Georgiaa ja globaalia pohdintaa

Pelkkä sanahirviö "Suomen ulkopolitiikan globaaliagenda" nostaa aluksi karvat pystyyn.

No, hieman asiallisemmin voisi todeta että Suomi on pieni maa, jossa on pieni väestö josta ei kukaan muu välitä tässä maailmassa kuin me itse.
Meidän tulisi keskittyä siihen miten tulemme pärjäämään.

Aika vähän nuo globaalien agendojen perässä juokseminen loppujen lopuksi Suomelle mitään erityisempää hyvää tuo. Tärkeämpää on pyrkiä edistämään niitä asioita jotka ovat Suomen kannalta tärkeitä ja siinä samalla niistä tulee pieni osa kaikkien muiden maiden agendojen sekamelskaa.

Tosin on tietysti asioita jotka ovat koko maailman laajuisesti tärkeitä ja näiden eteen on tärkeää toimia niillä foorumeilla joissa asioihin voidaan oikeasti vaikuttaa, se mitkä nuo foorumit ovat on vaikea sanoa, taitavat olla vähän tapauskohtaisia.

Ongelma tuossa globaalin agendan rakentamisessa on myös se, että siinä helposti käy niin että pieni klikki määrittelee muidenkin puolesta miten kaikkien tulee toimia. Näkemyksiä on noissa asioissa niin monenlaisia.

Ehdotan itse seuraavaa:
- Suomen globaaliin agendaan kuuluisi yhteistyön kehittäminen kaikkien kanssa joilla on ja tulee olemaan taloudellista merkitystä Suomelle.
- Kehitysmäärärahat tulee suunnata niille maille joiden kulttuurinen tausta on lähellä niitä arvoja joita itse pidämme tarkeinä. Siis kristityille tai maallistuneille maille.
- Sademetsien suojeluun tulisi panostaa niiden äärettömän arvokkaan geenipoolin vuoksi.
- Väestönkasvuun liittyvät ongelmat pitää ottaa voimakkaasti esille globaaleilla foorumeilla.
- Erästä tiettyä uskontoa edustavien maiden pakolaisia pitää pyrkiä auttamaan paikanpäällä eikä tuomalla Suomeen, paikan päällä pystytään auttamaan samalla rahalla huomattavasti tehokkaammin.
- Ihmisoikeuksia, sanan- ja mielipiteen vapautta pitää pyrkiä ajamaan kaikilla foorumeilla.

Hyvä Alex, esitit tuossa yllä käsittääkseni noin 30 pointtia otsikon ”Suomen ulkopolitikan globaaliagenda” alla. Pystymme siten hyvällä syyllä toteamaan, että ulkoministerimme ei ole enää kolmen tai viiden pointin markkinamies, vaan yksinkertaisesti ulkoministerimme, joka haluaa asettaa kapasiteettinsa peliin päivittäin. Tässä asiassa, Alex hyvä , kumarran syvään. Sinussa, Obamassa ja Medvedevissä on jotain yhtenevää. Toivottavasti näitä ominaisuuksia pystymme parhaalla tavalla käyttämään hyödyksemme. Olet sanonut, että pidät työstäs ja viihdyt tehtävissäsii, nyt sen hedelmät alkavat näkyä myös muiden arvostuksena (esim. Sergey) - uskottavuus syntyy jos on syntyäkseen.

Pointtiesi suhteen – huomioiden myös myöhäisen ajankohdan, kommentoin ensiksi ekaa kymmentä kohtaasi:

”Vanhan agendan elementit: turvallisuus ja kehitys”
Kommentti: Pätevät edelleen. Ehkä nyt enemmänkin niin, että turvallisuuden kehittäminen edellyttää uutta globaalia turvallisuuspoliittista rakennetta, ei välttämättä ja ainoastaan niin kuin Venäjä ehdottaa vaan huomioiden myös esim. Kiinan, Intian ja Brasilian kehityksen. Turvallisuuden suhteen ensiarvoisen tärkeää on ymmärtää asoiden priorisointi:
a. Kosovo ja Georgia ”roikkuvat toisissaan”
b. Ei jenkkiohjuspuolustusta Puolaan ja Tsekkiin vaan globaalisysteemi avaruussotaa vatsaan
c.Kiinan avaruussotakehitys pysäytettävä
d.Avaruussodan estämisestä saatava aikaan globaalisopimus
e. ydinaseiden riisuntasopimuksia jatkettava kaikilla rintamilla
f.turvallisuuteen kuuluvat myös Afganistanin – Pakistanin – Iranin - Lähi-idän dilemmat
g. turvallisuuteemme kuuluvat myös EU:n energaihuolto, globaalli vesitalous sekä ruoka.

