Tiistaina 21.4.2009    11 kommenttia

Venäjää Porvoon mitalla

Presidentti Medvedevin valtiovierailu päättyi tänään. Viimeisenä ohjelmanumerona kävimme Porvoossa. Vierailimme Tuomiokirkossa ja lounastimme ravintola Timbaalissa. Sää suosi jälleen kerran. Porvoo on mitä hienoin käyntikortti Suomesta.

Lupasin arvioida vierailun satoa tänään. Päävaikutelmani ovat seuraavat:

1. Venäjän ja Suomen suhteet ovat erittäin hyvät. Tämä ei ole entisaikojen liturginen toteamus, vaan täyttä totta. Hyvään naapuruuteen kuuluu myös kyky olla eri mieltä ja käydä avointa keskustelua. Tabujen, asennevammojen ja yliherkkyyden aika on ohi. Toimiva keskusteluyhteys maiden johdon välillä on edellytys sille, että suhteet saadaan tälle tasolle. Tasavallan presidentin Tarja Halosen panos on ollut tässä ratkaisevan tärkeä.

2. Presidentti Medvedev loi myönteistä kuvaa modernisoituvasta Venäjästä. Hän oli asiansa hallitseva, avoinhenkinen ja myös huumorintajuinen keskustelukumppani. Omissa linjauksissaan hän ei ole piilotellut myöskään Venäjän ongelmia, vaan on koettanut tarttua niihin. Hevirokin fanitus on sekin plussaa.

Ulkoministeri Sergey Lavrovin kanssa Porvoossa

3. Medvedevin aloite eurooppalaisesta turvallisuussopimuksesta on tärkeä. Venäjä seisoo edelleen sen takana. En itse näe ajatusta minään ota tai jätä -tarjouksena. Se on pikemminkin keskustelunavaus. Ja itse pidän tärkeänä sitä, että EU olisi valmis tähän debattiin. Tietenkin omien näkemystensä ja arvojensa pohjalta. Nykyisiä turvallisuusrakenteita, kuten Natoa ja EU:a, ei ole varaa heikentää. Lisäksi on muistettava turvallisuuden laaja-alaisuus. Se ei ole vain sotilaallista turvallisuutta.

Entäs ne arkiset ongelmat? Puutullit, tonttikaupat, työlupa- ja rekisteröintiasiat otettiin esiin. Viestiä meni. Työ näiden asioiden hoitamiseksi jatkuu. Helppoa ei tulosten saaminen ole.

Keskustelin vierailun aikana hyvin pitkään myös ulkoministeri Lavrovin kanssa. Matkasimme Porvooseenkin yhdessä ja vielä lounaskin kului puhuessa. Tarkoituksemme on tavata uudelleen ensi viikolla Norjan Tromssassa. Silloin aiheena ovat arktiset kysymykset.


11 kommenttia

Tiistaina 21.4.2009 klo 21:58
v-m hakola

Presidentti Medvedev vierailu Suomessa meni uutisista päätellen hyvissä merkeissä.
Ulkoministeri Stubbin keskustelut Venäjän ulkoministeri Sergey Lavrovin kanssa YLEn TV uutisten haastattelun mukaan näyttivät olevan myös avoimet kaikelle keskustelulle. Onko Stubbin hymypokka niin asioita hyvin peittelevä, mutta hänen ilmeensä ei paljastanut mitään ulkoministerien käsitystä sodan ja rauhan tulevaisuudesta eri konflikteista käydyissä keskusteluissa. Lisää keskustelun aihetta olisi antanut vuonna 2006 ilmestynyt kirja ”SEPARATISMI JA ISLAMISMI, Kansallismieliset ja islamistiset liikkeet Euraasian konflikteissa”. Entinen NL ja nykyinen Venäjä tulevat voimakkaasti esille näissä konflikteissa. Kirjan tekijät YTM Anssi Kullberg ja VTM Christian Jokinen, Turun yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Poliittinen historia Konfliktien ja terrorismin tutkimusryhmä.
Kirja pohjautuu tutkimusraporttiin, joka valmistui kesällä 2005 Puolustusministeriön alaisen Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MANITE) tukemassa tutkimushankkeessa ”Kansallismieliset ja islamistiset liikkeet Euraasian konflikteissa”.

