Aikun ja Heikin kanssa Muoniossa

No, tulihan se pääsiäistoivotus sieltä vihdoinkin.

Ketään ei kiinnosta, mutta aion kertoa
- käyn kuntosalilla kolmesti
- bongaamassa kevään muuttajia, lintuja

... elämä on kivaa.

Tänään oli tekstiteeveessä juttua että apua tarvitsevien määrä pääkaupunkiseudulla on kasvanut niin paljon että avustusjärjestöjen ruuanhakupisteissä uhkaa ruoka loppua.

Tulee mieleen että mitenhän tämä EU aikoo auttaa heitä, tai voisikohan Suomen hallitus mietiskellä että kenen etuja mahdetaan ajaa kun kun Suomeen tuleville pakolaisille, palestiinalaisille ja afganistanilaisille jaetaan avustuksia satojen miljoonien eurojen edestä samalla kun on Suomalaisia jotka näkevät nälkää.

Kadullakin näkee nykyään hieman ennemmän ihmisiä joilla asiat eivät ole kunnossa, pullonpalautuspisteissäkin palauttamani pullot katovat pikaisesti kun jätän ne kassiin pisteen edustalle. Eilen yksi kaveri yritti huoltoasemalla myydä minulle kuulakärkikyniä, pari viikkoa sitten toinen vanhempi herrasmies pyyteli kaupan edustalla 50 senttiä.

Hyvää Pääsiäistä kaikille tasapuolisesti, uskontoon ja säätyyn katsomatta. Tuohon Jari Söderholmin kommenttiin, että tämä on nyt kait sitä kansainvälistymistä mitä Eurooppa tarjoaa. Kävin joskus 80-luvulla Ranskassa, ja Pariisissa viivyttiin muutama päivä. Pariisista puhutaan hienona tyylikaupunkina. Eiffel-tornin läheisyydessä oli Afrikasta tulleita maahanmuuttajia, jotka myivät jotain halpaa rihkamaa ansiokseen. Pariisilaiset pitivät heitä kerjäläisen tasolla. Sodan jälkeisiä rakennuksia, joita oli korjattu ”hartiapankki-tyyliin”, näki hyvin paljon. Kaduilla piti katsoa ettei astu koiran p… Metrotunneleissa oli laulavia ja soittavia kerjäläisiä. Jotkut musikaalisesti erittäin hyvätasoisia. Bordellikadut olivat kuin suoraan jostain Hollywood elokuvasta. Sääliksi kävi niitä naisia, jotka olivat sinne ajautuneet. Pukeutumistyyli tuohon ”ammattiin” kuuluvaan työpukuun oli naista alentavan näköistä, että suomeksi sanottuna ”lepakon näköisiä.” Sitten oli ne oikeitten rikkaiden kauppakadut. Hinnat olivat sitä luokkaa, ettei sisälle kehdannut mennä sillä lompakontäytteellä mitä oli mukana. Tätä pariisilaisuutta löytyy meiltä Suomestakin tämän kansainvälistymisen myötä. No, oli siellä sentään se Mona Lisan hymy.

”Yhdysvaltain presidentti Barack Obama haluaa mittavan lisärahoituksen sotilasoperaatioita varten. Obama tahtoo yli 60 miljardia euroa lisää rahaa Afganistanin ja Irakin operaatioihin.” Senaattorina ollessaan hän vastusti näitä rahoituksia. Euroopan rock-tähti ja messias tervetuloa reaalimaailmaan. Presidentti Bush oli tavoitteissaan rehellisempi kaikesta kritiikistä huolimatta. Pitkänperjantain kärsimysnäytelmä jatkuu ja maailma etsii rauhaa.

Näin pääsiäisenä laitan marinoitua lammasta, jonka kanssa tarjoan Golan sion creek red wine Galilee, wine of Israel. Joten pääsiäistunnelma on taatusti aito.

"Toivotan kaikille blogin lukijoille aurinkoista pääsiäistä."

Sitä samaa herra ulkoministerille!

Palaanpa vielä hetkeksi tuohon EU-selontekoon. Ollakseen selonteko, pitäisi siinä rohkeasti ja rehellisesti tarkastella eri asioita. Nyt tämä selontekon näyttäytyy tällaiselle tavalliselle tallaajalle lähinnä "silontekona" eli siloittelevana tarinointina asioista, joiden suhteen ollaan lähinnä "toivorikkaita".

Otan nyt ensin esiin tuon kohdan 1 otsikon EU-jäsenyyden merkitys ja kaavion 1. Tämä kaavio on tekstiin nähden kuta kuinkin epäolennainen eikä sen perusteella ole tehty mitään päätelmää tai analyysiä. Jo arkijärjellä katsottuna havaitaan, että EU:hun aikanaan kohdistetut toiveet ja unelmat eivät ole toteutuneet ainakaan työttömyyden hoidon suhteen. Eikä tämä BKT:aan näytä olevan niin vakaalla nousun pohjalla, kuin unelmissa otaksutaan.

Erityisesti olisi asetettava rehellinen kysymys, miksi näin on ja miksi olemme jälleen laman kynnyksellä, kuten olimme vuonna 1990? Erityisesti tavallisia ihmisiä koskettaa tuo työttömyys ihan henkilökohtaisesti turvattomuutta tuovana asiana. Nyt työttömyys on nousussa tasolta, joka on vuoteen 1990 verrattuna kaksinkertainen. Tähän yhteyteen olisi rehelisyden nimissä pitänyt ottaa myös tilasto siitä, miten yhteiskunssama myös köyhyys on muotoutunut pysyväksi ja kasvavaksi ongelmaksi! Vaan eipäs siitä puhuta yhtään mitään. MIKSI?

