Afganistania Riadissa
Terveisiä Riadista. Saavuimme myöhään eilisiltana. Vierailu on alkanut mielenkiintoisin keskusteluin neuvoa-antavan parlamentin puhemiehen, ulkoasiainvaliokunnan, parlamentin Suomi-ystävyysryhmän ja tiedustelupäällikön kanssa.
Tapaamme vielä tänään kuninkaan sekä vierailuni isännän, ulkoministeri prinssi al-Faisalin. Pidän lisäksi puheen King Faisal Foundationissa, missä tapaan yhdistyksen puheenjohtajan prinssi Turkin.
Saudi-Arabian kuningas Abdullah bin Abdul Aziz al Saud
Kolme ajankohtaista haastetta, jossa Saudi-Arabialla on merkittävää sisäpiirin tietoa, ovat keskustelujemme keskiössä. Ne ovat Lähi-idän rauhanprosessi, Jemenin tilanne ja Iranin toimet.
Saudi-Arabian ulkoministeri Saud al Faisal
Huomenna tapaan myös turkkilaisen kollegani Ahmet Davutoglun. Hänkin on työvierailulla Riadissa.
Yksi kysymys nousi täälläkin ykkösuutiseksi. Kabulin tämän päivän tapahtumat. Talebanin tänään tekemä isku on tähän mennessä pahin Kabulissa nähdyistä.
Suomalaisia ei saamani raportin mukaan ole vahingoittunut iskuissa. Siviiliuhreja on kuitenkin tiettävästi tullut.
Talebanin väkivaltainen toiminta ei ole yllättävää: Se on osa talebanin pyrkimystä horjuttaa Afganistanin demokraattista poliittista prosessia ja kehitystä.
Turvallisuustilanne Afganistanissa on edelleen heikko ja iskuja on ollut suhteellisen paljon. Tänään ensisijaisena kohteena olivat afgaanihallinnon rakennukset, kuten presidentin palatsi ja keskeiset ministeriöt.
Saattaa olla, että ajoitukseen on vaikuttanut Afganistanin parlamentissa käynnissä oleva hallituksen muodostamisprosessi. Iskut sattuivat myös tammikuun lopulla pidettävän Lontoon kansainvälisen Afganistan -kokouksen alla. Siinä on tarkoitus sopia suuntaviivat Afganistanin tulevalle kehitykselle.
Talebanin kannatus Afganistanissa on juuri julkaistun tutkimuksen mukaan alhainen. Liikettä pelätään, eikä sen haluta palaavan valtaan. Sen sijaan luottamus afgaanihallintoa ja kansainvälisen yhteisön toimintaa kohtaan on kasvanut. Talebanin valitsema toimintatapa osoittaa, että liike turvautuu epätoivoisiin keinoihin, joilla se pyrkii herättämään huomiota ja luomaan kuvaa vahvemmasta asemasta kuin mitä liikkeellä on.
Afganistanin hallinnon ja kansainvälisen yhteisön on tärkeää jatkaa työtä Afganistanin vakauttamiseksi ja kehittämiseksi.
Pohdimme tulevana perjantaina yhdessä presidentin ja hallituksen kesken Suomen toimintaa Afganistanissa. Silloin on tarkoitus päättää miten Suomen kriisinhallinta- , siviili- ja kehitysyhteistyöpanos edistäisivät mahdollisimman tehokkaasti Afganistanin oman hallinnon ja armeijan kykyä vastata maansa turvallisuudesta.
Ryhmäkuva delegaatiosta
9 kommenttia
Haitin katastrofi osoittaa traagisesti miten valmistautumaton ihmiskunta on luonnon äärivoimien edessä. Mitä uudistuksia maailmanmitassa vaaditaan, ettei vastaavan tapahtuman edessä olla jälleen tumput suorana?
Viime päivien tapahtumienkin takia tulisi mielestäni entistä vakavammin noteerata Turkin kolleganne tarjous rauhanvälityksestä Afganistaniin, jota viikko sitten propagoin tälläkin foorumilla (asiasta enemmän kirjoituksessani "Turkki voisi välittää rauhan Afganistaniin" - http://arirusila.blogit.fi/turkki-voisi-valittaa-rauhan-afganistaniin/)
Kriittisiä kommentteja olen aiemmin esittänyt, joskus
aiheesta, joskus kiihkosta ;)
Nyt kun Afganistanin operaation aloittamisesta (pian 9-11-iskujen jälkeen loppuvuodesta 2001) on mennyt jo yli 9 vuotta, erää kysymys, iksi kannattaa laittaa resursseja
maahan, jossa on sodittu herrätiesmistä. Briti taisvaty olla jo 1800-luvun luolt asti, venälkäiset 1979 asti ja sitten tulivat telibanit ja sen jälkeen USA. Koska afgaaneilta ollaan kysytty mitä he haluavat.