Venäjän vankiloissa olevat lapsivangit ja heidän epäinhimilliset olosuhteet jäivät varmaankin ulkoministereiltä keskustelujen ulkopuolelle. Ovatkohan kummatkaan ulkoministerit edes asiasta tietoisia?

Tiistaina 21.4.2009 klo 22:17

Sekä eilisiä että tämänpäiväisiä uutiskuvia ja puheita kuunnellessa ainakin itselleni syntyi mielikuva luetelluista kohteliaisuuksista puolin ja toisin. Pelkästään hyvä, jos vierailu piti sisällään muutakin. Pisteet herra ulkoministerille siitä, että tasavallan presidentti saa osakseen tällä kertaa ihan aidolta vaikuttavaa tunnustustakin. Kokoomuslaisen suusta sitä ei olla juurikaan kuultu - ainakaan tällä Halosen II kaudella.

Keskiviikkona 22.4.2009 klo 1:00
Jouni Pulli

Alex, näin näyttäisit sanoneen: "Turvallisuurakenteet ja instituutiot Euroopassa ovat loppujen lopuksi toimineet erittäin hyvin. Tällä ei voida sivuuttaa EU:ta, Natoa tai varsinkaan Ety-järjestöä". Ehkä tarkennus olisi paikallaan eli turvallisuusrakenteet ovat toimineet joten kuten aina silloin tällöin, mutta eivät lainkaan tyydyttävästi. Kv. lakia on rikottu mennen tullen niin kuin ihmsoikeuksiakin. On äärimmäisen populistista väittää, että Euroopassa ihmisoikeusasiat olisivat hyvin, näinhän ei asianlaita ole eikä meidän tarvitse kurkottaa katsettamme Venäjän suuntaan vaan voimme yhtä hyvin kysyä, mikä on baskien tilanne, esimerkkinä ainoastaan, muita piisaa - saamelaisten oikeudet kontra Suomen valtion kv. sopimukset! Ei hyvältä näytä. Kosovon lähidiplomatiahistorian varmaankin muistamme varsin hyvin sekä sen, että Kosovon tunnustamisessa rikottiin räikeästi kv. lakia sekä, että sen jälkeen oletettiin, että reaktio Venäjän suunnalta on mahdollinen ja niinhän sitten Georgian kv. lakia rikkovan hyökkäyksen jälkeen kävikin ja taasen kv. laki joutui roskakoppaan.

ETYJ on kuitenkin edelleen mielestäni tärkeä. Ei sitä Medvedevin vähättely poista. Mutta Venäjän ehdottama Euroopan kattava turvallisuusjärjestely on mielestäni suuri mahdollisuus meille suomalaisille vaikuttaa maailman rauhan tulevaisuuteen, jos niin tahdomme ja ennen kaikkea, jos kykymme riittävät. Tässä kohdin jossittelu on paikallaan, mutta jos jäämme vain peesailemaan niin häpeäksihän se meille on - ainakin historiassa.

Mielestäni Suomi voisi tulevan eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin räätälisuutarina toimia erinomaisesti huomioiden nykyisen ulkoministerimme ja presidenttimme kyvyt, varsinkin kun en näe mitenkään mahdottomana, etteivätkö em. henkilöt pystyisi saamaan mukaan tähän jobiin myös Saksan ja UK:n. Ranska tulee lentäen mukaan, ainakin niin kauan kuin Sarkozy on messissä.

Keskiviikkona 22.4.2009 klo 9:19
Vilho Partanen

Erinomaista, että vierailukohteeksi oli valittu juuri aurinkoinen Porvoo pääkaupungin kupeessa.

1800-luvun suomalais-venäläisten toimivien talous- ja poliittisten suhteiden perusta laskettiin juuri siellä.

Tai siis perustuksen perustus. Tuskin Aleksanteri tsaari oikeastaan tiesi, mihin silloinen suomalais-venäläinen huipputapaaminen Porvoon kauniissa kirjossa oikeastaan johtaa.

Hänelle Suomi oli sivunäyttämö koko Eurooppaa ravistelleessa Ranskan aloittamassa mullistuksessa.