Lisäksi olisi olut hyvä nähdä, miten palkkatyön asema on muuttunut suhteessa vaikka yksityiseen pääomaan ja sen kehitykseen. Ja miten verotuksessa painopistettä on siirretty rikkaita suosivalla tavalla köyhemmän kansanosan rasitteeksi. Mutta eihän siitä sovi puhua, eihän?

Eräs mielenkiintoinen juonne tuossa kaaviossa 1 on myös nähtävillä. Porvarihallitusten aikana näyttää kuin nakutettuna käynnistyvän työttömyyden nousu ja BKT:n lasku. Viittako tämä siihen, että porvarihallitukset eivät todellisuudessa ihan aidosti välitäkään siitä, miten yhteisen varallisuutemme käy ja miten työväestön aseman käy? Kauniita vain puhutaan, mutta toimet ovat sitten ihan toista. Eli "keisarin uusista vaatteista" onkin porvaripolitiikassa aina kysymys?

Mitään varsinaista yhteiskunallista ja talouselämän kriittistä analyysiä tästä sepustuksesta ei löydy. On vain kaunnita sanoja ja pehmeitä toiveita. Missä on kriittinen analyysi tästä uusliberalistisesta kapitalismin kriisistä?

Kyllä siellä paperissa kilpailukykykyykytellään ihmistä sinne sun tänne tuottamaan lisäarvoa kapitalismin moolokin kitaan, mutta esimerkiksi talouden demokratisoinnista siinä ei ole halaistua sanaa. Tämä paperi ei siis täytä millään tavoin aidon selonteon kriteerejä, mielestäni se on paremminkin tosiasioiden siloittelua ja suoranaista pimitystä lähes koko paperi.

Hyvä ministeri Alex,

olemme tietoisia siitä, että olet Suomen suosituin ministeri.

Ja siitä, että blogisi ei kerro meille muuta, kuin Suomen virallista ulkopolitiikkaa.

Mutta Sinä olet läsnä. Samaa ei voi sanoa puolueen muista päättäjistä.

Hyvää pääsiäisen jatkoa ja luistavia kelejä täällä Oloksella. Samassa paikassa ja loistavat ladut. Hyvää kevättä sinulle ja perheelle.

Näin pääsiäisen aikaan sopii varmaankin heittää pari ruokaehdotusta:

1. Liha: karitsan-/lampaankyljykset:
-"nuiji kyljykset peukalolla"
-laita kyljykset yöksi espressokahviljauheella ja valkosipulilla maustettuun maitoon (vähärasvaista) marinoitumaan jääkaappiin;
- kuivaa kyljykset seuraavana päivänä marinadista
-mausta kyljykset toiselta puolelta mustapippurilla ja suolalla sekä sivele samalta puolelta sipaisemalla kevyellä öljyllä (auringonkukka- esim.?)
-kuullota kolme-neljä viipaloitua valkosipulinkynttä hyvin miedolla lämmöllä (noin 1:llä sähköhellasssa) neitsytoliiviöljyssä (mieluiten ligurialaista)
- siivilöi neitsytoliiviöljy
- paista kyljyksiä ensin ½ min. kuumalla valurautapannulla öljypuolialaspäin, laske lämpöä ja paista vielä sama puoli alaspäin 1-2 min. riippuen kyljyksen paksuudesta
- siirrä toiselle kuumalle pannulle raakapuoli alaspäin (sähköhella: 2 (skaalassa 1-3)), jossa pohjalla juuri kaadettu siivilöity valkosipulinen neitsytoliiviöljy valmiina
- lisää päälle runsaasti tuoretta murskattua timjamia, basilikaa ja minttua sekä vähän suolaa ja pippuria
paista vielä ½-1 minuutti
- nosta lepäämään noin 3-4 minuutiksi lämpimälle (ei kuumalle) lautaselle ja eristä foliolla
- tarjoa irakilaisen riisin ja vahvasti tiivistetyn marsala-portviinikastikkeen kera.

No, tässä tulikin niin hirmu määrä rivejä, että tsekatkaa irakilainen riisi (muistakaa ruusuvesi, saffran ja rusinat sekä mahd. mantelit) netistä. Kyljysten sijaan suosittelen lämpimästi kotitekoista kaksikerroksista uunilammaskibbehiä (lihamylly ja kärsivällisyys valtteja valmistuksessa).

Ja viineistä suosittelen Bekaa-laakson Massaya Gold Reserve Red 2004 tai meiltäkin tiskiltä tai sen tuntumasta löytyvää Chateua Musar'ia vaikkapa vuodelta 1994.

Trulleja näyttää olevan taivas tulvillaan, joten pääsiäistäkin vielä riittää, nauttikaamme kaikki siitä.

No, unohdin luonnollisesti pääsiäismusiikin ruoan ja viinin kera. Ehdotan John Dowlandin musiikkia vaikkapa Stingin laulamana ja Edin Karamazovin luutun kera. Parhaiten homma aukenee kuuntelemalla ensiksi muutamaan kertaan "In darkness let me dwell". Kaunista eikä oikeastaan synkkää laisinkaan - ei ainakaan mielestäni.