Maanantaina 1.2.2010    5 kommenttia

Sarajevo

Terveisiä Sarajevosta! Aloitin täältä Länsi-Balkan -kierrokseni. Nimi tuo varmasti monelle mieleen 1984 talviolympialaiset ja suomalaisten kultamitalit. Sarajevo muistetaan myös Jugoslavian hajoamissodasta. Valitettavasti jälkimmäinen heijastuu yhä maan poliittiseen arkeen.

Takana on erittäin kiinnostava päivä. Tapasin Bosnian presidenttineuvoston puheenjohtajan, edustajainhuoneen puhemiehen ja apulaisulkoministerin. Keskustelin myös kansainvälisen yhteisön, EU:n ja sotilasoperaatioiden edustajien kanssa. Annoin muutamia tv-haastatteluja. Päivän päätteeksi pidin puheen parlamentissa täpötäydelle salille.

Tapaamisissani ja puheessani kannustin maata ylläpitämään EU-perspektiiviä. Samalla muistutin Bosnia-Hertsegovinaa sen omasta vastuusta. Maan EU-lähentymisessä haastetta riittää.

Tärkeintä on edetä perustuslakiuudistuksessa. Maan hallinto perustuu sisällissodan jälkeen vuonna 1995 neuvotellulle Daytonin sopimukselle. Järjestelmä on monimutkaisuudessaan hengästyttävä. Korkein valtiollinen instituutio on 3-jäseninen presidenttineuvosto. Presidentit edustavat maan kolmea suurinta etnistä ryhmää: väestöstä 48% on bosniakkeja, 37% on serbejä ja 14% kroaatteja. Maassa on parisataa ministeriä ja 14 parlamenttia.

Periaatteessa ylintä valtaa käyttää Daytonin sopimuksen toimeenpanoa valvova korkea edustaja. Jotta kuvio ei mene liian vaikeaksi, hänen toimintaansa ohjaa ns. PIC-maaryhmä. Itävallan Inzko on samalla myös EU:n korkea edustaja.

En voi sanoa olevani valtavan rohkaistunut maan mahdollisuudesta edetä nopeasti EU-lähentymistiellä. Tavoitteesta ei tule kuitenkaan missään nimessä luopua.

Nyt Skopjeen.


5 kommenttia

Tiistaina 2.2.2010 klo 1:14

Kuvauksenne antaa aavistuksen Bosnia-Herzegovinan todellisuudesta. Täälaista keinotekoista näennäisvaltion kyhäelmää on nyt kv yhteisön toimesta ylläpidetty liki puolitoista vuosikymmentä. Mikähän mahtaa olla tässä logiikka. Daytonhan tehtiin kun etniset puhdistukset puolin ja toisin oli tehty jolloin entiteettien rajat voitiin vetää kansallisuuksien mukaan ja toisessa näistä myös kroaattien ja bosniakkien hallitsevia alueita erotellaan kuntarajoilla. Nähdäkseni merkittävää suojelutarvetta ei enää ole ollut kymmeneen vuoteen. Silti miljardit palavat ja kenraalikuvernööri yrittää hallita.

Paikalliset osoittivat noin 1.5 vuotta sitten ns. Prud-prosessin aikana osaavansa tehdä diilejä keskenään kaikkien kolmen etnisen ryhmän kesken. Miksi siis aikoinaan Washingtonissa ja Brysselissä laadittuja kirjoituspöytäsuunnitelmia yritetään väkisin ylläpitää - onko kyse arvovallasta ja virheiden peittelystä. Penäsitte paikallisia ottamaan omaa vastuuta. Aivan, mutta antaako kansainvälinen yhteisö siihen mahdollisuutta.

Oman osansa soppaan antavat vielä naapurit. Viikko sitten tulevan EU maan - Kroatian - vielä vallassa oleva presidentti uhkasi sotilaallisella hyökkäyksellä mikäli BiH:n serbitasavallassa järjestetään kansanäänestys Daytonista. (esim. "Croatia's President gave a hint of attack to Bosnia" - http://arirusila.wordpress.com/2010/01/24/croatias-president-gave-a-hint-of-attack-to-bosnia/ Onneksi tuleva presidentti on kokonaan toinen juttu.