Ratkaisu: talibaneille tietty "armahdus", liike
itsessään on varmasti perusteltu, lukuunottamatta
naisten täydellistä hyljeksintää, mutta ääri-
keinot eivät. Talebanilla silti tietty tilaus.
Eli oppiminen siitä, mitä tehtiin Irakissa, eli
tuhottiin koko Baath-puolueen organisaatio,
nöyryytettiin. Itse asiassa jo koko Bushin
hallinnon "korttipakka" oli virhe. Rumsfeld ja
Cheney pääsivät kostamaan vanhoille
vihollisilleen.
Jos Afganistaniin halutaan saada jonkinlainen
tasapaino, niin Taliban pitää hyväksyä osaksi
yhteiskuntaa. Tietääkseni talibanit ovat pataa-
neja, ja varsin tärkeitä, jos halutaan rakentaa
Afganistaniin yhteiskuntaa. USA voisi tässä
korjata virheitään, joilla se runnoi Saddamin
jälkeisen yhteiskunnan täyteen kaaokseen ymmär-
tämättä valtion poliittisia ja sosiaalisia
rakenteita. Kiitos Bushin hallinnon.
TN
"juuri julkaistun tutkimuksen mukaan..." Alex, missähän tämä tutkimus julkaistiin? :) Käsittääkseni Kabul ja toisaalta etäämmät provinssit sekä koillisessa että lounaassa ovat aika erilaisia suhtautumisessa Talibaniin. Eli mitä olen esmes Hesarin jutuista lukenut niin korruptio on yhtä yleistä Afganistanissa kuin joukkkoliikenne Suomessa. Eli ensimmäisenä jos yhteiskuntaa halutaan muuttaa on puuttua paikalliseen korruptioon. Jos ihmisten vähäiset rahat menevät siihen että raha menee erilaisiin maksuihin viranomaisille että saadaan välttämättömät asiat hoidettua, niin on varsin helppo huomata, että rahaa ei sitten enää riitä yhteiskunnan kehittämiseen, erilaisiin palveluihin etc. Afganistan taitaa edelleen olla yhteiskunta jossa raha ehkä menee osittain kauppiaille mut se toinen puolisko menee avotaskuisille virkamiehille. Järjestelmälliselle yhteiskunnalle ei mene juuri mitään.
Tässähän se ongelma; ideaalista yhteiskuntaa ajavat
länsimaalaiset versus arkipvää elävät afgaanit.
Ja tätä voi kysyä vaikkapa Afganistanin Pohjois-
maiden suurlähetttiläältä. Hänhän tätä painotti
muistaakseni Hesarin haastattelussa..
TN
Davutoglu: aluksi pääministerin neuvonantajana ja sitten ulkoministerinä hänen panoksensa Turkin ulkopolitiikan viimeaikaiseen strategiseen syvyyteen on merkittävä ellei peräti keskeinen.
Turkki on selvästi muuttunut ulkopolitiikassa aiemmasta passiivisesta asioiden seurailijasta aktiiviseksi vaikuttajaksi.
Se on mm. riittävän suuri ja tärkeä maa, jotta sillä voi olla sekä samat näkemykset USA:n kanssa että olla samaan aikaan ystävä Iranin, Syyrian jne. kanssa...eikä suhteet Israeliinkaan ole edellenkään poikki vaikka monesta asiasta keskustellaan.
http://en.qantara.de/webcom/show_article.php/_c-476/_nr-1201/i.html
Kauhistuttaa katsoa uutisista Haitin tilannetta, apua olisi lähellä, mutta jostain syystä se ei pääse perille tarvitsijoille. Aikaisemminkin on kuulunut tietoja, ettei USA osaa järjestää avustustoimituksia hyvin. YK:lla sensijaan on paljon kokemusta asiasta ja valmiit organisaatiot toteuttamaan avun jakamisen hallitusti. Ymmärrän hyvin, ettei Suomen ulkoministerin kannata mennä sanomaan, että USA ei saisi ottaa johtoasemaa katastrofin sattuessa. Voisiko EU valmistella asiaa niin, että YK ottaa asiakseen tehdä suunnitelmat, joita hätätilanteessa noudatettaisiin?
