Lissabonia ja Etyjiä

Obama + Nobelin rauhanpalkinto x Afganistan + 30000 = sodat loppuvat sotimalla. Mitäs Obama-fanit nyt sanovat tästä USA:n ”Rock-tähdestä”? Kuka blogikommentaattori olisi halukas ”rauhanneuvottelijaksi” talebanien kanssa, ja mistä neuvoteltaisiin? Naisten asemastako?

Minkä vaikutuksen Acropolis Museum teki Sinuun? Minä olin aivan haltioitunut. Sai kirjaimellisesti omin jaloin astua muinaiseen kaupunkiin sisään. Toteutus on arkkitehtuurin loistoa. Elämys on hirmuisen vahva, joillekin museovieraille liian vahva. Minäkin näin, kun turistia huimasi niin kovasti ettei kyennyt astumaan lasilattian päälle, jonka alla muinainen Ateena lepäsi. Turisti konttasi vahtimestarin avulla pihalle.

USA:n presidentin virka on omalaatuinen: valta on keskitetty yhden ihmisen harteille. Konkreettisesti se paljasti raadollisuutensa poika-Bushin terrorismi-sodan aikana - jokainen lentomatkustaja oli potentiaalinen terroristi.

Vallan keskityksen varjopuoli tulee esiin nyt istuvan presidentti Parac Obaman päätöksessä: Hän tietää, että Afkanistanin sotaa ei voiteta pelkästään asevoimilla. Siksi päätökseen sisältyy joukkojen vetäytyminen 2011 alkaen. (Presidentin vaaleilla saattaa myöskin ajankohtaan olla oma vaikutuksensa.)

USAn velkaantuminen Kiinaan on yksi sodan taustatekijä. Maan merkittävin lobbaaja on aseteollisuus. Sen tuotteiden kauppa ei tietenkään lisäänny dialogin kasvattamisella.

30 000:n sotilaan lähettäminen Afkanistaniin tullee merkitsemään kahta suurta ongelmaa. Ensiksikin miten operaatioon osallistuvat muut maat suhtauvat joukkojensa lisäämiseen ja toiseksi, eikö ole todennäköistä, että niin Taleban kuin Al-Qaidakin tehostavat voimakkaasti taistelijavärväystään, jolloin sodan uhrimäärä kasvaa kumulatiivisesti.

Nyt on uudella uljaalla EU:lla historiallinen tehtävä:

Koska Afkanistanin operaatio oli alunpitäen surkeasti suunniteltu ja siitä näyttää tulevan uusi Vietnam - olisi perusteltu syy - juuri nyt - alkaa vakavasti miettiä missiota siitä, millä toimilla Afkanistaniin luodaan rauha ja samalla varmistettaisiin maan jälleenrakentamisen alkaminen!

Lissabonin sopimuksen voimaanastuminen tuottaa meilläkin kasvukipuja ainakin koskien presidenttimme perustuslaillista oikeutta johtaa ulkopolitiikkaamme. EU:n presidentti Van Rompuyn on määrä vierailla Suomessa tapaamassa myös presidenttiämme.

Miksiköhän Van Rompuy tapaa myös Halosen, vaikka EU-asiat kuuluvatkin pääsääntöisesti pääministerin vastuulle? Varmaankin ainakin siksi, että Van Rompuy tietää hyvin, että ulkopolitiikkaamme johtaa edelleen nimenomaan maamme presidentti ei pääministeri eikä Van Rompuylla varmastikaan ole mitään aikomusta sotkeutua vaikuttamaan pohdintoihin presidenttimme valtaoikeuksista tulevaisuudessa.

Miten lautas-/tuolikiistassa pitäisi nyt menetellä? Lähtökohta ja pääsääntö voi olla vain, että perustuslakimme mukaisesti. Kyse ei saa olla esim. lyhytnäköisestä puolue- tai henkilökohtaisen edun tavoittelusta. Kaapin paikkaa ei tässä asiassa voi näyttää jyräämällä perustuslain yli.

