Asiaa Aasiasta
En ole vähään aikaan pohtinut Aasian asioita, joten tässä tulisi muutama ajatus, joista kuulisin mielelläni näkemyksiä arvon blogikommentaattoreilta.
Aasia merkitsee minulle henkilökohtaisesti uutta mannerta. Olen matkustanut alueella melko vähän, mutta tulevina kuukausina alue tulee useiden työvierailujen myötä tutummaksi. Hyvä niin, sillä Aasian globaali merkitys kasvaa koko ajan.
Perjantaina lounastin Kiinan suurlähettilään residenssissä. Ilmapiiri oli miellyttävä ja epävirallinen, ja kiinalainen ateria erinomainen. Tarkoituksenamme on alkaa tavata lähettilään kanssa säännöllisesti. Tänään sain talomme virkamiehiltä hyvän analyysin kehityssuunnista Itä-Aasiassa.
Aasia on Kiinan noususta huolimatta edelleen moninapainen. Kiina, Japani ja Intia ovat sen valtakeskiöitä. Talous toimii alueella suurena yhdentävänä tekijänä. Taloudelliset intressit ja sidonnaisuudet ajavat varsinkin Kiinaa, Japania, Koreaa ja Taiwania lähentymään myös poliittisesti.
Vahvin dynamiikka liittyy juuri Kiinan talouskasvuun ja siten maan valtaviin raaka-aine- ja energiatarpeisiin. Aasian ja Tyynenmeren maat Australiaa myöten myyvät sille raaka-aineita tai muita tuotteita. Siten Kiina vetää imussaan näiden maiden taloutta kasvuun, mutta myös sen oma alueellinen vaikutusvalta kasvaa.
Täytyy sanoa, että voimme antaa Kiinalle tunnustusta siitä, että se on kyennyt nostamaan valtavan väkimäärän köyhyydestä. Myös sen väestönkasvu on hallittu. Maan johto on onnistunut ratkaisemaan identifioimiaan ongelmia. EU ja muu kansainvälinen yhteisö pyrkii yhä edistämään myös Kiinan oikeusvaltiokehitystä ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia.
Viime aikoina on puhuttu paljon ns. G2-akselista, Yhdysvaltain ja Kiinan keskinäisriippuvuudesta. Kiina tarvitsee USA:ta vientikohteena ja USA puolestaan tarvitsee Kiinaa sijoittajana. Kiina on Yhdysvaltain alijäämätalouden takuuvaltio. Vaikka maailmassa on tämänkin akselin vuoksi taipumus nähdä Kiina talousmahtina, joka pelastaa muut talouskriisistä, maalla on muitakin rooleja. Sen kansainvälinen poliittinen painoarvo on kasvanut entisestään. Kansainvälinen yhteisö tarvitseekin Kiinaa toimimaan rakentavana ja vastuuta kantavana jäsenenään ja toimimaan yhteisten haasteiden ja ongelmien ratkaisijana.
Koskaan aiemmin eivät Kiina, Japani ja Etelä-Korea ole olleet vahvoja yhtä aikaa. ASEANia voidaan pitää alueen poliittisen integraation veturina. Etenemistä jarruttavat silti maiden väliset historialliset jännitteet toisen maailmansodan ajalta. Vahvistuva ja kasvava Kiina on sitä myös sotilaallisesti. Sen halu toimia yhteistyössä muiden maiden kanssa vaikuttaa Aasian ja koko Tyynenmeren alueen vakauteen.
Japanissa vaihtui valta ensimmäistä kertaa yli 50 vuoteen tämän syksyn parlamenttivaaleissa. Uuden hallituksen johtajuutta aletaan pian mitata, sillä vaikka Japani on edelleen maailman toiseksi suurin talous, sillä on käsissään valtavat rakenteelliset uudistuspaineet. Japani on Suomelle ensisijaisesti talouskumppani, mutta maillamme on poliittisia yhteistyökohteita erityisesti kriisialueilla, kuten Afganistanissa ja multiyhteyksissä.