Olen miettinyt samaa kuin Lasse Lehtinen. Olisi todellakin aika tarkistaa, meneekö apu Afganistanissa kansalle vai sotalordien maastureihin ja palatseihin. Miten Afganistanin demokratiaa voidaan horjuttaa, jos sitä ei koskaan ole ollutkaan?
Viimeisimmän ABC News, BBC:n ja ARD German TV:n teettämä mielipidemittaus afganilaisten mielipiteistä vahvistaa ainakin pääosin Alexin ylläesittämiä käsityksiä talebanien vs. länsimaiden kannatuksesta Afganistanissa (Linkki tuloksiin ja analyyseihin: http://abcnews.go.com/images/PollingUnit/1099a1Afghanistan-WhereThingsStand.pdf).
Jotta kuva olisi hieman laajempi on kuitenkin todettava, että mielipidemittauksen mukaan käsitykset vaihtelivat suuresti riippuen, mistä päin Afganistania vastaajat olivat. Suurin vastustus USA:n, Naton ja Afganistanin keskushallinnon joukkoja vastaan oli maan etelä- ja itäosissa, joissa sisällissodan taistelut ovat kovimmillaan. Siellä myös kannatus talebaaneja kohtaan oli suurinta.
Saman selvityksen mukaan afganistanilaiset kokevat korruption yhä suurempana ongelmana kuin aiemmin. Lisäksi valtiomuodosta kysyttäessä islamilainen valtio sai eniten kannatusta, siis enemmän kuin esim. demokratia. Lopulta 65% (kuten aiemminkin) afganistanilaisista kannattaa rauhan aikaansaamista talebaanien kanssa käytävien neuvottelujen tuloksena.
Edellisestä voidaan tehdä ainakin pari johtopäätöstä:
1. Länsimaiden apu on otettu parhaiten vastaan siellä, missä sotilaallista väkivaltaa on käytetty vähiten ja suurinta epäluulo länsimaita kohtaan on siellä missä käydään kiivaimmin sisällissotaa.
2. Jatkossa kansan elinolojen parantaminen, koulutus ja työ sekä korruption kitkeminen, laaja itsehallinto alueille ja neuvottelu talebaanien kanssa ovat tie, joka pitää valita taistelujen sijaan;
3. Talebaanien saaminen yhteiseen hallitukseen on yhtä tärkeää kuin pyrkiä muodostamaan länsimaiselle demokratialle Afganistaniin sovitettu muunnelma, joka huomioi myös islamin vahvan aseman. Toinen vaihtoehto on, että maa jaetaan, mikä sekin on parempi kuin jatkuva sota.
Pääministeri viittasi uutisissa "kansainväliseen pyyntöön" kommentoidessaan perjantaista UTVA:n kokousta. En löytänyt YK:n sivuilta tällaista yksilöityä pyyntöä, sensijaan silmiin osui eilen julkaistu raportti:
"Corruption, not insecurity, biggest concern for Afghans – UN report"
http://www.un.org/apps/news/story.asp?NewsID=33519&Cr=afghan&Cr1=
---
Vaikka ministeri Häkämies lokakussa lupasi eduskunnalle että "Meillä ei varmasti lähitulevaisuudessa ole tarvetta tai painetta uusiin päätöksiin...", on tervetullutta, että Suomen Afganistan politiikkaa pohditaan nyt uusiksi. Ulkopoliitiinen johto ansaitsee kansalaipiirien tuen kun uudet päätökset tähtäävät todennettujen epäkohtien korjaamiseen ja julkilausuttujen tavoitteiden, kuten poliittisen prosessin, vahvistamiseen.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_86_2009_vp_3_2_53_p.shtml
Jos Suomi lisäisi rauhanturvaajia suhteellisen rauhallisessa pohjoisessa, eikö se juuri antaisi väärän mielikuvan kapinallisten aseman vahvistumisesta?
Lisäavun pumppaamisen sijaan kansainvälisen yhteisön, mukaanlukien Suomi, on nyt todella syytä ryhdistäytyä ja huolehtia edes nykyisen tuen vaikuttavuudesta; että avustukset todella menevät aiottuun kohteeseensa. Ylen ulkolinjan dokumentti aiheesta oli todella masentavaa katsottavaa, valitettavasti.
http://ohjelmat.yle.fi/ulkolinja/mihin_katoavat_tukidollarit