EU-asiat kuuluvat perustuslakimme mukaan pääsäntöisesti valtioneuvoston alaisuuteen. Kuitenkin ko. perustuslakimme pykälää, joka käsittelee kv. suhteidemme hoitoa, tulee sen perusteluiden mukaan tulkita kokonaisuutena. Tämän kokonaisuuden punainen lanka on, että ulkopolitiikkaamme johtaa presidenttimme yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Presidenttimme johtamaa ulkopolitiikkaa tehdään yhä kasvavassa määrin EU:n kautta. Mikäli presidentiltämme kielletään oikeus osallistua kokouksiin EU:ssa herää kysymys, miten presidenttimme voi johtaa ulkopolitiikkaamme, jos häneltä estetään oikeus olla päättämässä asioista, jotka ovat osa ulkopolitiikkaamme EU:n kautta? Herää myös kysymys, oltaisiinko tässä rikkomassa presidentin perustuslaillisia valtaoikeuksia ja kenen eduksi?

Järkevä väliaikainen ratkaisu olisi tapauskohtaisesti päättää Suomessa kumpi kulloinkin kokoukseen Suomesta osallistuu, presidenttimme vai pääministeri? Jatkossa lienee tarpeellista pohtia, pärjäisikö Suomi ilman presidenttiä kun sellainen jo EU:lla on. Nyt en olisi kovinkaan varma siitä, että valtioneuvostomme johto ja eduskunnna puheenjohtajisto voisivat kantaa vastuun ilman presidenttimme kaitsevaa ohjausta. Toivokaamme, että 10-15 vuoden kuluttua asiat ovat toisin eikä kotimaista "viceroy'ta" enää tarvita, ehkä perustuslakituomioistuin olisi kuitenkin paikallaan nythän tulkinta näyttäisi olevan ad hoc -pohjaista.

Nyt olisi aika EU:n ottaa päättäväisempi toimija rooli kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa. Esim. Afkanistan konflikti olisi mielestäni järkevää siirtää poliittisesti EU:n ratkaistavaksi. Näyttää vahvasti siltä, että Amerikka ei selviydy Afkanistan politiikasta ominavui. Obaman suorittama jälkipyykin pesu Afkanistanin kohdalla on lähes mahdoton tehtävä.
Samoin näkisin lähi idän tilanteessa EU:n neuvottelija roolin tärkeyden.

Hyvä ministeri Alex,

annoit tänään TV:ssa vastauksen Suomelle osoitettuun pyyntöön. Fogh Rasmussen oli pyytänyt Afganistaniin lisäjoukkoja.

Varsinainen päätös tehdään kaiketi myöhemmin ja laajemmassa piirissä, mutta näkemyksesi tuli selväksi: mahdollisuuksia on vain niukalti, ehkä kymmenkunta tai parikymmentä miestä.

Jo tämä tieto rauhoittaa.

Kaikille maallikoille ei ole selvinnyt, miksi Obama lähettää nyt 30.000 miestä lisää. Hän kuitenkin kutsuu kaikki kotiin jo seuraavana vuonna. Uskooko hän ratkaisevansa maan tilanteen yhdessä vuodessa?

Kiitos Tarmo, kirjoitat niin kuin se on. Tässä ja nyt on EU:n uuden voimakaksikon näytönpaikka. Rohkeasti klyyvarit tuulta päin! "Vietnam-syndroomaa" emme halua uudestaan kokea.

Ja kiitos myös Alex, että julkaisit ehkä hieman piikikkään kannanottoni. Tarkoitus oli toki hyvä eli kannustaa löytämään perustuslain "jemmattu" henki merkittävässä asiassa, jossa sinulla on tärkeä ja vastuullinen ulkopolitiikan tekijän rooli. Tämänkin tilanteen pohjalta kannattaisi ehkä laittaa mietintämyssyyn perustuslakituomioistuimen tarpeellisuus, sehän voisi ajan myötä olla yksi korvaavista tekijöistä siirrettäessä presidentti-instituutiota vintille eli ullakolle. Toki monet ministerimme kaipaavat myös ns. vieraiden kielten opetusta, mutta tässä asiassa sinun lienee parempi pitää maan tavan mukaisesti matalaa profiilia, kateus kun on niin kauhia Itämeren molelmmin puolin - ja toki siellä puolen välin etapillakin. Hajar Du?

Ihan OK näyttää.

Asialinja. Asialinja. Asialinja.

Itse veisin politiikkaa enemmän virkamiesmäisempään suuntaan. En ymmärrä miksi politiikon pitää olla joka viihdeohjelmassa. Tai esitellä kotiaan tai perhettään.

Jääkiekko samaten, miksi ottelussa pitää olla showtanssia tai tappeluja. Itse pelin pitäisi riittää.

Hyvä ministeri Alex,

haluamatta pyrkiä palstallesi mitenkään erityisemmin minun on pakko kysyä, salasitko todellakin pääministeriltä Naton pyynnön miehistä Afganistaniin. Miksi sen olisit tehnyt?