Ja vielä Intia, tuo Aasian tulevaisuuden lupaus, jonka talouskasvu keskittyy lähinnä teknologiakehitykseen sekä innovaatioihin. Kuten Kiinassa on myös Intiassa valtaisa, kasvava keskiluokka, mikä tekee molemmista maista tärkeän vastuunkantajan myös ilmastopoliittisissa kysymyksissä. Intia on osa Etelä-Aasian vakauden yhtälöä. Sen ulkopolitiikka on yleisesti ottaen varovaista – Intia on tarkkailija, joka usein tarttuu asioihin vain jos ne koskettavat aivan suoraan Intiaa.
EU:lla on vielä paljon tehtävää Aasiassa. Meitä ei juurikaan tunneta, tai jos tunnetaan, EU nähdään vain kauppablokkina. Nauttimamme arvostus ei ainakaan kasva, jos yritämme lähteä opastamaan näitä hyvän itsetunnon omaavia maita.
15 kommenttia
Alex, en tiedä kuin maalaisjärjellä liittyen Kiinan taloudellisiin intresseihin.
Ainoa mitä tiedän on Kiinan Afrikan (ei pohjois-Afrikka)
"kehitysyhteistyön tukeminen", esim. pohjimmaisena micro-loans paikallisille jne.
Vuosikymmenien taistelujen jälkeen sattuu pahasti kun esim. Kiina on toivotettu tervetulleeksi Afrikan kehitysyheistyöympyröihin.
Minne hävisivät ne kaiki länsimaiden ihmisoikeuksiin ym. liittyvät "ihanteet" ?
Moro Alex
Yksi huomio lisää. Suomalaisessa mediassa kuva kiinalaisesta rakentamisesta ja energiateollisuudesta on varsin mustanpuhuva. Kuitenkin suuri osa maailman nykyaikaisimpia ympäristöteknologian edelläkävijärakennuksia rakennetaan juuri Kiinassa.
Ympäristöteknologian edistäminen Kiinassa on itseasiassa yksi parhaista tavoista huolehtia Suomen ympäristötä.
Keskustelin tänään Haaviston pekan kanssa hänen viime viikkoisen Venäjän matkansa kokemuksista. Pekka kertoi venäläisten olevan vakavissaan ympäristöystävällisen rakentamisen saralla niin Sotshin olympiakisoissa kuin muissakin keskeisissä rakennushankkeissa.
Vaihtakaapa muutama sana Jan Vapaavuoren kanssa siitä, pitäisikö Suomella olla myös valtion taholla aktiivinen rooli ympäristösuunnittelun ja rakentamisen saralla - tarvittaisiinko asiaan jonkinlainen "kiertävä suurlähettiläs" vahvistamaan sitä työtä, jota esimerkiksi Oras Tynkkynen tekee valtioneuvoston yhteydessä.
Jii
Kiitos Alex kokonaisvaltaissta Aasian tarkastelustasi. Parhaita merkintöjäsi pitkään, pitkään aikaan. Joitakin alueen mielenkiintoisia maita jätit näemmä pois (tarkoituksellako ?).
Juuri tuolla alueella löydämme jo tänään niin talouden kuin poliittisenkin maailman veturit. Kehitys ja painoarvo vain voimistuu tulevaisuudessa. Alueen vetovoima ja merkitys globaalisti kasvaa kohisten ja siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että EU toimii aktiivisesti suhteiden tiivistämiseksi ja niin kaupan kuin kulttuurin edistämiseksi. (Lissabonin sopimus ohoj !)
Toivon, että ennen virkamatkojasi alueelle, ehdit kaikkien muistioiden ja briefien lisäksi myös lukemaan ajatuksella alueen historiaa. Tulethan matkaamaan maihin, joissa sivistys ja kulttuuri ovat kukoistaneet liikemaailman rinnalla jo vuosituhansia sitten. Näiden arvojen tuntemus ja syvä kunnioitus avavat Sinulle tietä nopeasti sopiviin neuvotteluasetelmiin.
Tietää kokemuksistaan alueella,
Nestor Bloggaaja h.c.
Mielenkiintoinen tuo Kiina-USA -valtio- ja -riippuvuussuhde.
Vertautuu esim. pankin ja asuntovelallisen riippuvuussuhteeseen.
Velkahan maailmalla ei ole häpeä toisin kuin Suomessamme niin kauan kuin se ei muutu käänteiseksi olkoonkin vaikka 30-vuoden asuntovelka, jolla hankitaan olemisen statussymboliksi luksustalopaketti.