Myöskin Runebergin museo Porvoossa on käymisen väärti.

Keskiviikkona 22.4.2009 klo 9:31
Jorma Piironen

Hyvät suhteet naapurimaihin ovat hyvä ja tärkeä asia. Tästä ansaitsee kiitoksen koko ulkopoliittinen johtomme ja pragmaattinen bisnesväki.

Keskiviikkona 22.4.2009 klo 10:43
Jouni Pulli

Seuraavassa on vielä linkki Medvedevin puheeseen Yliopistolla: http://www.kremlin.ru/eng/speeches/2009/04/20/1919_type82912type82914type84779_215323.shtml

Keskiviikkona 22.4.2009 klo 10:45
Juhani Harjunharja

Helsinki Plus ja kv. rauhan lujittaminen

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Korhonen on mielestäni oikealla asialla, kun hän kehottaa Suomea ja EU:ta suhtautumaan aktiivisemmin presidentti Medvedevin aloitteeseen uudesta eurooppalaisesta turvallisuussopimuksesta. Kuuntelin ja katselin minäkin tuota Medvedevin puheen tv-lähetystä ja yritin ymmärtää hänen sanomaansa.

Vaikka puheessa kohteliaasti hiukan kritikoitiinkin niin Natoa, EU:ta kuin Etyjiäkin kyvystä vastata Eroopan ja laajemminkin euro-atlanttisen turvallisuuden tasapuolisesta ja oikeudenmukaista toteutumisesta, oli Medvedev siinä kuitenkin varsin oikeassa. Kyllä Venäjä on joutunut monella tapaa kokemaan niin USA:n, Naton kuin EU:nkin osalta vastakkainasettelua, joka ei suinkaan ole edistänyt sen enempää Euroopan kuin laajemmin euro-atlanttistakaan tasavertaista turvallisuutta. Ihan tasapuolinen ei Etyj-järjestökään ole aina ollut. Näin ollen meidän Suomessa ja EU:ssa pitäisi kyetä näkemään nämä turvallisuusasiat sen verran laajasti, että ketään ei jätettäisi huomiotta, ei Venäjääkään. Terve turavallisuus syntyy siitä, että kaikki osapuolet tuntevat olevansa toisiinsa nähden tasa-arvoisia ja "samassa veneessä". Tämä tasapuolisen ja kansainvälisen oikeuden mukaisen turvallisuuden lähtökohta mielessä Suomi voi edesauttaa koko EU:takin ymmärtämään Venäjän aloitteen merkitystä koko euro-atlanttisen alueen tosiasialliselle turvallisuudelle ja globaalimminkin.

Eli ei muuta kuin avoimin ja rohkein mielin yhdessä venäjän kanssa kohden Helsinki Plussaa.

Keskiviikkona 22.4.2009 klo 12:00
Leena Neuvonen

Melko systemaattisen ja laajan (Suomen)maan ostamisen kautta Venäjällä on mahdollisuus tulla konfliktitilanteessa turvamaan maassamme asuvien kansalaistensa etuja (Venäjän ulkopolitiikan keskeiset periaatteet kohta 4 ja 5). Turvallisuussopimuksessa (Helsinki Plussassa), voisi ennakoida ja huomioida tämän seikan sekä linjata kysymyksen Suomen turvallisuuden kannalta edullisempaan suuntaan?

Keskiviikkona 22.4.2009 klo 14:01
Vilho Partanen

Vierailusta jäi lehdistöön vähän jälkiä.
Aivan liian vähän.

Pääuutiseksi näyttää nousevan, että Tarja Halonen presidentillisesti käsikynkässä "muiluutti" Medvedevin autolle turvaan "lehtineekerien" käsistä.

Vaikea tietää, miten homma oikeastaan meni, koska ei tullut oltua paikalla näkemässä.

Nyt se vierailun tärkein anti - turvallisuuspoliitinen aloite - uhkaa upota tähän "käsikynkkäämiseen".

Koomista, mutta juuri siksi totta.

Niin tai näin oli asia, se oli sitäpaitsi ihan turhaa.