On vaikea uskoa sitä. Mutta jo nyt olet hyökkäilyjen kohteena?

Olen erittäin tyytyväinen Toimintaasi, "Sinulla on jalat maassa.)Ja sitten asia. "LAW" Maailmassa on vain muutama maa, jolla on ns. maailmanlaajuinen OIKEUSVALTIOMANDAATTI, Tarkoitan tällä sitä, että maailmassa on vain muutamia valtioita, joilla on maailmanlaajuisesti tunnettu SITOUTUMATTOMUUS maailman välisiin konflikteihin. (Ei NATO "varsovanliitto" eikä mikään muukaan liitto.) pitäkäämme SUOMI siis edelleen ns. oikeudenjakajavaltiona, jolla ei ole sidoksia minkään konfliktin osapuolen kanssa, vaan suomi voidaan hyväksyä kaikissa olosuhteissa SOVITTELIJAKSI.
suomella on ollut mahdollisuuksia sovitella menestyksellisesti juuri tämän takia Ahtisaren johdolla eripuolilla maailmaa Holkerin johdolla Pohjoisirlannissa olli Reenillä on hyväksytty mandaatti sovittelijana, Teistäkin voisi tulla erittäin hyvä sovitteleva tekijä moniin ongelmiin.
ENTINEN TAISTOLAINEN KOMMUNISTI
Matti Kytömäki
Suurmuuntajantie 13
45610 KORIA
Gsm. 0456702093
matti.kytomaki@tasetec.fi

Perustuslain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistominnassa valtioneuvoston kanssa. Ottamatta kantaa perustuslain järkevyyyteen voi todeta että valtionpäämiehen häätämäminen EU-kokouksista tarkoittaisi unionin ulkopoliittisen vallan suoranaista väheksymistä

---

Obama totisesti kirkasti Yhdysvaltain Afanistan-linjan:

"Indeed, some call for a more dramatic and open-ended escalation of our war effort -- one that would commit us to a nation-building project of up to a decade. I reject this course because it sets goals that are beyond what can be achieved at a reasonable cost, and what we need to achieve to secure our interests."

Stategian heikon lenkki on ehkä tässä:

"The 30,000 additional troops that I'm announcing tonight will deploy in the first part of 2010 -- the fastest possible pace -- so that they can target the insurgency and secure key population centers. They'll increase our ability to train competent Afghan security forces, and to partner with them so that more Afghans can get into the fight."

Entä jos he eivät halua?

Hyvä Suomen ulkoministeri
Minusta suomessa aletaan nyt olemaan enemmän oikeilla jäljillä kun Tarja Halonen ja Alexander Stubb esittivät koulluttajien lähettämisestä Afkanistaniin.

Vaikka nyt kun EU:lle on valittu presidentti ja ulkoministeri heillä tulisi olla mandaatti, kaikilta EU:n valtioilta toimia erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä neuvottelu osapuolina kuten myös Afkanistanin kriisissä.

EU:n presidentin tai ulkoministerin tehtävänä olisi nyt tarttua Afkanistanin kriisiin ja toimia EU:n edustajana ja sopia Amerikan kanssa EU:n maiden joukkojen käytöstä sekä muista EU:ta koskevista tehtävistä siellä.

Näinollen EU:n yksittäisten valtioiden ei tarvitsisi ottaa kantaa tai vastuuta vaan koko yhteisö.

Ihanaa lukea afganistanilaisten itsensä kirjoittamaa verkkosivustoa:

http://www.mrrd.gov.af/English/index.htm

Mahottoman hyvä tuo "the Taliban solution"-artikkeli. Afganistan ei kaipaa ongelmilleen muuta kuin afganistanilaista ratkaisua, ilman länsivaltojen väliintuloa. Kun terroristien leiritkin Afganistanista on tuhottu, annetaan demokratialle mahdollisuus.

"...our study found that, contrary to this portrait, even the poor and illiterate in Afghanistan believe in the language of democracy more than the language of the gun, and have demonstrated this enthusiasm in ways that most Westerners have yet to notice."

"...despite the massive fraud suspected in the recent presidential elections and the legitimacy questions dogging the central government, a parallel experiment in representative democracy is under way in Afghanistan, with drastically better results.

Twenty-two thousand villages have been enlisted in a project to elect local councils, and they have done so peacefully, without massive fraud allegations. Afghans told us overwhelmingly in interviews that they trusted these new councils more than the old religious ones."