulmillamme voisi muodostaa Venäjä, jos Neuvostoliitto-nostalgia voimistuu ja muuttuu Venäjän realipolitiikaksi.
Niinpä mitkä hyvänsä toimet ja keinot, joilla autetaan Venäjää löytämään muuttuneesta post-soviet maailmasta viimeinkin tyydyttävä paikkansa, ovat positiivisia.
Se alkaa ihan henkilötasolla matkailuna, oppilasvaihtona jne. ja päätyy makrotasolle EU:n ja Venäjän kaasuputkiverkostona ja talouselämän nivoutumisena yhteen.
Ruotsissa käydään hyvin tiivistä keskustelua Natosta ja eritoten maan osallistumisesta Afganistan-operaatioon. Minun näkökantani on tämä:
Fredsrörelsens röst numera är ganska klen. Det beror delvis på att den är en aktör bland hundratals andra. Politiska motsättningar finns, hat finns, ojämklikhet finns på ett otal plan och i en rad varianter. Hur ska vi som tror på fredsrörelsens roll bemöta allt detta. Ett svar är: genom icke-våld.
Icke-våld är en kampmetod. Den handlar inte om att kapitulera eller att acceptera orättvisor. Icke-våld har många positiva sidor: det sparar människoliv och mänskligt lidande, det är ekologiskt smartare och kostnadsmässigt enormt mycket billigare än de dyra satsningarna på militär upprutsning.
Men vad är icke-våld mer konkret? Låt oss ta ett intressant och modernt exempel, vårt grannland Estland. Det kunde återställa sin självständighet undan sovjetockupationen genom en serie icke-våldsaktioner som kallades "laulev revolutsioon" (sjungande revolution) 1987-88.
Kunskap om icke-våldsmetoder och deras användning finns inte bara hos fredsorganisationer utan också hos organisationer som t.ex. CIA. Men stater vill inte använda dessa kunskaper och metoder då de inte är tillnärmelsevis lika lukrativa som militär upprustning är. Att kriga har blivit dyrt men det är inte staternas militär-industriella komplex som betalar priset. Tvärtom, det politiska ledarskapet i de flesta industriella länderna hejar på upprustning då den skapar jobb i vapenindustrin och driver framåt militärteknologisk utveckling.
Mot denna profitering som sprider lidande och död måste fredsrörelsen sätta sitt praktiskt genomförbara alternativ, icke-våld. Det handlar om bemöta de regelrätta brott mot mänskligheten som staters politiska ledningar begår i sin faktiska militarism. Ett sådant brott är att tillåta världsfattigdomen bli kvar då man samtidigt investerar ofantliga resurser i militär upprustning och låter kärnvapenarsenalen finnas kvar.
Fredsrörelsen måste också vara kritisk mot de spänningar som "fredsbevarande verksamheter" i modern tappning bevarar och ofta lämnar efter sig. Icke-våld är ett alternativ som fungerar; ett föregångsland som Sverige borde gå i spetsen att utveckla de möjligheter som det öppnar upp i stället för militärt "fredsbevarande".
Som man vackert uttrycker det på ryska "my - raznyje nacii, no odin narod" eller "vi är olika nationer men ett folk". Inom detta folk måste vi kunna lösa våra många interna problem utan våld. Ge freden en möjlighet!
Olen ehdottomasti Suomen ja kotimaani Ruotsin Natoon liukumista vastaan eli paljolti Heikki Liimataisen linjoilla. Vastustus pitää kuitenkin rakentaa aivan toisten ajatusten varaan kuin niiden, joihin veren tahrima neuvostoimperialismi perustui ja joita em. miekkarisakki toi esiin. Sirpin ja vasaran heiluttelu näissä yhteyksissä on Gulagin ja kommunismin muiden uhrien järkyttävää pilkkaamista.
Praktisesti järkevien ajatusten esiin saamiseksi tulisi "semmata" muidenkin aiheiden kuin kriisinhallinnan tiimoilta. Teknisesti ja koulutuksellisesti pitkälle ehtineiden pohjoismaiden tulisi panostaa (!) humanitaariseen ja koulutukselliseen apuun ja tukeen, jossa naisten asemaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota. (Ehdotan myös kieliopintoja: esimerkiksi pashtosta on hyötyä Afganistanissa. Englanti EI ole maailman kieli vaikka sitä maailmankieleksi mainitaankin.)
Pohjoismaat ovat hyvä esimerkki siitä, minkä hyvinvoinnin säädyllinen, koulutuksellisesti edistynyt ja tasavertainen yhteiskunta voi taata kansalaisilleen. Olen hyvin mielissäni siitä, että pohjoismainen yhteisyys on voimistunut Stubbin ministeriyden aikana.
