Talviperjantai Helsingissä
Lontoon matkaa seurasi kiireinen perjantaipäivä. Aamu alkoi EU-ministerivaliokunnan kokouksella. Sitä seurasi tapaaminen Tasavallan presidentin kanssa. Pidin aamupäivällä myös puheen ministeriön Eurooppa- ja itäosastojen yhteisessä aluekokouksessa. Oli mukava nähdä iso joukko tuttuja.
Lounastauko sujui mukavasti Venäjän suurlähettiläs Aleksandr Rumjantsevin kanssa. Kävimme antoisan keskustelun kansainvälisistä aiheista, kahdenvälisistä suhteista ja tulevista tapahtumista. Kevyempääkin jutustelua harrastettiin. Suurlähettiläs muun muassa kertoi Kekkosen vierailusta vuonna 1958, jota hän sai koululaisena todistaa Sverdlovskissa. Kovin erilainen oli tuo aika!
Iltapäivällä julkistimme Suomen Itä-Eurooppa-, Etelä-Kaukasia ja Keski-Aasia –linjauksen. Se on laatuaan ensimmäinen kokonaispaketti, joka koskee näitä alueita. Kyse on kaikkiaan 11 maasta ja 137 miljoonasta ihmisestä. Olemme vahvistamassa suhteitamme näiden maiden kanssa ja lisäämässä panostamme niin kahdenvälisesti kuin EU:n tasolla.
Osaltaan kyse on Suomen lähialueista. Esimerkiksi Valko-Venäjä ja Ukraina ovat aivan lähellä. Näiden alueiden kehitys ja vakaus ovat tärkeitä meille, kuten koko EU:lle. Monet maat ovat kasvavia markkinoita ja Suomella onkin idässä runsaasti potentiaalia. Meillä on vahvaa osaamista ja Suomea pidetään kiinnostavana kumppanina.
Panostamme myös ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja sananvapauteen. Arvoja ja yhteistyötä kuten kauppaa ei pidä asettaa vastakkain. Yhteistyö välittää arvoja ja antaa samalla paremmat mahdollisuudet ottaa vaikeatkin asiat esille. Huomasin tämän keskiviikkona, kun keskustelin Kazakstanin ulkoministerin Saudabajevin kanssa ihmisoikeuskysymyksistä.
Nyt on aika lähteä talvisen viikonlopun viettoon. Paussi tuleekin tarpeeseen. Ensi viikolla edessä on nimittäin nelipäiväinen Länsi-Balkanin matka.
4 kommenttia
On ilahduttavaa että Suomi lisää mainitsemillenne alueille myös bilateraalisia panoksia; samaa toivon myös länsi-Balkanin suuntaan.
Mainitsin edellisessä kommentissani Belgradin uudet lentoyhteydet. Yksi keväällä aloittavista on air Baltic ja yhtiön motiiveista olisi kopioitavissa jotain Suomen ulko (maankauppa)politiikkaankin. Air Baltic haluaa yhteydellään luoda Riikasta solmukohdan länsi-Balkanin ja Skandinavian välille.
Mainitsitte Suomen osaamisen ja kiinnostavuuden itäisessä Euroopassa. Mielestäni tätä osaamista tulisi vahvistaa määrätietoisesti ja nimenomaan omin toimin EU:n piirissä tapahtuvan puuhastelun jäädessä toissijaiseksi tukevaksi toiminnaksi. Yrityspuolen osaamisalueiden ohella korostaisin osaamista paikallishallinnon, koulutuksen ja terveydenhuollon aloilla. Mielestäni ydin on siinä että air Balticin malliin Suomesta tulisi luoda eri osaamisalojen solmukohta myönteisessä mielessä idän ja lännen välillä. Edelleen jos Suomi muodostaa sillanpääasemia itäiseen Eurooppaan tulisi aktiivisesti edesauttaa itäisten valtioiden sillanpääasemien muodostumista Suomeen.
Mielestäni osaamis- ja myös fyysisistä hub'eista voisi rakentaa kantavan teeman jopa brändityöryhmään - ainakin sitten jos ideaa saadaan jalkautettua myös reaalitodellisuuteen.
Martin Scheinin raportti: Mitä ulkoministerillä on asiaan sanottavaa?
Miten Suomi selittää osuutensa CIA:n ihmisoikeuksia loukkaavaan toimintaan ns. terrorismin vastaisen sodan mukanaan tuomissa pidätyksissä ja vankien kuljetuksissa mm. Liettuan salaiseen vankilaan? Siinähän Suomen nimeä on käytetty mm. kuljetustietojen harhauttamiseen.