Medvedevillä on internetissä sivustonsa ja ihan ikioma BLOGinsa (ks.Pullin linkki yllä), jossa on myös kyselynappi ja herra on sangen kielitaitoinen sekä tuntee Suomea ja suomalaiset jo ajalta ennen nykyistä poliittista "pätkätyötään" Venäjän johdossa.

Että jos jotain jäi kysymättä, siitä vain kysymään...

Keskiviikkona 22.4.2009 klo 14:49

Venäjän aloite turvallisuussopimuksesta on hyvin ymmärrettävä koska liki kaikki kofliktit kylmän sodan jälkeen ovat tapahuneet entisessä NL:n vaikutuspiirissä. Jenkkien - tai sen sotateollisen kompleksin ja energiajättien - johdolla Venäjän heikkoutta hyväksikäyttäen länsivallat alkoivat täyttää valtatyhjiötä; nyt Venäjä vahvistuttuaan on vastannut joten riidanaiheet ovat valmiina.

Länsivaltojen tavoitteena on ollut euraasialaisen korridorin luominen Venäjän ympärille tavoitteena energiavarojen ja niiden kulkureittien kaappaus (mm. GUUAM ja Silk Road Strategy, aiheesta lisää mm. kirjoituksessani "Is GUUAM dead?" - http://arirusila.wordpress.com/2008/11/04/is-guuam-dead/ ). EU puolestaan USA:n juoksupoikana yrittää tukea naapuruus- ym "soft power" ohjelmilla.

Länsistrategialla on myös melkoinen geopoliittinen merkitys ko. euraasian korridorin blokatessa Venäjän ja Iranin yhteyden. Venäjän osin onnistuneet vastatoimet - kuten energiantoimitussopimukset korridorin raaka-ainetuottajien kanssa jotka vievät pohjaa mm Nabucco -hankkeelta - ovat johtaneet nykyiseen hyvin herkkään tasapainotilaan jonka vakauttamiseen ehkä tarvitaan uutta mini-YK:ta tai vastaavaa nykyisten liittoutumien ohella tai yläpuolelle.

Tilanne pohjoisen Mustanmeren alueella on jatkuvasti räjähdysherkkä - suurin pommi lienee Ukraina sytyttimenä kuluvana vuonna voivat olla vaalit, Mustanmeren laivasto, Krimin kysymys ja valtakoalition heikkous. (Tilanteesta enemmän mm "Battlefield of Power politics - Northern Black Sea" http://arirusila.wordpress.com/2009/03/06/battlefield-of-power-politics-%E2%80%93-northern-black-sea/).

EU:n korkeat edustajat lienevät tällä viikolla Moldovassa käsittelemässä siellä syntynyttä tilannetta joka voi johtaa EU:n minilaajentumiseen saman tien Romanian luvattua painaa passit liki miljoonalle Moldovan kansalaiselle. Tästä lisää kirjoituksessani "Twitter Revoltion - no coup d'état but big Drama anyway" http://arirusila.wordpress.com/2009/04/19/twitter-revolution-%E2%80%93-no-coup-d%E2%80%99etat-but-big-drama-anyway/

Mielestäni Venäjän turvallisuusaloitteen -kuin myös energia-aloitteen - ottaminen vakavasti EU:n piirissä olisi paikallaan ja jo prosessin aloitus sen jatkokäsittelylle voisi pienentää odotettavissa olevien konfliktien laajuutta.

Keskiviikkona 22.4.2009 klo 18:06
Lasse Lahtinen

Nykyrakenteiden haasteita voi tarkastella kolmen esimerkin avulla. Ensinnäkin ABM-sopimuksen yksipuolinen irtisanominen Bushin hallinnon toimesta. Toiseksi NATO:n uusien jäsenmaiden haluttomuus ratifioida uusittua TAE-sopimusta. Kolmenneksi, mutta tämä on tulkinnanvaraista, Venäjälle 90-luvun alussa annettu luopaus, ettei Nato perusta pysyviä tukikohtia uusiin jäsenmaihin. Romaniaan on kuitenkin noussut amerikkalainen sotilasasema. Myös Puolaan ja Tshekkiin kaavaillut pysyvät puolustusasemat olisivat amerikkalaisia, ei siis Naton tukikohtia.

Kirjoita kommentti