”Ympäristö ja ja ilmastokriisi ovat nyt lyöneet itsensä läpi”
Kommentti: Läpi varmastikin, mutta haasteellista on:
a. löytää ja sopia yhteiset keinot, millä tilannetta osataan ja halutaan globaalisti parantaa
b. kääntää tilanne taloudelliseksi hyödyksi globaalisti, vaikka se pitäisi olla itsestäänselvyys.

”Uusien haasteiden sekä viimeaikaisen finanssi- ja talouskriisin mukana on ensimmäistä kertaa tajuttu uuden globaalin keskinäisriippuvan talouden tarvitsevan uudenlaista taloudellista yhteistyötä ja sääntelyä”
Kommentti: Mainitsemasi seikat ovat olleet monien tarveluettelossa jo monien vuosien ajan, mutta aiemmin (ennen kuin kävi näin huonosti) kritiikkiin vastattiin suunnillen näin: ”Tiedämme kyllä, että tätä tietä kulkien globaali taloudellinen katastrofi on tosiasia, mutta emme osaa emmekä varsinkaan pysty nyt muullakaan tavalla toimimaan, meilläei ole siihen mandaattia.” Syyllisethän ovat kylläkin tiedossa, joten ”waterboardingia” ei nytkään tarvita. Mutta syyllisten asettaminen vastuuseen lienee mahdotonta, joten nyt on aika asettaa myös ns. nimetön raha kontrolliin – meillä Suomessakin, miten se nyt menikään näiden hallintarekistereiden kanssa?

”Jatkettava työtä sen hyväksi, että myös ihmisoikeudet (ja demokratia) lyövät itsensä läpi globaalilla tasolla.”
Kommentti: Tässä kohdin olisin hyvin hiljaa ennen kuin olemme päässeet siihen asti, että voimme saamelaisten oikeudet ratifioida YK:n ILO-sopimuksen mukaisesti: http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Suomi+polkee+viivyttelyllään++saamelaisten+ihmisoikeuksia/HS20090206SI1MA01c27 - Näinhän ei valitettavasti ole asia tänäkään päivänä.

"Niin sanotut BRIC-maat (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) ovat nousseet suurten teollisuusmaiden rinnalle itseoikeutetuiksi osallistujiksi globaaleihin neuvotteluihin"
Kommentti: Nåin on ja näillä mennään ja tämän pitäisi näkyä ja tulee varmasti näkymäänkin esim. IMF:sä – luupäät ei kauaa kellu.

”Etelä" on laajemminminkin nostanut profiiliaan ja edustustaan kansainvälisissä prosesseissa”
Kommentti: minulle ei valjennut varmuudella, mitä tarkoitat ”Etelällä”.

”Ei-valtiolliset toimijat kansalaisjärjestöistä terroristijärjestöihin pystyvät aikaisempaa paremmin muokkaamaan kansainvälistä agendaa”
Kommentti: NGO:iden ja INGO:jen tuloksellinen ja tunnustettu toiminta globaalisti on tervetullutta, osoittaen eri kansojen, kansanryhmien ja eri maiden kansalaisten interdepenttisyyden niin vertikaalisessa kuin horisontaalisessakin mielessä sekä ihmisten penetraation yli valtioiden säännösten. Näin olisi pitänyt olla jo aikoja sitten ja osin on ollutkin varsinkin raja-alueilla esim. Karjalan ja Pietarin alueella ennen toista maailmansotaa. Separatistijärjestöjen menestys riippuu pitkälti rahoituksesta sekä toisaalta paikallisesta tyytymättömyydestä tai köyhyydestä.

”Obaman Yhdysvaltojen "paluu" multilateralismiin lähes kymmenen vuoden unilateralismin jälkeen on haaste globaalille järjestelmälle”

Kommentti: Suurin haaste lienee siinä, että EU pystyy yhdessä Venäjän kanssa toimimaan niin, etteivät amerikkalaiset vedä mattoa Obaman alta. Vaikea taloudellinen tilanne heijastuu väkisinkin hyvin voimakkaasti Obaman hallintoon.