Jos palkkarakenne talousyksikössä kantaa velan ja muun olemisen, ei huolta rahasta eikä luottoluokituksesta.
Jos USA:n bruttokansantuote pysyy nykylukemilla, niin sekä pienemmät kuprut että velat hoitunevat...tai siirtyvät aina eteenpäin tulevaisuuden talousodotusten varaan.
Saattaa vain käydä, että 4 tai 8 vuoden lyhyiden taktisten puuhastelujen rahoitus velalla kääntyykin strategisissa loppupeleissä käänteiseksi velaksi eli pankin hegemoniaksi.
25-vuotissuunnittelu vie näin voiton kvartaalitaloudesta, eikä huipputekniset lentotukialukset riitä todella pitkän rahan mahtia vastaan.
Nytkin pitäisi rahoittaa vihreää innovaatiota, terveydenhoitoa, autoteollisuutta ja päättymättömiä pikkusotia, eikä mitään veroja silti saisi korottaa...siispä lisävelalla nekin hoituu.
Kiinalaisesta lainarahasta vielä:
http://www.nytimes.com/2006/10/23/opinion/23iht-edchina.3259616.html
Itseasiassa juuri Bushin hallinto aukaisi USA:n ovet apposen auki kiinalaisen rahan vyöryä sisään...aivan kuten jätti New Orleansin padot huoltamatta tulvien varalle ja kaupungin "Herran haltuun".
Kun veronalennuksia rikkaille eikä businekselle eikä niitä ulkomaisia projekteja...olipa ne kuinka hilseestä raavittu silkkitie, tai Irak, tai Afganistan... paljon voitu rahoittaa kotimaisia veroja nostamalla, niitä rahoitettiin lainarahalla.
Hallintonsa meni - projektit jäivät, ja sitten tuli vielä finanssikriisi.
http://www.usatoday.com/money/economy/2009-03-13-china-us-economy_N.htm
Lopulta kiinalaisetkin hermostuvat ja sijoittavat ehkä muualle, vaikka euroalueelle tai Venäjän energiaan http://www.atimes.com/atimes/Central_Asia/KB24Ag01.html, sekä neuvovat ihan suoraan amerikkalaisia hoitamaan hommat paremmin.
Eikä $ 1 triljoonan raja edes riitä ( 000 000 000 000 000 000 tai Amerikassa 000 000 000 000).
Nolliahan ne vain ovat enää ...
http://www.informationclearinghouse.info/article18154.htm
USA:n firmat valmistavat Kiinassa tavaraa ja vievät ne Kiinalaisena tuontina USA:aan, mutta Kiina on kokonaan riippuvainen tuontiöljystä...
Toisaalta dollareita ei tarvita tukemaan Yuanin arvoa, koska se ei ole edelleenkään ns. vaihdettava valuutta, eikä Kiinalla ole ulkomaankaupan vajetta nyt tai näköpiirissä.
Kiina näyttäisi olevan vahvemmilla tässä valtiosuhteessa, ja mahdollinen talous- tai muu välirikko koskettaisi Kiinassa suoraan "vain" niitä 300 miljoonaa äskettäin keskiluokkaistunutta koko 1300 miljoonaisesta väestöstä, mutta USA:ssa sellainen olisi jo kaikenkattava katastrofi.
Kiinan viennin merkitys yhdysvaltoihin ei ole Kiinan bruttokansantuotteeseen niin merkittävä kuin yleensä uskotaan.
Merkitsevämpää Kiinan taloudelle on kotimarkkinoiden veto.
Toistuvat tulevat tapaamiset Kiinan suuurlähettiläs HUANG Xingin ja ulkominsterimme välillä osoittavat, että myös Suomi ymmärtää entistä paremmin Kiinan merkityksen kv. järjestelmän kehittämisessä. Kiinasta puhuttaesas kannattaa huomioida myös Kiinan ja Venäjän suhteet sekä Kiinan aktiivisuus Afrikassa. EU on paitsi yhteistyökumppani Kiinan kanssa myös sen kilpailija esim. puhuttaessa energiasta ja raaka-aineista.
