Keskiviikkona 29.4.2009    11 kommenttia

Arktinen kahdeksikko koolla

Tromssan ministerikokous käynnistyi työaamiaisella. Kävimme päivän juoksutuksen läpi. Lanseerasin "A8"-käsitteen, joka tarttuikin hyvin keskustelijoihin.

Varsinaisen työistunnon avasi kokouksen isäntä, Norjan ulkoministeri Jonas Störe. Seuraavana oli Al Gore, joka piti jälleen erittäin vaikuttavan puheen. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on koko ihmiskunnan testi. Eikä sitä ole varaa reputtaa, sillä uusintoja ei todennäköisesti järjestetä.

Omassa puheenvuorossani painotin Arktisen neuvoston merkitystä. "A8" kattaa kaikki arktiset maat ja myös alkuperäiskansat. Kahdeksikkoa on syytä vahvistaa poliittisena ja aktiivisena toimijana. Olen tyytyväinen siitä, että tämä ajatus sai tukea muidenkin puheenvuoroissa.

Toisena pointtina mainostin Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan johdolla kokoukseen valmisteltua arktisen merenkulun raporttia. AMSA (Arctic Marine Shipping Assessment) on uraauurtavaa työtä ja sisältää tärkeitä suosituksia arktisen merenkulun turvallisuuden parantamiseksi. Ympäristöturvallisuutta tietenkään unohtamatta. Kuulin monelta taholta Suomen panoksen olleen raportin laadinnassa keskeinen. Koko tiimille kiitos!

Kolmas pointti oli "Duolva Duottar" eli illallisilla saameksi räpännyt yhtye. Ilmoitin haluavani ostaa heidän levynsä. Norjalaiskollegani lupasi järjestää.

Tässä vielä muutama johtopäätös kokouksesta:

1. Suomen arktista politiikkaa on syytä tehostaa. Merkitykseltään kasvava arktinen agenda on monipuolinen. Se linkkautuu ympäristöpolitiikkaan, ulkopolitiikkaan ja elinkeinopolitiikkaan. Kaikki ulottuvuudet ovat Suomelle tärkeitä. Erityisen tärkeitä ne ovat Lapille.

2. Suomella on erityistä tarjottavaa arktisissa asioissa. Meillä on vahvoja osaamiskeskittymiä, kuten Rovaniemen Arktinen keskus. Keskuksen johtaja Paula Kankaanpää antoi minulle hyvän briiffin toiminnasta. Suomen on tuotava osaamistaan aktiivisemmin esille ja jalostettava sitä eri muodoissaan. Tässä onnistuminen edellyttää myös poliittisen tason toimia.

3. Konkreettinen askel arktisen politiikkamme kehittämisessä olisi tavoitteellisen linjauksen ja toimenpidelistan laatiminen. Se antaisi suuntaa politiikallemme ja toisi alan toimijoita yhteen. Se lisäisi myös näkyvyyttämme arktisessa politiikassa.

Kuulen mielelläni blogikeskustelijoiden arktisia ajatuksia.

Nyt edessä on kotimatka. Carl Bildt tarjosi ystävällisesti kyydin Tukholmaan asti. Ehdinpä piipahtaa hänen kanssaan vielä Tromssan museossakin. Katsoimme saamelaisia käsittelevän hienon näyttelyn.


11 kommenttia

Keskiviikkona 29.4.2009 klo 15:45

Petsamon alueen saaminen takaisin Suomelle olisi Suomen ja Lapin kannalta elintärkeää.

Se konkretisoisi kohdat 1-3).

Mutta mehän ei olla mittää?

Keskiviikkona 29.4.2009 klo 16:33

Suomenkin kannalta poikittaisyhteyksien puute/heikkous on ollut yhtenä elinkeinopuolen hidasteena viime vuosikymmeninä. Mielestäni jälleen tulisi nostaa esiin puutuvan ratayhteyden rakentaminen välille Salla-Alakurtti ja muun poikittaisratatien kunnostus.

Yhteys Atlantilta Murmanskin rataan voisi ohjata osan etelän tavaravirroista reitille mine myönteisine elinkeinovaikutuksineen. Poikittaisyhteyksillä voisi olla myös vaikutusta henkiseen ilmapiiriin Euroopan pohjoisessa koska siirtäisi näkökulmaa ainaisesta pohjois-etelä/periferia-keskus asetelmasta avarammaksi.

Mielestäni Suomen tulisi myös jatkuvasti kehitää valmiuksia osallistua monipuolisesti mm.Shtokmanovskoyen kaasukenttäprojektiin jo mittakaavankin avaamien mahdollisuuksien takia. Alaan liittyvä osaaminen puolestaan on hödynnettävissä koko A8 toimialueella.