Eikös tämä jos mikä ole ulkoministeriön alaan kuuluva asia?
Kun nämä ihmisoikeuksien loukkaukset alkavat olla jo kovasti julkistakin "tavaraa", on Suomen syytä vakavasti harkita Afganistanin miehittämisoprojetiakin. Nyt on erittäin perusteltuja syitä epäillä tässä hankkeessa mukana olevien tahojen syyllistyneen ja syyllistyvän edelleenkin rankkoihin ihmisoikeuksien loukkauksiin.
Suomen on syytä irtautua välittömästi tästä kahdeksan vuoden verisestä "rauhanturvaamisesta". Meillä ei ole mitään syytä olla mukana projeteissa, joissa ihmisoikeuksia loukataan.USA:n/ CIA:n vankien kiduttamiset ja muu kohtelu on ihan selkeästi verrattavissa Natsi-Saksan toimintoihin syvästi ihmisoikeuksia rikkoneena järjestelmänä. Siinäkö meidän tulee edelleenkin olla mukana?
Mikä on Teidän, herra ministeri, moraalinne tässä tilanteessa? Onko teillä rohkeutta olla avoin ja rehellinen tässä asiassa? Eli miten Suomi reagoi nyt USA:n/ CIA:n tekoihin? Miten Afganistanin sotaan?
Hyvä ministeri Alex,
hyvää matkaa Aasiaan! Tosin matkailuvauhtisi uuvuttaa jo lukijaakin, saati Sinua itsesäsi. Onko todella hyödyllistä tehdä tuhkatiheään tällaisia pistäytymimisvierailuja? Riittävätkö ne suhteiden solmimiseen vai jäävätköhän ne sinänsä sympaattisiksi kohteliaisuuksiksi? Toivottavasti ulkomaankauppa on hyvin edustettuna seurueessasi.
Olethan kuitenkin ja tietenkin läsnä helmikuun Itämeri-seminaarissa? Sopii uskoa, että Sinulla on siellä myös näkyvä rooli. Hartaasti toivottavaa on se, että tämä kokous saa aikaan konkreettisia päätöksiä.
Siihen ladataan suuria odotuksia. Toivottavasti öljyputki-intressit eivät vie suomalaisilta arvokasta luonto-omaisuutta.
Aluksi kiitokset kun hra ministeri ystävällisesti huomautti keskiviikkoaamuna lentokentällä poikani unohtuneista hanskoista. Niitä todella tarvittiin Belgradissa lumipyräkän ja pakkasten keskellä.
Yllättäen Serbiassakin on käynnissä hieman samantapaista keskustelua Nato-jäsenyydestä kuin Suomessakin. 200 akateemikkoa, tutkijaa ja toimittajaa lähetti hallitukselle juuri kirjeen vaatien kansanäänestystä jo tässä vaiheessa. Serbiahan liittyi jo jokunen vuosi sitten PfP:hen. Nyt kirjelmöitsijät pelkäävät, että maata pikkuhiljaa ollaan hivuttamassa täysjäsenyyteen ja integroinnin ollessa riittävän pitkällä koko myöhäisempi kansanäänestys menettäisi merkityksensä.
Ne paikalliset joisen kanssa keskustelin olivat jyrkästi Nato-jäsenyyttä vastaan. EU jäsenyyden suhteen kannat olivat epäröiviä. Liittymismotiiviksi epäiltiin lähinnä johtavien poliitikkojen henkilökohtaisia haluja päästä EU byrokratian palvelukseen. Nykyisessä vielä jatkuvassa talouslamassa ei kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin näytä olevan mutta vaaleissa keskustelukumppani lupasivat taatusti äänestää ja nykymenon jatkuessa muita kuin liian länsimielisiä hallituspuolueita.
Konkreettisia investointeja Serbiassa ovat Venäjän energiainvestoinnit ja olipa Belgradissa avattu Moskovalaispankinkin uusi konttori; norjalaiset investoivat Nis'n lentokenttään, Belgradiin aloittaa tai on jo aloittanut kymmenkunta uutta lentoyhtiötä lennot puolen vuoden sisällä; israelilaiset ovat mukana kiinteistöbisneksissä ja tietysti on Fiatin miljardi-investointi autotehtaaseen Kragujevac'ssa. Suomalaisinvestoijia ei juuri ole näkynyt. Mielestäni EU:n näkyvyys on myös melko vaatimatonta.
Tässä matkaraporttia ja kiitos hanskamuistutuksesta.