Maalatessamme kokonaiskuvaa Aasiasta on ehkä paikallaan huomioida myös Indonesian merkitys, onhan se maailman suurin muslimienemmistöinen valtio ja asukasmääränkin (yli 230 miljonnaa asukasta) mukaan eräs maailman merkittävimmistä valtioista.
Japanilaisilta voisimme ehkä oppia jotain pohdittaessa, onko jatkuva talouskasvu sittenkään kv. järjestelmän kestävän kehityksen kantava peruselementti vai johtaako se vain ylikulutukseen, resurssipulaan ja luonnon tuhoutumiseen.
Saamme luonnollisesti parhaiten parannettua Aasian ihmisoikeustilannetta tekemällä mahdollisimman laaja-alaisesti yhteistyötä aasialaisten kanssa. Erilaisuuksien ymmärtäminen on avain Aasiaan. Siksi Alexin erinomaisen merkinnän viimeinen virke on mielestäni koko pohdinnan huipentuma.
Amerikan "velkakello"=kaikki liittovaltion velat yhteensä.
http://www.brillig.com/debt_clock/
Triljoona, Amerikassa 1 000 000 000 000, muualla 1 000 000 000 000 000 000.
Venäjä ja Kiina ovat sopineet venäläisen maakaasun toimittamisesta Kiinaan niin, että "70 billion cubic meters of gas could be supplied to China annually." Lainaus on RIA Novostin artikkelista "Russia, China agree on West Siberia, Far East gas" (Linkki artikkeliin: supplieshttp://en.rian.ru/business/20091013/156450825.html).
Ja toisaalta Gazprom myy jo kaasua USA:han ja pyrkii lisäämään toimituksiaan niin, että ne vastaisivat 10 prosenttia USA:n tarpeesta (Linkki artikkeliin: http://www.forexpros.com/news/commodities---futures-news/update-1-russia's-gazprom-starts-trading-natural-gas-in-u.s.-91627). Lopputulostahan emme toki vielä tiedä, mutta kyllähän tuo energia mennee jatkossakin hyvin kaupaksi, sen saatavuus lienee suurempi dilemma EU:llekin.
Vedän keskustelua Aasiasta vielä vähän länteen, eli Keski-Aasiaan ja jopa itäiseen Eurooppaan.
Luin N.Y. Timesin kirjoituksen liittyen Venäläisten kaasuputkeen... taitaa olla tuo putkityö josta unohdettiin kysyä Suomalaisten mielipidettä (paitsi Paavo Lipposen).
No, tässä kuitenkin itäisen Euroopan pelkoa uudesta läntisestä Venäjä-Saksa kaasuputkesta:
http://www.nytimes.com/2009/10/13/world/europe/13pipes.html?ref=world
En usko että pelko liittyy conspiracy teoriaan, vaan todellakin Venäjän kasvavaan voimaan sulkea putket (kuten joka talvi) itäisen Euroopan mailta.
"Stubb otti keskusteluissa esille kuolemanrangaistuksen ja vaalien ongelmat. "
Ole tiukka. Kuolemanrangaistusta ei pidä sallia.
Toivotaan, että Minskiin menijöitä löytyy.
Onnea ja menestystä.
Vielä 90-luvulla Aasian maiden tuotteet olivat huonossa maineessa täällä Suomessa, ”onko tämä sitä kiinalaista halpatuontia”. 2000-luvulle tultaessa Länsimainen tuotanto ja teknologia on entistä enemmän siirtynyt Aasiaan halvemman työkustannusten perässä. Tuotteiden laatu on joidenkin kohdalta parantunut huomattavasti ja vastaa lähes länsimaista ”ammattitasoa”. Tämä paljon parjattu kapitalistinen menetelmä on tuonut lähemmäksi Eurooppaa ja Amerikkaa Aasian maiden suhteen. Tästäkin on kiittäminen periaatetta, ”ettei saavutetuista eduista luovuta”, kuten suomalainen ay-aktivisti joskus asian ilmaisi.
Vielä 70-luvulla japanilaisten tuotteiden maine oli kyseenalainen. Uutterasti japanilaiset kopioivat länsimaista teknologiaa, eipä naureta enää. Missähän muussa asiassa Aasian maat voisivat kopioida länsimaita?