”Myös EU:n poliittisen painoarvon kasvu aiheuttaa muutospaineita”
Kommentti: Kunhan nyt ensin soudetaan Lissabonin sopimus himaan.

Huomenta Alex! Kerrot monista hienoista uusista hankkeista globalismin jälkeisessä ajassa. Siitähän tässä pohjimmiltaan on kysymys. Puutun ainoastaan ihmisoikeus - ja demokratia kysymyksiin. Tosiasiahan on etteivät ihmisoikeudet toteudu Unioinin alueellakaan täysimääräisesti. Eurooppalaisessa demokratiassa on vielä ainakin byrokratian ja korruption meneviä aukkoja.
Siksipä olen päätynyt sellaiseen ajatukseen, että ihmisoikeudet, vaikka ne ovat koko koko maailman iso tavoite, niistä kynsin hampain kiinni pitäminen voi estää yhteisymmärryksen syntymistä kansainvälisessä kanssakäymisessä. Demokratia, nimenomaan byrokratian ja korruption vähentäjänä voisi olla se next tep - ikäänkuin törmäyssuoja ja vasta seuraavassa linjassa etenisi ihmisoikeudet. Ihanneyhteiskunnan sokkeli on rakennettu demokratian harkoilla, runko ihmisoikeuksilla ja hyvinvoinnin infastruktuuri muodostaa katon.

Paljon näkökulmia, joihin vaikea lyhyesti kommentoida.

Näistä ehkä ajankohtaisesti mielenkiintoinen olisi tuo terrorijärjestönäkökulma, joka kalleutensa ja vaivalloisuutensa vuoksi on ilmeinen uhka myönteiselle kehitykselle.

Asia ei sinänsä ole uusi ihmiskunnassa alkaen vaikka Caesarin salamurhasta...ja 1. maailmansotakin alkoi terroriteolla.

Oleellista, että jotkut tahot kokevat aina silloin tällöin, että muutospaineet voidaan purkaa vain terrorilla, jos muut vaikutuskanavat ovat tukossa.

Pitäsikö tosiaankin miettiä keinoja, joilla sellaiset muutospaineet, jotka normaalien vaikutuskanavien puuttumisen vuoksi, kanavoituvat terroriksi, voitaisiinkin muuntaa myönteisemmiksi poliittisiksi prosesseiksi ?

Aina silloin tällöin - oikeastaan aika usein - eri kansojen itsenäistymisprosessien aikana on tuo terrorivaihe kunnes muuntuu politiikaksi, ja entisistä terroristeista tulee ensin neuvottelijoita ja sittemmin jopa kelvollisia ministereitä.

Itsenäistymisten lisäksi jotkut yhteiskunnalliset jännitteet kanavoituvat terroriksi maiden sisällä.

Voisiko demokraattista politiikan tekemistä kehittää niin, ettei näi tarvitsisi tapahtua paikallisesti tai globaalistikaan ?

IMF on tuhonnut määrätietoisesti useita nousevia talouksia esim. Latinalaisessa Amerikassa, joten se on ehdottomasti osa ongelmaa. Tämän faktan on tunnuntanut mm. Nobel-voittaja Joseph Stiglitz, entinen IMF:n pääekonomisti. Siinä missä Nato on globalistien sotavoimat, on IMF sen koronkiskontaosasto.

"Annamme tukea kapasiteetin rakentamiselle." Mielenkiintoinen ilmaisu tavoitteelle: "Haluamme tuhota suvereniteetit jokaisesta maailman maasta."
Orwell olisi ylpeä teistä, herra ministeri.

http://www.usnews.com/articles/business/economy/2009/04/17/10-countries-in-deep-trouble.html

Taloudellisesti 5 maata keikkuu laidalla, 5 pidettävä silmällä...ja lisäksi USA, of course.

Siinäpä purtavaa noille kansainvälisille talous- ja kauppajärjestöille...