Keskiviikkona 29.4.2009 klo 18:40
Tuula Kiilamo

Hyvä ministeri Alex,

"arktisten" maiden yhteistoiminnasta tuskin tiedetään Suomessa kovinkaan paljon. Sitäkin kiintoisampi on tämän päivän blogisi. Tekee todella mieli uskoa, että tämä yhteenliittymä, A8, kuten sanot, voisi saada aikaan monen tason edistystä, edellyttäen, että se toimii.
Ilmaston muutoskysymys on luonnollisesti tärkeimpiä asioita, mutta yhteistoiminnan taloudelliset vaikutukset kuullostavat realistisilta. Toivottavasti saamme lisätietoja tästä yhteistyökuviosta.Asia on mitä kiinnostavin. Odotamme lisätietoja. Kiitos unilukkarin työstä!

Keskiviikkona 29.4.2009 klo 21:18
Heikki Liimatainen

Toisin kuin propagandisti Gore väittää, ihmisen aiheuttama ilmastomuutos on erittäin kiistanalainen. Al Gorella on osaomistuksia niissä yrityksissä, yhdessä esim. Goldmann Sachsin kanssa, jotka tulevat tekemään valtavia voittoja globaalissa päästökaupassa. Seuraava talouden kupla syntyy päästökaupan ympärille.

Kysymys herra ministerille: Maksoiko Al Goren propagandatuokion Tromssassa arktisen alueen veronmaksajat? Jos kyllä, mikä oli suomalaisten veronmaksajien osuus näistä kustannuksista?

Torstaina 30.4.2009 klo 11:56
Juhani Harjunharja

Hyytävän kylmää ja samalla polttavan kuumaa: kokoomuksen puolustusministeri on innoissaan laittamassa Suomen veronmaksajien lamarahoja yli puolimiljardia euroa Nato-kelpoisiin tappokoneisiin. Tämäkö onkin sitä kokoomuksen varsinaista arktista sanomaa työttömyyden kasvusta, köyhyyden kasvusta, leipäjonojen kasvusta, toimeentukihakijoiden kasvusta, Suomen valtion velan kasvusta, kuntien verotulojen vähenemisestä, kuntien veroäyrien hinnan kasvusta, amerikan kapitalismin finanssikriisin eskaloitumisesta myös Suomessa, ilmasto- ja muiden ympäristöongelmien kasvusta, taloudellisen demokratiavajeen kasvusta, epätoivon ja näköalattomuuden kasvusta ja rikkaiden luokan itsekkyyden kasvusta ja kotimaisen militarismin kasvusta kärsivälle Suomen kansalle ja työväelle?

Fantastista, ekä totta? Kapitalismin ilosanomaa kansalle ohjusten muodossa! Että tässäpä tuleekin jostain kumman syystä mieleeni nuo "vanhat hyvät ajat" runsaat kuusikymmentä vuotta sitten, kun Hitlerin natsivallan kanssa tehtiin Suur-Suomea...

Torstaina 30.4.2009 klo 15:53
Tuula Kiilamo

Heikki Liimataisen näkemys arktisesta kokouksesta Al Goren lobbaustilaisuutensa tuntuu varsin kyyniseltä ja perustelut kyseenalaisilta.

Erittäin monet uskottavat tieteelliset tahot ovat esittäneet ilmaston lämpenemisestä niin vakuuttavia todisteita, että Al Goren toiminta asian ehkäisemiseksi ja ihmisten herättämisesksi ei todellakaan jouda miksikään taloudelliseksi salajuoneksi. Vihjailukin siihen suuntaan on vähintäänkin hämmästyttävää. Al Gore on ollut näkyvä herättäjä, mutta ilmiön toivovat julkisuuteen tutkijat ja tiedemiehet kauan ennen Goren mukaantuloa.

Mitä kokouksen Suomelle koituneisiin mahdollisiin kustannuksiin tulee, uskallan väittää, että erittäin paljon turhempiinkin asioihin on valtion varoja käytetty
ja mittavia summia.

Toivottavasti ministeri Alex toimii edelleen aktiivisesti A8-ryhmässä, jonka ei soisi jäävän vain lausumien tuottajaksi.

Torstaina 30.4.2009 klo 16:40
Juhani Harjunharja

HYVÄÄ JA RAUHANTAHTOISTA TYÖVÄEN JA OPISKELIJAIN VAPPUA KAIKILLE TASAPUOLISESTI! KULKUEISSA TAVATAAN!

