Martti Ahtisaaren aukio
Tänään päivää värittävät kaksi asiaa. Ensinnäkin tietysti hallituksen budjettiriihi, jonka tuloksista UM:n osalta pari sanaa lopussa. Toisekseen meillä oli tänään ulkoministeriön suurlähettiläspäivien perinteinen telttavastaanotto. Tilaisuudesta teki ainutkertaisen se, että Helsingin kaupunki on päättänyt nimetä Katajanokalla ulkoministeriön sisäpihana toimivan aukion Martti Ahtisaaren aukioksi (Martti Ahtisaaris plats). Näin kaupunki haluaa kunnioittaa Ahtisaaren ansioita niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Olen todella iloinen asiasta. Hieno asia koko ulkoministeriölle!
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen luovutti kaupungin päätöksen Martti Ahtisaarelle keskellä juhlaväkeä. Tunnelma oli katossa. Aikanaan mietin, että Nobel-palkittu Ahtisaari ansaitsisi tämäntyyppisen huomionosoituksen, ja olin sitten yhteydessä Pajuseen. Kiitokset Helsingin kaupungille, joka innostui asiasta ja vei sen päätökseen. Kaupunginhallitus totesi päätöksessä (24.8.), että aukio Carl Ludvig Engelin suunnittelemalla Merikasarmilla ulkoministeriön yhteydessä on arvokas ja sopiva Martti Ahtisaaren toiminnan muistamiseen.
Vas. Martti Ahtisaari ja Jussi Pajunen. (Kuva: Raino Heinonen)
Merikasarmin alueen historia on kiinnostava. Merikasarmin kortteli on rakennettu useassa eri vaiheessa 1770-luvulta lähtien. Alun perin aluetta käytettiin Suomenlinnaa täydentävänä tykistövarikkona. Nimettävä aukio sai muotonsa tuon ajan tykistöpihasta. Engel laati Merikasarmista venäläistä varuskuntaa varten useita suunnitelmia, jotka toteutuivat vaiheittain pääosin 1800-luvulla.
Suomen itsenäistyttyä alue siirtyi puolustusvoimille. Sodan jälkeen valtio perusti alueelle Valmetin telakan, joka toimi alueella vuoteen 1975. Vuosina 1984 - 1989 Merikasarmin alueen rakennuksia kunnostettiin ulkoministeriölle.
Helsingissä on aiemminkin nimetty alueita presidenttien mukaan. Edellisen kerran nimettiin vuonna 2007 presidentti Mauno Koiviston aukio, joka sijaitsee Kampissa.
Telttavastaanoton kutsuvieraita Martti Ahtisaaren aukiolla.
Ihan lopuksi pari sanaa bujetista UM:n osalta. Kaiken kaikkiaan olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. Ajat ovat vaikeat ja on selvää, että läheskään kaikille ministeriöiden sinänsä tärkeille hankkeille ei rahoitusta löydy. Asioita pitää priorisoida, panostaa kasvuun, työllisyyteen ja hyvinvointipalveluihin.
UM:n hallinonalalta isoin ennakkojulkisuus koski kehitysyhteistyömäärärahoja. Lopputulos on hyvä, kehitysyhteistyömäärärahat kasvavat ensi vuonna niin absoluuttisesti euroissa laskien kuin suhteellisesti prosenttiosuutena bruttokansantuotteesta laskien.
Virallisen kehitysyhteistyön (ODA) määrärahat ovat vuoden 2010 talousarviossa noin 50 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa. Niiden suhde arvioituun bruttokansantuloon nousee 0,55 prosenttiin. Tämä ylittää EU-maiden asettaman tavoitetason vuonna 2010. Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat kasvavat ensi vuonna noin 4 miljoonalla eurolla, joka on 60 miljoonaa euroa vähemmän kuin kehyspäätöksessä suunniteltu lisäys, mutta merkittävä lisäys nykyiseen kuitenkin.
8 kommenttia
Olen todella iloinen, että Suomen oda-rahat nousevat vihdoinkin, lamasta huolimatta. Ollaan muihin pohjoismaihin nähden oltu hieman takajunassa. Kysehän ei ole hyväntekeväisyydestä vaan globaalista hyvinvoinnista, jonka piiriin kuuluu myös Suomi. Puhutaanhan jossakin mielessä erittäin pitkäaikaisesta investoinnista. Toivottavasti 0.7 prosenttimäärää kohti tavoittelu jatkuu samaan tahtiin.Olisi myös kiva nähdä Suomen koulutusjärjestelmä, kun sitä suomalaista osaamista painotetaan, enemmänkin kyt-työssä, erityisesti toisen asteeseen liittyvää. Kyseinen toiminta ei saisi painottua vaan kansalaisjärjestötoimintaan, vaikka he arvokasta työtä tekevätkin. Luin OECD DACin Suomen peer reviewn. Miksi UM:llä on vain yksi koulutussektorista vastaava?
Aivan
Äras den som äras bör!
Martti Ahtisaaris plats - ett gott initiativ.
Tycker vi som tittar ut över den nyskördade "Stubb-åkern"
Med vänligt smil
Solveig och Karl Johan Miemois
Loistavaa! Vaikuttaa myös hyvältä yhteistyöltä Helsingin kaupungin ja ulkoministeriön välillä.
Minusta on arveluttavaa ja vastoin aiempaa hyvää käytäntöä, että elossa olevia ihmisiä palvotaan tuolla tavalla. Eri asia on sitten jonkin aikaa kuoleman jälkeen kun on saatu hieman etäisyyttä eikä kaverit ole enää päättämässä.
P.s. jostakin syystä yllä oleva kirjoitus ei ylittänyt ennakkosensuurin kynnystä.
Toivottavasti Martti Ahtisaaren aukio tyhjennetään autoista!
Todella hieno ele Helsingin kaupungilta ja ulkoministeriöltä. Ja vieläpä yllättävän nopeasti ja siksi ajoissa kun rauta on kuumaa.
Minusta Ahtisaaren Nobel on parasta mitä Suomelle on tapahtunut vuosikymmeniin. Ehkä sitä ei Suomessa vielä edes ole ehditty ymmärtää. Juuri rauhan Nobel on kuuluisin ja painavin Nobel.
Ahtisaaren ansiosta Suomi on saanut jo miljoonia euroja lisätuloja. Sitä on vaikea mitata, mutta kun ottaa huomioon Suomen saaman mediahuomion, se lisää huomattavasti kiinnostusta maata kohtaan turismina ja investointeina.
Jo pelkästään siksi Suomen kannattaa vaalia kuin helmeä tätä erittäin harvinaista ja arvostettua kunnianosoitusta, joka on myönnetty suomalaiselle, presidentti Martti Ahtisaarelle.
Martti Ahtisaari on hieno mies. Hänellä on myös upea puoliso. Eeva Ahtisaarta sivistyneempää ja fiksumpaa ihmistä saa halea.