Reykjavik meno-paluu
Terveiset Reykjavikistä, jossa pidettiin Pohjoismaiden ja Baltian maiden eli NB8-ulkoministerikokous. Eilen meillä oli onnistunut työillallinen Viöeyn saarella.
Kylmä ja myrskyisä sää viritti vilkkaan keskustelun. Käsittelimme Ruotsin EU-puheenjohtajuuskauden asioita, Islannin taloustilannetta ja EU-jäsenyyshanketta sekä Afganistania. Itse alustin keskustelun Afganistanista. Pääpaino oli vaalipäivän tilanteessa.
Nordic-Baltic 8-ulkoministeriryhmästä on hitsautunut hyvä porukka. Meillä on yhdessä myös hauskaa. Huumori kukkii asiakeskustelun lomassa. Isäntänä toiminut Islannin ulkomininisteri Össur Skarphéšinsson on erinomainen lisä joukkoomme.
Islannissa on vain yksi huono puoli. Nimittäin hieman epämukavat yhteydet. Eilen matkustin Reykjavikiin Tukholman kautta kuusi tuntia. Ja aikaero päälle, mikä merkitsi, että illallisemme päättyi klo 02.00 Suomen aikaa.
Loppuun pari sanaa eilisistä Afganistanin vaaleista. Kaiken kaikkiaan vaalit vietiin turvallisuusolosuhteisiin nähden onnistuneesti läpi. Uhkauksista huolimatta suurilta iskuilta vältyttiin. Uhreiltakaan ei kuitenkaan vältytty, surmansa sai valitettavasti arviolta 26 ihmistä, valtaosa paikallisten turvallisuusjoukkojen työntekijöitä. Turvallisuusjoukot onnistuivat kuitenkin hyvin vaativassa tehtävässään, ja mahdollistivat vaalien läpiviemisen suurimmassa osassa maata.
Äänestysprosentista odotetaan kohtuullista, mitä on pidettävä olosuhteisiin nähden hyvänä tuloksena. Äänestysaktiivisuus osoittaa, että ihmiset haluavat ennen kaikkea rauhaa.
Suomalaisen sotilasosaston vastuualueella Pohjois-Afganistanissa nähtiin joitakin levottomuuksia. Itse äänestyspaikoilla tilanne oli rauhallinen. Tämänhetkisten tietojen mukaan ruotsalaisten ja suomalaisten valvomalla neljän maakunnan alueella kaikki noin 700 äänestyspaikkaa olivat avoinna.
Vaaliprosessi on edelleen kesken. Kaikkien on syytä odottaa maltillisesti varsinaisia vaalituloksia - ja niiden selvittyä kunnioittaa niitä. Seuraavien päivien ja viikkojen työtä seuraa osaltaan EU:n vaalitarkkailumissio, johon Suomikin osallistuu. Alustavia tuloksia odotetaan lähipäivinä.
Yleinen vaalien jälkeinen tilanne on edelleen jännittynyt ja levottomuudet varmastikin jatkuvat.
11 kommenttia
Mielestäni ei ole pessimististä vaan ainoastaan realistista huomioida, että vaalituloksia tulee kunnioittaa ainoastaan, mikäli pystytään verifioimaan, ettei vaalivilppiä ja painostusta ole tapahtunut. Kun samat ihmiset, jotka ovat päättäneet suomalaisten joukkojen lähettämisestä Afganistaniin, arvioivat vaalien onnistumista jo ennen kuin on selvää, onko vaalit käyty ilman painostusta tai vilpppiä, on vaarana, että kyseisten henkilöiden uskottavuus horjuu.
Kun nyt vaaleissa on jo noussut esiin kaksi "voittajaa", lienee kuitenkin selvää, että ainakin toinen häviää. Nieleekö häviäjä lopullisen tuloksen mukisematta? Miten käykään Afganistanin kansan? Voittiko se todella jotain näissä kahden voittajan vaaleissa vai jakautuuko se entistä enemmän? Hieman huvittavaa on, että länsimaisessa lehdistössä kritisoitiin voimakkaasti taannoisia Iranin vaaleja, mutta nyt monet länsimaiset johtajat ylistävät Afganistanin vaalien "onnistumista". Uskottavaa?
Jouni - hyviä pointteja, siksi kieli keskellä suuta. Lopullista arviota ei voida antaa.
Alex
Afganistanin vaaleissa on ainakin yksi voittaja. Ne ihmiset, jotka uskaltautuivat äänestämään talebaanien väkivaltaisesta uhkailusta huolimatta. Tämän kierroksen talebaanit hävisivät. Mutta Afganistanilla on vielä pitkä matka edessä. Kulkeeko Afganistan sen yksin, vai ojentaako joku auttavan käden ja kuka taas kieltää auttavaa kättä?
Ei kai tuossa tilanteessa muita mahdollisuuksia ole kuin odottaa jatkoa. Jokainen äänestäjä on ratkaisunsa tehnyt, välttämättä tietämättä, mitä tekee. Historia toistaa taas itseään, niinhän meilläkin on tapahtunut "punaisen viivan" ajoista alkaen.Kun ihmissuku on alkanut hoitaa konfliktinsa nykyiseen malliin, kykeneekö kukaan "rauhan"puolustajien lisäksi estää tappotöitä?
Mikäli Suomen poliittisilta päättäjiltä enää mitään voi odottaa, odottaisin ryhdikästä jo aloitettujen neuvottelujen loppuunsaattamista. Kättä ei voi ojentaa, ellei siihen voi tarttua! Mikäli kättä roikotellaan riittävän pitkään niin, ettei siihen tartuta, siihen tarttuu piraijalauma.
