Puhelu EU:n ulkoministerille
Tänään oli mukavan leppoisa päivä. Taisi olla ulkoministerikauden tyhjin kalenteripäivä. Piti oikein nauttia. Kävimme läpi ensi vuoden matkakalenteria, luin muistioita ja hoidin arkisia askareita.
Päivä pidettiin tarkoituksella tyhjänä. Viime viikolla ei ollut yhtään vapaata iltaa. Lauantai-iltakin oli kiinni. Takana oli myös rankka viiden viikon reissujakso. Oli mukava kohotella tiimihenkeä palaverissa ja lounaalla.
Iltapäivällä keskustelin EU:n uuden ulkoministerin Catherine Ashtonin kanssa. Ensimmäinen niin sanottu tutustumispuhelu.
Ensivaikutelma on erittäin myönteinen. Onnittelujen jälkeen kävimme läpi lähiviikkoja ja tulevia tehtäviä. Yritämme tavata kasvokkain mahdollisimman pian.
Viime viikosta unohdin kertoa, että kävin perjantaina Kuopiossa siviilikriisinhallintakeskuksessa ja Kokoomuksen seminaarissa.
Siviilikriisinhallintakeskus tekee erinomaista työtä kouluttamalla suomalaisia ja kansainvälisiä alan osaajia poliiseista asianajajiin. Kokoomuksen seminaarissa oli paljon väkeä ja hyvä meininki.
Annoin myös haastattelun Savon Sanomille. Se ilmestyi eilen. Tavoitteena oli antaa katsaus EU:n ulkopolitiikasta nimitysten jälkeen.3 kommenttia
Toivokaamme, että rva Ashton saa EU:lle myös yhtenäisen linjan Afganistanin kysymyksessä eikä tapahdu vain niin, että EU:n linja Afganistanissa on sama kuin Naton, joka taas lienee hyvin pitkälle riippuvainen Obaman hallinnon linjasta.
New York Times'in juttua lukiessa tuli melkein murheellinen olo. Artikkelin mukaan Obama on lähettämässä ehkä noin 30 000 lisäsotilasta Afganistaniin ja rva Clintonin on määrä BRIIFATA Nato-liittolaisten ulkoministerejä joulukuun alussa Brysselissä määrittäen Obaman hallinnon strategailinjaukset liittolaisilleen, jota nämä päättäisivät vielä noin 10 000 lisäsotilaan lähettämisestä Afganistaniin. Kovasti näyttää siltä, että USA määrää tahdin ja muut vikisevät.
Mutta miksi meidän tulisi antaa päättäjiemme yhä uskoa USA:n onnistumiseen Afganistanissa kun jo 8 vuotta on enemmän tai vähemmän epäonnistuttu?
Linkki artikkeliin "Obama May Add 30,000 Troops in Afghanistan":http://www.nytimes.com/2009/11/25/us/politics/25policy.html?_r=1&ref=world
Afganistanista jälleen:
http://news.yahoo.com/s/ap/20091125/ap_on_go_pr_wh/us_us_afghanistan
Tämähän oli jo selvää, että Obama lisää joukkoja Afganistaniin.
Voimankäyttö ristiriitatilanteessa on supervallalle ikäänkuin helpompaa kuin järjen.
Kuitenkin lopputulos tulee olemaan se jonkinlainen sovinto näiden tarkemmin määtittelemättömien "ekstremistien" kanssa ja hidas kaksi eteen askel taakse kehitys.
Saattaa vain kestää monta veristä vuotta, että tähän päästään, ja Obaman ensimmäinen kausikin on varmaan jo silloin ohi.
Tuskinpa kukaan tosissaan uskoo voimankäytön tehoavan, mutta tällä nyt tehdään erilaista politiikkaa, etupäässä USA:n sisäpolitiikkaa.
Ja NATO, EU yms. lähettävät kyllä myös lisää joukkoja...
Kun Peking, Moskova tai Washington haluaa EU:n näkemyksen jostakin asiasta on mielenkiintoista tulla näkemään mikä numero valitaan - Rompey, Ashton, Barroso vai ehkä sittenkin Sarcozy, Merkel tai Brown/Cameron. Pahoin pelkään - tai itse asiassa en - etteivät kulissit pitkään kestä. Pseudotoiminnan sijaan olisi joskus hauska nähdä että EU:n tai jäsenvaltioiden piirissä ruvettaisiin pohtimaan mitkä tulisi olla EU:n yhteisiä ydintoimintoja ja mikä mahdollisesti on vain näennäistä puuhastelua.