Paluu sorvin ääreen
Terveisiä Kassulta, eli Merikasarmilta. Tänään oli ensimmäinen työpäivä kahden Italiaviikon jälkeen. Kone käynnistyi mukavasti kabinettipalaverilla.
Tiimiimme tuli kolme uutta jäsentä: Päivi Pohjanheimo, Virpi Sormunen ja Paula Mäkinen. Tervetuloa!
Vanhasta tiimistä Tanja Jääskeläinen siirtyi kakkoseksi Lontooseen. Tiina Sorsimo matkasi Geneveen ja Nina Aksentjeff Luxembourgiin. Mahtavia työkavereita kaikki! Tulee ikävä.
Monet luulevat, että diplomaatin elämä on ruusuilla tanssimista. Ei ole. Se on kovaa duunia, eikä vähintään siksi, että monet meidän työntekijöistä muuttavat maasta toiseen neljän vuoden välein.
Iltapäivän vietin muistioiden parissa. Luettavien raporttien määrä oli kiitettävä kahden viikon tauon jälkeen. Ulkopolitiikka ei lomaile. Sain koluttua noin puolet materiaalista. Huomenna jatkan tankkaamista.
Viikosta tulee mielenkiintoinen. Luvassa on muun muassa kolumni Afghanistanista, lehdistötilaisuus ja kirjanjulkistaminen. Niistä enemmän viikon mittaan, jolloin kartoitan myös laajemmin syksyn ulkopoliittisia teemoja.
Päivän kysymys: mitä sinä pidät syksyin tärkeimpinä ulkopoliittisina teemoina?
14 kommenttia
Tähän on vain yksi oikea vastaus: COP15.
Syksyn ulkopolitiikan onnistumisen mittari on, saavutetaanko Kööpenhaminassa kattava ja oikeudenmukainen ilmastosopimus. "Not just a deal, but a just deal"!
Suomen kannalta syksyn merkittävimpiä ulkopoliittisia teemoja ovat mm.:
1. Venäjän tilanteen seuranta ja ymmärtäminen sekä Suomen/EU:n ja Venäjän yhteistyön kehittäminen;
2. Suomen vaikutusvallan lisääminen EU:n toiminnan tehostamisessa ja avoimuuden lisäämisessä; ja
3. Suomen vaikutusvallan lisääminen globaalin turvallisuuden kehittämisessä koskien varsinkin ns. pehmeitä keinoja ja ymmärtäen ihmisten toimeentulon, puhtaan ja riittävän veden, lähialueilla tuotetun ruoan ja monienergiavaihtoehtojen merkityksen ja niiden käytön tehokkaamman hyödyntämisen.
Tärkein teema on Kööpenhaminan ilmastokokous. Toivottavasti Suomi toimii oikein eli ajaa länsimaille sitovia 40 % päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä.
En nyt keksi mitään tärkeämpää ja merkityksellisempää kuin ilmastosopimukseen pyrkiminen joulukuussa.
Ulkopolitiikan haasteiksi noussee;
- kansainväliset ilmastosopimukset
- puutullit Venäjän kanssa
- Iranin asenne EUn kansalaisiin ja omiinkin
- siviilikriisinhallinta ja koko Afganistan...YKn mandaatin mielekkyyttä aletaan syksyn aikana kyseenalaistamaan enemmänkin, ilmassa on nyt sävyjä...
...kyllä töitä ministerille on tulossa ja kansalaisille pohdintaa...
odotellessa Lissabonin sopimusta...tullako vai ei?
Tervetuloa Alex sorvin ääreen,
Aihioita riittää:
- Lissabonin sopimuksen hyväksymisprosessin loppuun saattaminen sekä avainhenkilöitten valinnat
- EU:n energian saatavuuden turvaaminen kilpailukykyisin ehdoin
- Suomen teollisuuden (vielä jälelle jäävän) toimintaedellytysten varmistaminen Ilmastosopimuksen sisällön osalta.
- Suomen syvällisempi integrointi EU:n päätöksentekoprosesseihin ja vaikutusvallan leventäminen.
Pohti Nestor Bloggaaja h.c.
Mitähän mieltä olet, hyvä ministeri, Halosen vierailusta Venäjällä?
Presidentti Medvedev puhuu yhteisistä tavoitteista, ja antaa lahjaksi kirjan, joka kertoo Suomen autonomisesta ajasta osana Venäjää. Jotain vihjailua? Ja Halonen on mielissään. Haluaa, että Suomi liitetään taas Venäjään?
...eikä USA:aa voi unohtaa nytkään, koska on maailman talous- ja sotilasmahti "number one".
Sisäpolitiikassa on paljon jännitteitä mm. talouslaman jälkipyykki (jos se noinkin helpottaa, jos ja jos) sekä siitä ja muusta seuraava kimppu yhteiskunnallista kehitystä mm. terveydenhoitouudistus, autoteollisuuden uudelleenjärjestäminen yms.
Obamalla on vastustus vankkaa, vaikka tiensä on oikea.
Moraali, johtajuus ja asiaosaaminen. Siinä syksyn teemat.
1. Venäjän suhteet (niin Medvedevin kuin Putinin kanssa)
- puutullit
- suomalaisten yritysten lobbaaminen olympialaisten urakoihin
- välittäjän rooliin tarjoutuminen Venäjän ja Yhdysvaltain suhteissa, ja sitä kautta Suomen aseman vahvistaminen
2. Kiina
- suhteiden vahvistaminen tärkeään peluriin
- ympäristöteknologiaan erikoistumisen esilletuominen
3. Kööpenhaminan ilmastokokous
- voimakas päästövähennysten ajaminen
Ehdottomasti tärkein syksyn työ on irroittautuminen NATOn talutusnuorasta julkisesti ja riittävän selkeäsanaisesti sekä uskottavasti. Joukkojen vetäminen pois Afganista on myös hyvin tärkeää.
Samaten pitää normalisoida suhteet Venäjään niin, että aletaan taas noudattaa diplomaattista toimintaa ohjaavia sopimuksia.
Ulkoministeri voisi myös korjata asennevammansa jonka oireina on vähätellä sotien uhreja niin Palestiinassa kuin Afganistanissakin sekä kyvyttömyys tunnistaa sotia siellä missä niitä käydään.
Sitovan, vahvan, ilmastotieteen vaatimiin päästövähennyksiin pohjautuvan ilmastosopimuksen aikaansaaminen Kööpenhaminassa!
Ilman muuta COP-15.