Alex, kiitos tarkennuksestasi. Luonnollisesti toivomme kaikki, että Afganistanissa alkaisi uusi seesteisempi ja ihmisoikeuksia kunnoittavampi kausi - meidän länsimaisten standardiemmekin mukaan. Elämmehän kuitenkin siinä uskossa, että länsimainen systeemi on se paras, vähän niin kuin ristiretkeläiset aikoinaan. Oikein tai väärin? Jaa-a, ehkei kuitenkaan esittämälläni suoraviivaisella tavalla ainakaan läheskään kaikkien mielestä.
Lisäksi on todettava, että Naton tuore päällikkö Afganistanissa on oikeilla jäljillä halutessaan afganistanilaistaa taistelua talebaneja vastaan. Ainakin tässä asiassa länsi alkaa pikku hiljaa ymmärtää, mistä kenkä puristaa - eihän siihen mennyt kuin vajaa 10 vuotta ja montako miljardia mitäkin valuuttaa ja ennen kaikkea kuinka monta tuhatta ihmishenkeä? No Amerikassahan fokus on pitkälti ollut erilaisissa finanssivivuissa, mistä me nyt kaikki maksamme. Tässä asiassa on turha syyttää Häkämiestä tai Stora Enson johtoa, mutta Bushin hallinto, Greenspan et al ajoivat kieltämättä maailman talouden jorpakkoon useista varoituksista huolimatta. Toivottavasti saamme jatkoss äänestää edes EU:n pressasta, Kiinan tai USA:n suhteen meillä ei liene jatkossakaan mitään mahdollisuuksia.
Tässä lisäksi muutamia lainauksia Al Jazeeran nettisivuilta koskien fganistanin vaaleja:
"But James Bays, Al Jazeera's correspondent in Kabul, said: "I've spoken to other observers, not from the EU, and they say they are very, very surprised that the EU is hailing this as a success."
"The EU monitoring mission also admitted that it had struggled to visit polling stations, managing only to get to six locations across the south of Afghanistan."
"Other independent observers warned that turnout in Taliban strongholds in the south may have been as low as 10 and 25-30 per cent for areas such as Kandahar and Helmand respectively."
JP huomautus: viimeksi Afganistanin pressanvaaleissa äänestysprosennti oli noin 70.
"Election observers say a second round between Karzai and Abdullah Abdullah, the former foreign minister who draws much of his support from Tajiks in the north, could divide the country along ethnic lines and lead to unrest."
JP huomautus: toivottavasti näin ei käy, sillä silloin Musta-Pekka jää Länsivaltojen käteen. Ns. risky business, vai mitä?
Lainaukset Al jazeeran jutusta:"EU: Afghan vote 'fair but not free'" (http://english.aljazeera.net/news/asia/2009/08/200982214524580711.html)
Mainio näkemys ja huomio Jouni Pullilta. Lostavaa, että blogisteista löytyy tämän tason analyytikoita.
Askarruttamaan sensijaan jäi, miksi ulkoministerimme vaihtoi välittömästi fokuksen "Satujen saarille" kun blogissa oltiin pääsemässä pintaa syvemmälle keskustelussa Agfanistanista ja maamme roolista siellä.
Harmitteli Nestor Bloggaaja h.c.
Obaman vaaliteema "muutoksessa" oli sotilaallinen vetäytyminen Irakista ja Afganistanista.
Parhaillaan sitä toteutetaan Irakissa.
Seuraavaksi varmaan Afganistanissa, ja vaalit toiminevat tässä hyvänä apuna.
Ei ole niin tärkeää, miten ne sujuvat, vaan että saadaan edes muodollisesti hyväksyttävä tulos.
Siksipä kehut ja ylistykset vaalien sujumiselle.
Totta Mooses...
Oikein hyvä ja kansantajuinen taustoitus Afganistanin tilanteelle sisältyy J-A. Puistolan ja J. Herralan Terrorismi Euroopassa teokseen. Herrat ovat suomalaisten sotakoulujen opettajia ja tutkijoita, joilla on myös käytännön kokemusta kriisialueista. Suosittelen tutustumaan.
Odotellaan nyt rauhassa vaalien tulosta. Sen selviämisen jälkeen katsotaan mitä käteen jää. Ennusmerkit eivät tosin lupaa hyvää. Olisiko syytä jopa palauttaa mieleen vanhan kunnon Montesquieun pohdinnat Persialaiskirjeissään eri kansoille parhaiten sopivista hallitusmuodoista!
"Fifty-sixty" eli Afganistanin vaalit menivät ilmeisen hyvin, kuten ulkoministerimmekin kuluu kommentoineen asiaa Ylen uutisille. Onhan se todella mahtavaa, kun toinen "pääehdokkaista" julistaa saaneensa viisikymmentä prosenttia äänistä ja toinen peräti kuusikymmentä prosenttia. Tähän kun lisätään vielä muiden saamat prosenttiluvut, ollaankin todella merkittävän vaalidemokratian parissa.
Otaksuttavasti ne länsimaat, jotka ovat tähän mennessä aktiivisimmin harrastaneet demokratian vientiä Afganistaniin, voivat olla todella ylpeitä saavutuksistaan. Rauhaakin on turvattu tähän mennessä niin paljon, että uusien kalmistojen perustamiseenkin on jo varmaan aika hyvät syyt.
Oikein ovat vaalipullat uunissa: "Fifty-sixty", kuten se entinen mäkikotkammekin tuonnoin taannoin filosofoi.