Torstaina 30.4.2009 klo 19:40
Johannes Erävalo

Juhani Harjunharjalle: Varmaa tietoa asiasta saat kysymällä suoraan Jyri Häkämiehen kotisivulla yhteydenottolomakkeella, tod. näk. hänen avustajansa ovat innokkaita vastailemaan.
Oma käsitykseni asiasta on että Suomi saa vasta-ostoksia teollisuudelleen laman vaikeina aikoina tekemällä suuria asehankintoja.
Heikki Liimataiselle: En ymmärrä debattia siitä mistä ilmastonmuutos johtuu koska saadun tilaston avulla vertailemalla sitä mm. mitattuihin hiilidioksidipäästöihin voidaan helposti regressioanalyysin avulla saada tarkka prosenttimäärä siitä miten paljon tällä on vaikutusta ilmastonmuutokseen. Jos et usko järjestöjen laskuja niin ei vaadi suurta vaivaa opetella regressioanalyysin alkeet. (noppa.tkk.fi->haku->todennäköisyyslaskenta A->luennot->viimeisimmät luennot)
Petteri Pyyköselle: Käsittääkseni todella harva suomalainen on halukas liittämään köyhiä Venäjän alueita Suomeen.

Ja mitä varsinaiseen Alex Stubbin tekstiin tulee niin on hienoa että on tällainen foorumi jossa Suomi saa luotua lähempiä kontakteja eri maihin. Se tosin jäi vaivaamaan päätä että mitä arktisilla alueilla on tekemistä Suomen teknologian kehityksen kannalta. Millaista arkipäivässä hyödynnettävää ympäristöteknologiaa voidaan kehittää arktisella alueella?

Perjantaina 1.5.2009 klo 17:43
Paavo Kervinen

Juhani Harjunharjalle.

Teeppä tää et mietit miksi muissa länsimaissa kaikki tuotteet ovat niin paljon halvempia kuin Suomessa. Suomi on vielä kaukana näiden maiden taloudellisesta kehityksestä, on sosialistisempi ja syytät tätä "uusliberalismia" jota ei muualla edes tunneta?

No, on vasemmistopropaganda ainakin purrut.

Perjantaina 1.5.2009 klo 18:25
Heikki Liimatainen

Tuula Kiilamo, erittäin monet uskottavat tieteelliset tahot ovat eri mieltä Goren ja kumppaneiden kanssa. Kuten sanoin tiedemaailmassa ihmisen aiheuttama ilmastomuutos on kiistanalainen. Tiedätkö muuten Tuula Kiilamo, että IPCC on jäänyt kiinni useasti ilmastotietojen väärentämisestä, viimeksi viime vuoden loppupuolella?

Johannes Erävalo, regressioanalyysi on kyllä hanskassa, teekkari kun olen. Mitäs mieltä Johannes olet tästä videosta?

http://www.youtube.com/watch?v=ctRvtxnNqU8

Lauantaina 2.5.2009 klo 9:21
Olli Savonen

Tietokoneäänestys

Koska Hesarissa oli taas (Vapun aikaan 2009) kommentti tietokoneäänestystä vastaan, yritän ehdottaa täällä kuinka asia pitäisi hoitaa.

Jos ihmiset käsittelevät raha-asioitaan netissä, voivat he myös äänestää netissä. Vai kumpi ihmisen kannalta oltava ’turvallisempaa´? Luotettavaksi nettiäänestyksen voi tehdä esimerkiksi siten, että jokainen ääni jää näkyviin vaalilautakunnan verkkopalveluun kenen tahansa laskettavaksi. Äänet varustetaan äänestyksen yhteydessä yksilöllisellä kuittinumerolla, jonka äänestäjä saa onnistuneen äänestyksen jälkeen. Näin millään äänestysohjelman lähdekoodiasioilla ei ole mitään merkitystä.
Avoimen äänestystulostietokantaan voisi siis laittaa kuittinumeron, vaalipaikan ja ehdokkaan numeron. Tunnistautumispalveluun tietysti tulisi merkintä äänestysoikeuden käytöstä. Kuittinumero voidaan turvallisesti kytkeä tarkastusta varten kolmikantarakenteeseen selvityksiä varten (äänestystuloskanta, vrk ja varmennepalvelun tietokanta.)
Toki perinteinenkin äänestysmahdollisuus tulee säilyttää siten että tuplaääntä ei voi antaa. On lyhytnäköistä rakennella jotain dedikoitua ’äänestystietokonetta’, jonka kehitys jo nyt on maksanut maltaita..

Kirjoita kommentti