Ennen kuin palaan käsittelemään Alexin pohdintoja haluaisin ensiksi jatkaa Tarmo Viitaluoman mielenkiintoista kommenttia koskien ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Tarmo Viitaluoma on oikeassa siinä, että reaalipolitiikassa ei kovin pitkälle päästäisi valtioiden ja kansojen yhteistyössä, jos ensimmäiseksi keskityttäisiin ratkaisemaan ihmisoikeusongelmia. En usko, että mikään maa esim. nostaisi esille vaatimusta, että Lex Nokia pitäisi mitätöidä ennen kuin kauppaneuvotteluja voitaisiin jatkaa, vaikka Lex Nokia on kieltämättä eräs eniten epäonnistuneista lakipäivityksistä, mitä Suomessa on saatu värkättyä. Yhtäläisesti en usko, että Suomen ja Espanjan suhteille olisi eduksi, jos kerta toisen perään jankuttaisimme baskien tilanteesta.

Mutta voisiko todellakin demokratia olla ns. next step ”nimenomaan byrokratian ja korruption vähentäjänä”? Varmaankin joissakin maissa, esim. EU:n alueella, ja läheisissä kulttuureissa näin voi asianlaita olla, mutta toisaalta lienee myös maita, joissa ihmisoikeuksien parantaminen luo tilaa demokraattisemmalle kehitykselle. Kyse on myös laajalti siitä, millä keinoin psytymme toisiamme parhaiten auttamaan (puhun nyt valtioista ja kansoista) eli minkälaisia neuvoja ja ehdotuksia olemme kulloisessakin tilanteessa parhaimmin kykyeneviä absorpoimaan.

Asia on kuitenkin myös EU:n sisäinen ongelma. Separatistisia pyrkimyksiä on edelleen Euroopassa olemassa ja eräiden valtioiden vähemmistöongelmat vaikuttavat heikentävällä tavalla koko EU:n yhteiseen päätöksentekoon. Vilho Partanen kirjoittaa kommentissaan muutospaineista, jotka voivat johtaa terrorismiin sekä tarpeesta pyrkiä ohjaamaan nämä muutospaineet ”myönteisemmiksi poliittisiksi prosesseiksi”. Tällainen kehitys voisi ehkä jossain tilanteissa olla mahdollista demokratiaa, itsemääräämisvaltaa ja ihmisoikeuksia edistämällä.

Alex: ”Turvallisuusneuvosto säilyy globaalin turvallisuuden pelinrakentajana. Jäsenmailta vaaditaan lisääntyvää valmiutta puuttua todellisiksi tiedettyihin ongelmiin. Reformin tulee auttaa tätä heijastamalla nykyistä ja tulevaa, ei mennyttä maailmaa.”
Kommentti: Reformia on perätty jo vuosikymmeniä, mutta samassa kalpean kykenemättömyyden tilassa ollaan edelleen. Ehkä alueellisten YK:iden kautta päästäisiin ainakin joissain asioissa parempaan lopputulokseen.

Alex: ”Yleiskokous kaipaa pikaisesti tuuletusta, jotta tämä varsinkin pienille mailla tärkeä elin saataisiin keskittymään tärkeisiin asioihin.” ja: ”YK:n erityisjärjestöt ja kenttätoiminnot tekevät arvokasta työtä, mikä jää usein huomaamatta.”
Kommentti: Olen täysin samaa mieltä.

Alex: ”Monet tuntuvat unohtaneen, että nämä järjestöt (JP:n selvennys: IMF, WB ja WTO) loivat pohjan maailmantalouden pitkälle ja myönteiselle kehitykselle. Erityisesti pienet maat ovat hyötyneet vapaasta maailmankaupasta ja vaihdettavista valuutoista.”
Kommentti: Ja samalla tulee muistaa, että esim. IMF ja WB ovat usein myös epäonnistuneet toimissaan.

Alex: ”Kriisi osoitti myös heikkoudet, mm. rajoitetun kyvyn vaikuttaa kansallisilla tasoilla välillä harjoitettuihin epäterveisiin politiikkoihin.”
Kommentti: Ja samalla tuli selväksi, että tulevien kriisien ehkäisemiseksi tarvitaan globaalit pelisäännöt ja globaali kontrollijärjestelmä, jotka molemmat tulevat parhaimmillaan osin rajoittamaan valtioiden suvereniteettia mutta ennen kaikkea vähentämään ns. kasvottoman rahan keinottelumahdollisuuksia . Globaalitaloudessa valtioiden taloudet ovat niin suuressa määrin interdepententtejä ja globaalitalouden vaikutusmekanismit niin kompleksisia, että yhdelle taloudellisesti erittäin merkittävälle valtiolle ei enää voida jatkossa antaa samanlaisia vapauksia toimia kuin USA:lla on tähän asti ollut.