Kiitos kaunis Jouni Pullille tärkeästä huomiosta energian kaupasta. Energia on vahvasti ratkaisevia perustarpeita jokaisessa teollisessa ja/tai teollistuvassa maassa. Sen kauppa jatkuu varmasti tulevaisuudessakin; edustaa se sitten mitä tahansa energian tuottamismuotoa.
EU:lle riittävän energian saannin turvaaminen on elämän ja kuoleman kysymys. Siksi sen tuotannon ja hankinnan kehittämiseksi on tehtävä EU:n piirissä todellisia voimainponnistuksia. Näpertely ja paikallinen kiistely sekä omien markkinoiden suojaus on jätettävä historiaan ja luotava sitova EU:n oma energiapolitiikka sekä energiastrategia. Yksittäiset sooloilevat maat jäävät tämän niukkuushyödykkeen osalta auttamattomasti käsrimään.
Meillä on sinänsä hauska tapa ajatella, että Suomi on vahva teollisuusmaa, jonka kaikki tuntevat. Näin ei suinkaan ole maailmalla, päinvastoin, kovin harva vaikkapa Aasian maa tuntee Suomea. No, EU:n piirissä taas ajatellaan, että toki kaikkialla maailmassa tunnetaan EU ja sen vahva asema poliittisesti ja taloudellisesti. Väärin, ei se näin ole. Ei EU:ta tunneta minään vakavana toimijana Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Intiassa. Venäjälläkin vasta opiskellaan EU:ta.
Elämme kansainvälistä laajaa talouselämän häiriöaikaa. Jos siihen vielä saamme lisäksi häiriöitä tai hankintavaikeuksia energian saannin osalta EU:ssa, tulee EU auttamatta jäämään kehityksessä kauas ja pahasti suurten talousmaiden jalkoihin. Eräs, ei mikään kaukaa haettu skenaario vastaa "Rooman valtakunnan nousua ja tuhoa". Emmehän me sitä haluaisi nähdä ja elää.
Kovin mieluisaa on siten lukea ulkoministerimme tarmokkaista suunnitelmista markkinoida EU:ta ja Suomea sen osana Aasian kasvavilla talousalueilla. Neuvotteluita ja raastavia matkapäiviä on siis luvassa huikea määrä lähikuukausina.
Tsemppiä siis Alex, hymyä unohtamatta, tuumi
Nestor Bloggaaja h.c.
Hieanoa että suomalaiset yritykset ovat menneet ryminällä Aasiaan.
Onko Aasia = Kiina ? Siltä vaikuttaa useampien analyysien ja kommenttien mukaan.
Kehotan Alexia ja muita aasian tuntijoita tutustumaan tarkemmin esim. Japaniin ja Vietnamiin.
Teettäkää sama komponentti Japanissa, Kiinassa ja Vietnamissa ja vertailkaa tuloksia ? Voi ehkä tulla yllätyksiä.
Ehdotan että siirretään tuotanto Kiinan sijaan Japaniin. Sen jälkeen suomalaisetkin tuotteet on laadukaampia.
Jos haluaa tehdä halvalla voi Kiinan sijaan tehdä Vietnamissa.
"Kiina on Yhdysvaltain alijäämätalouden takuuvaltio."
Mikään valtio ei voi olla pitkällä aikavälillä alijäämätalouden "takuuvaltio". Alijäämätalous menee pitkällä aikavälillä konkurssiin. Se on myös Yhdysvaltojen kohtalo, ja myös Suomen kohtalo mikäli kansa ei valitse päättäjiksi henkilöitä, jotka tekevät raskaat mutta välttämättömät päätökset.
"EU ja muu kansainvälinen yhteisö pyrkii yhä edistämään myös Kiinan oikeusvaltiokehitystä ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia."
Tämä on todettu myytiksi monta kertaa. EU ja kv. yhteisö ottavat oppia Kiinalta poliittisesta järjestelmästä. Yhdysvallat ja Iso-Britannia tulevat heti Kiinan ja Pohjois-Korean jälkeen poliisivaltiovertailuissa. EU:llakin on suunnitelmissa ns. Tukholman ohjelma, joka vie EU:n valvonta- ja kyttäysyhteiskuntajärjestelmän aivan uudelle tasolle.