Varmaankin suuri osa BiH:n eri kansalllisuuksista haluaa Eurooppalaista perspektiiviä, he eivät vain halua mennä sitä kohti keskenään vaan omien etnisten ryhmiensä kautta.

Joitain taustoja aiheeseen mm. "Bosnia Collapsing?" - http://arirusila.wordpress.com/2008/10/30/bosnia-collapsing/

No huomisessa kohteessanne ongelmat ovat erilaisia. Kun BiH:ssa koko rakennelma on mätä mutta muodollisuudet kunnossa niin Makedonia vaikuttaa muutoin selvittäneen ongelmansa tyydyttävästi paitsi että tämän maan nimi on kreikkalaisten mielestä väärä. Saas nähdä mistä nimi muutoin mukavalle maalle.

Tiistaina 2.2.2010 klo 4:27
Tero Nurmi

Moi !

Et maininnut (Alex) mitään maan työttömyysprosentsta. Samaan aikaan "hengästyit" maan poliittisesta järjestelmästä: "3-jäseninen presidenttineuvosto, maassa on parisataa ministeriä ja 14 parlamenttia". Ja tällainen valtio sitten pitäisi hyväksyä EU:n jäseneksi? Siinä on kahden tuolin politiikasta kiistely kuin aivastuksen pärske Adrianmeressä. Perustuslakiuudistus olisi helpompi hyväksyä, jos jokainen tietäisi oman paikkansa yhteiskunnassa; saataisiin paikalliset uskomaan että se on nimenomaan heidän perustuslakinsa. Ei "noiden".

Ehkä ensiksi kannattaisi luoda ihmisille töitä ja mahdollisuuksia, jolloin heillä voisi ehkä olla jossain vaiheessa ehkä aikaa myös miettiä valtakuntansa poliittisia rakenteita, jolloin ne ehkä selkiytyisivät tai ainakin sovittaisiin yhteiset pelisäännöt.

14 parlamenttia, kahden viikon ajan voi aina keskustella eri parlamentin kanssa, sehän on piristävää vaihtelua, joskaan ei tuloksia kannata kauheasti pitää kiveenhakattuina......

TN

Tiistaina 2.2.2010 klo 8:33
Ora Meres-Wuori

Sarajevosta voi tulla ainakin vähän varttuneemalle mieleen I maailmansotaan johtaneet laukaukset. I maailmansota taas oli osaltaan vaikuttamassa autonomisen suuriruhtianskunta Suomen itsenäistymiseen.

Tiistaina 2.2.2010 klo 9:22

Presidentit Vanhanen, Katainen ja Urpilainen sekä pääministerit Soini, Räsänen ja Arhinmäki. Koko eduskunta hallituksessa. Saattaisi toimia erinomaisesti.

Tiistaina 2.2.2010 klo 19:48
Hanna Laurén

Opettelin miinaharavan käyttöä Mostarissa keväällä 2004 ja samalla pohdin, että nk. Sveitsin malli saattaisi toimisi Bosniassa. Olisi aika ignoranttia ja riskaabelia alkaa kannustaa kansaa, jonka kollektiivisessa muistissa soditaan yhä, Westminsterin malliin kilpailevaan demokratiaan. Puoluekenttä jakautuisi tuolloin taatusti etnisten ryhmien mukaan ja palohälytys pirahtaisi päälle.

Sarajevosta vahvimpana mieleeni on painunut ruoka. Kommunismin aikana rakennetut penseät hotellit tarjoilivat kengänpohjan makuista juustoa, mutta vanhan kaupungin basaarien kupeessa sai jumalaista ruokaa ja paikallista viiniä, jota ei moni Balkanilaiseksi uskoisi.

Vatsa täynnä päättelin, ettei Bosnian tie ole kulttuurien sulatusuuni, vaan varhaisemmat perinteensä uudelleen löytävä uskontojen ja etnisyyksien heterogeeninen yhteiselo.

Kirjoita kommentti