Alex: ”Reformilla tulee vahvistaa kykyä toimia. Mahdollisen (äänestys)vallan uusjaon tulee tukea tätä tavoitetta.”
Kommentti: Luonnollisesti näinkin kunhan huomioidaan edellinen pointtini.

Alex: ”Nykyiset "G"-instituutiot eivät heijastele jäsenpohjaltaan tai tehtäviltään nykymaailmaa. Tarvitaan ad hoc järjestelyjä, jotta asiat saadaan hoidettua.”
Kommentti: Varmasti juuri näin on.

Alex: ”Pienten valtioiden kannalta uhkana paluu suurvaltojen konserttiin: Suomen kannalta EU:n toimijuuden kehittyminen keskeinen kysymys.”
Kommentti: Suomi on hyvin riippuvainen EU:n kehityksestä.

Alex: ”Alueelliset järjestöt ovat keskeinen osa globaalihallinnon arkkitehtuuria. Tukevat osaltaan globaaliagendan toimeenpanoa, toisinaan ovat myös keskeisiä pelureita sen muotoilussa (EU).”
Kommentti: Globaaleille järjestöille pitäisi luoda enemmän alueellisia aliorganisaatioita, esim. YK:lle Euroopan YK.

Alex: ”Toimivat hyvin Euroopassa (EU, Nato, Etyj).”
Kommentti: EU sutkoht OK, Nato ja ETYJ yskivät pahasti.

Alex: ”Tarvetta erityisesti Afrikassa (mm. rauhanturvaamisessa). Dynamiikkaa tähän suuntaan on olemassa.”
Kommentti: Toiminta on vain ollut kovin tehotonta. Mutta yritystä pitää jatkaa, mutta ei pakkolänsimaistamisella tai pakkodemokratisoinnilla tai pakko nation buildingilla.

Alex: ”Työ alkaa kotimaasta, vaikuttaminen globaaleihin ongelmiin vaatii sitä, että omat ratkaisut ovat kestäviä ja sopivat kansanväliseen viitekehykseen. Osana tätä on kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen 0.7 prosenttiin BKT:stä.”
Kommentti: Kehitysyhteistyöhön tulisi panostaa enemmän, ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun tulisi panostaa enemmän, puolustusvoimiin tulisi panostaa enemmän. Mikä tästä unohtui? Me suomalaiset, myös omat olomme tulisi olla sellaiset,ettei ihmisten tarvitse jonottaa leipäjonoissa. Jos meidän oletetaan jatkossa työskentelevän yhä iäkkäämpinä on meihin satsattava paljon enemmän, muutoin kehitysyhteistyömäärärahoille ei löydy jatkossa maksajaa.

Alex: ”Tuomme esiin omaa osaamistamme, muun muassa ympäristökysymyksissä ja energiatehokkuuden saralla.”
Kommentti: Hyvä niin kunhan vielä luomme nykyistä selvästi laajemman bisneksen ympäristö- ja energiateknologian ympärillle. Siihen on kaikki mahdollisuudet.

Alex: ”Vaikuttaminen laajalla agendalla ja yhteistyö monien eri toimijoiden kanssa.”
Kommentti: Yhteistyö on välttämätöntä.

Alex: ”Nähdään ongelmien kytkennät - esimerkiksi taloudellisen kehityksen ja turvallisuuden kietoutuminen yhteen heikoissa valtiossa. Ilmastonmuutoksen rooli "ongelma- ja uhkamultiplaattorina".”
Kommentti: Juuri näin pitäisi tehdä nykyistä huomattavasti enemmän Afganistanissa ja Pakistanissa. Ilmastonmuutos voi toimia myös taloudellisena piristysruiskeena mikäli kehitysmaihin saadaan kasvatettua ympäristö- ja energiateknologian tuotantoa ja tuotekehitystä. Huom: aurinkoenergain hyödyntäminen Välimeren etelärannalla!

Alex: ”Tuemme kv. järjestöjen reformia vastaamaan paremmin nykyistä kansainvälistä todellisuutta. Eli lisätään "nousevien valtioiden" valtaa.”
Kommentti: Tämä on oikea linja, mutta silti tarvitsemme myös Euroopan aluejärjestöjä, kuten Euroopan YK.