Sotilasliitto Natoa voidaan kuvailla monin termein. Mikäli huomioidaan aika, kv. järjestelmän kehittyminen ja viime vuosikymmenten turvallisuuspoliittinen historia, kuvannee Natoa osuvasti käsite "kylmän sodan aikainen obsoleetti relikti". Nato ja sen itäinen sotilasliittovastine Varsovan liitto eivät estäneet uuden sodan syttymistä lännen ja idän välillä Euroopassa kylmän sodan aikaan vaan sen estivät ensisijaisesti USA:n ja Neuvostoliiton ydinaseet sekä Ranskan oma, Natosta irrallaan oleva, ydinenergia/-aseohjelma.
Rauhan puolesta sotilasliitto Nato toimisi parhaiten, jos se lakkauttaisi itsensä. Yritykset muuttaa Nato sotilasliitosta kriisinhallintaorganisaatioksi ovat hitaita ja maksavat paljon suuren muutosvastarinnan takia. Puheet ja suunnitelmat EU:n oman puolustuksen ja armeijan kehittämisestä vaikuttavat omalta osaltaan siihen, että ainakin USA pyrkii yhä sotilaallisilta kyvyiltään erittäin vahvaan Natoon. Mikäli Nato muuntuisi sotilasliitosta kriisinhallintaorganisaatioksi voitaisiin USA:ssa olla huolestuneita USA:n turvallisuuspoliittisen vallan heikkenemisestä Euroopassa.
Itse asiassa Nato on eräs suurimmista esteistä EU:n omalle ja itsenäiselle puolustukselle. Tällainen tilanne taitaa Venäjällekin sopia vallan mainiosti. EU:n johtajilta toivon, että he joskus katsoisivat myös ikkunasta ulos ja kokeilisivat, näkevätkö he metsää puilta.
Jouni Pulli nosti erittäin tärkeän pointin eli miten Yhdysvallat kontrolloi Eurooppaa Nato:n avulla. Valitettavasti Sarkozy ja Merkel ovat aikaa sitten todistaneet olevansa Yhdysvaltain sylikoiria. Mistä Eurooppa saisi uuden de Gaullen?
Jouni Pulli nosti erittäin tärkeän pointin eli miten Yhdysvallat kontrolloi Eurooppaa Nato:n avulla. Valitettavasti Sarkozy ja Merkel ovat aikaa sitten todistaneet olevansa Yhdysvaltain sylikoiria. Mistä Eurooppa saisi uuden de Gaullen?
Jos Liimataisen ja Pullin mielestä sylikoiria ovat Sarkozy ja Merkel - niin mihin me tarvitsemme uutta de Gaullea?
Euroopan hegemonian nostattamiseen? Miten?
Hyvä Pirkko Luhtanen, olenko väittänyt, että Sarkozy ja Merkel ovat sylikoiria?
Pirkko Luhtanen,
Aloitetaan esim. siitä, että Yhdysvallat sulkee tukikohtansa täältä ja vie samalla ydinaseensa mukanaan pois Euroopasta. Sen jälkeen voidaankin alkaa tekemään syvempää yhteistyötä Venäjän, Intian ja Kiinan kanssa. Juuri se skenaario, jota Yhdysvallat tällä hetkellä Eurooppa-politiikassaan eniten pelkää.
Hyvä ulkoministeri Stubb,
NATO-kokouksen yhteydessä Belgian, Saksan, Luxemburgin, Alankomaiden ja Norjan ulkoministerit jättivät hänen korkeudelleen Anders Fogh Rasmussanille kirjallisesti ehdotuksen, että NATOssa keskusteltaisiin myös aseidenriisunnasta ja ydinasekiellosta. He esittivät, että aseriisunnan kysymykset otettaisiin NATOn seuraavissa kokouksissa asialistalle, esimerkiksi tulevassa ydinsulkukonferenssissa.
Olin torpan ulkopuolella miekkarissa. Rauhanpuolustajien, PANDin ja Naiset rauhan puolesta -järjestöjen edustajat pitivät erittäin hyvät puheet. PANDin klovniarmeija ilmoitti, ettei se halua liittyä NATOon, mutta oli varannut NATOlle option liittyä Klovnien armeijaan. Minäkin ensin kauhistuin punalippua. Sitä kantoi nuorten opiskelijoiden MAO-opintopiirin porukka. Oli mukava, kun sai ihan omin korvin kuulla pohtivia ajatuksia, satuin olemaan porukan vieressä, kun joku toimittaja heitä haastatteli. Miekkari oli avoin kansalaiskokous, eikä sensuuria tunnuksille ollut. Miekkarista kiinnostuivat varmaan tahot, joille sotilasliiton maastoutuminen "rauhantyön palvelukeskukseksi" ei oikein sovi.
Sirkku Kivistö
En kuulu nato-intoilijoihin, mutta uutiskuvissa näytetty Nato-vastainen mielenosoitus oli epäonnistuneen ideologian jälkeenjäänyttä aikakauden haaveilua. Joku kantoi kommunistisen hirmuhallinnon sirppi ja vasara-lippua.