Alex: ”Vallan siirto tarkoittaa myös vastuun lisäämistä. Nousevien valtioiden odotetaan toimivan vastuullisesti ja ylläpitävän kansainvälisen järjestelmän periaatteita, muun muassa suojeluvastuun periaatetta (responsibility to protect).”
Kommentti: R2P:tä pitäisi noudattaa myös EU:ssa esim. vähemmistöjä kohtaan ja varsinkin Lähi-idässä. R2P:n noudattaminen vaatii myös kv. selvityksiä mahdollisten rikkomusepäilyjen osalta. Tähän pitäisi luoda hyvin toimiva organisaatio riittävin valtuuksin.

Alex: ”Vahvistetaan kaikin tavoin EU:n yhteistä esiintymistä kansainvälisissä järjestöissä.”
Kommentti: Kaikin tavoin?!?

Alex: ”Globaalien ongelmien ratkaisu tarkoittaa tehokasta toimintaa ruohonjuuritasolla. Keskeinen vaatimus siis on paikallisen kapasiteetin kehittäminen. Tämä koskee myös kansalaisjärjestöjen asemaa.”
Kommentti: Hyvä!

Alex: ”Alueelliset järjestöt voivat olla ensisijaisessa vastuussa alueen maiden tukemisessa (kuten Euroopassa). Tuetaan tälläisen ajattelun ja kapasiteetin kehittämistä - esim. tuki Afrikan unionille.”
Kommentti: Yhteistyöllä vähäisetkin resurssit saadaan edullisemmin hyödynnettyä.

Alex: ”Tuetaan kapasiteetin rakentamista myös globaalien kanavien kautta.”
Kommentti: Kunhan ollaan tarkkana siitä, mihin juniin mennään mukaan.

Mielenkiintoista että Vashadze totesi 9.4. mielenosoituksista selvityn kunniakkaasti.
Oppositio kuitenkin kasvattaa edelleen joukkojaan ja 9.4. oli vain alku edelleen jatkuville mielenilmauksille. Alkuun presidentin vastustajat kokoontuivat (ja katkaisivat liikenteen) parlamentin edessä, tänään koko pääkatu on jo vallattu (ja katkaistu liikenteeltä).

Totta on, että Georgia pyrkii lähentymään Euroopan unionia. Sen näkee myös tavasta käyttää EU lippua niin julkisissa rakennuksissa, raja-asemilla kuin lehdistötilaisuuksissakin. Mutta kyllä sitä pieni ulkosuomalainen Georgiassa hieman jännittyneenä odottaa, että mitä tulevat viikot tuovat tullessaan; päällimmäisenä mielessä tietysti Naton harjoitukset, Venäjän liikehdintä, opposition väsytystaistelu sekä pakolaispolitiikka.

Myös minun mielestäni Georgian tilanne on paljon räjähdysalttiimpi kuin annetaan ymmärtää. Itse valotin asiaa artikelissani "Will there be Rose II in Georgia?" 14.4.2009 - http://arirusila.wordpress.com/2009/04/14/will-there-be-rose-ii-in-georgia/. Viittasin myös ahdollisiin separatistisiin pyrkimyksiin Adjaran and Samtskhe-Javakhetin alueilla.

Kesä näyttää selviääkö hallitus kunniakkaasti kesän haasteista.

Georgian tilanne ei todellakaan ole ohi kunniakkaasti hoidettuna. Päinvastoin protestit alkoivat uudelleen eilen opposition mukaan ne ovat siirtmässä aktiiviseen vaiheeseen pyrkien mm. rajoittamaan presidentin liikkumista. ("The opposition is beginning active pursuit of the president," said Eka Beseliya, leader of ‘For a United Georgia’ movement, inviting supporters to report on the president's whereabouts to block his motorcade.)

Huhtikuun alun protestien pohjalta laaditussa artikkelissani "Will there be Rose II in Georgia?" -
http://arirusila.wordpress.com/2009/04/14/will-there-be-rose-ii-in-georgia/ spekuloin myös mahdollisuudella, että Adjara and Samtskhe-Javakheti alueet mahdollisesti pyrkivät hyödyntämään tilanteen voimistamalla separatistisia pyrkimyksiään.

Hyvällä syyllä voi olettaa Georgian kesästä tulevan kuuma myös poliittisesti.